Alexander August Brunou
| Alexander August Brunou | |
|---|---|
_p157_A._Brunou.jpg) |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 15. huhtikuuta 1821 Muolaa |
| Kuollut | 19. lokakuuta 1887 (66 vuotta) Helsinki |
| Ammatti | juristi, senaattori, lakimies |
| Puoliso | Anna Paulina Dammert (1856–1871) |
| Lapset | August Wilhelm Brunou |
| Muut tiedot | |
| Koulutus | Helsingin yliopisto ja Helsingin yksityislyseo |
Alexander August Brunou (15. huhtikuuta 1821 Muolaa – 19. lokakuuta 1887 Helsinki) oli suomalainen lakimies, senaattori ja senaatin oikeusosaston jäsen vuodesta 1872. Hän osallistui lainsäädäntötyöhön, ja hän oli liberaalien parhaita poliitikkoja.[1]
Brunoun vanhemmat olivat Mikkelin kirkkoherra Gustaf Adolf Brunou (1774–1833) ja Ottiliana Lovisa Charpentier. Hän kävi Helsingin yksityislyseota, pääsi ylioppilaaksi 1838 ja suoritti Helsingin yliopistossa tuomarintutkinnon 1846. Brunou oleskeli vuosina 1840–1842 Venäjällä opiskelemassa venäjän kieltä. Hän sai varatuomarin arvon 1848.
Brunou oli Suomen senaatin oikeusosastolla ylimääräisenä kopistina 1846, Viipurin hovioikeudessa ylimääräisenä kanslistina 1846–1855, senaatin oikeusosastolla kopistina 1855–1860 ja kanslistina 1860–1861 sekä samalla tie- ja vesikulkulaitosjohtokunnassa kanslistina 1855, sihteerinä ja asiamiehenä vuodesta 1856 sekä 2. Suomen meriekipaasin vt. sotatuomarina vuodesta 1856.
Brunou toimi Suomen ylisotaoikeuden sotaviskaalina 1861–1872, Sortavalan tuomiokunnan tuomarina 1862 (ei astunut virkaan), senaatin kansliatoimituskunnan apulaisesittelijäsihteerinä 1862–1869 ja samalla Viipurin hovioikeudessa asessorina 1863–1868 ja hovioikeudenneuvoksena 1868–1869. Hän oli Suomen Yhdyspankin keskushallituksen jäsen 1869–1872 ja siviilivirkakunnan leski- ja orpokassan johtokunnan jäsen 1873 sekä esimies vuodesta 1874. Viimeksi Brunou oli Suomen senaatin oikeusosastolla senaattorina 1872–1887. Brunou sai vuonna 1877 molempien oikeuksien kunniatohtorin arvon Uppsalan yliopistossa.
Brunou oli naimisissa 1856–1871 Anna Paulina Dammertin (k. 1871) kanssa. Heidän poikansa August Wilhelm Brunou (1863–1915) oli Viipurin hovioikeudessa hovioikeudenneuvoksena vuodesta 1906 ja oli vangittuna yhdessä muiden Viipurin hovioikeuden jäsenten kanssa Pietarin Krestyn vankilassa 1913–1914 vastustettuaan yhdenvertaisuuslakia.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1968, osa 1 p. 1523
- ↑ Kotivuori, Yrjö: Alexander August Brunou. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu 2005. Luettu 10.7.2015.
|
