Yhdenvertaisuuslaki

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee vuonna 1912 säädettyä suomalaista lakia. Vuonna 2004 säädetystä suomalaisesta laista kerrotaan artikkelissa Yhdenvertaisuuslaki (2004). Uusin yhdenvertaisuuslaki on tullut voimaan vuonna 2015.

Yhdenvertaisuuslaki oli 14. toukokuuta 1912 Suomen suuriruhtinaskunnassa voimaan tullut laki, jonka mukaan Venäjän alamaisilla jotka eivät ole Suomen kansalaisia, annetaan Suomessa samat oikeudet kuin paikallisillakin kansalaisilla on. Laki oli säädetty yleisvaltakunnallisessa lainsäädäntöjärjestyksessä, niin että Venäjän valtakunnanneuvosto ja duuma hyväksyivät sen, mutta Suomen eduskuntaan ei lakia tuotu käsiteltäväksi. Keisari Nikolai II oli vahvistanut 1910 lain yleisvaltakunnallisesta lainsäädäntöjärjestyksestä, ja yhdenvertaisuuslaki oli tärkeimpiä tämän lain nojalla säädetyistä ns. yleisvaltakunnallisista laeista.

Lain nojalla Venäjän kansalaiset saivat muun muassa oikeuden hakea virkoja Suomesta ilman Suomen kansalaisuutta ja toimittaa asioitaan viranomaisten kanssa venäjän kielellä.

Koska Suomen eduskunta ei ollut hyväksynyt yhdenvertaisuuslakia, monet suomalaiset viranomaiset kieltäytyivät noudattamasta sitä. Useita näistä kieltäytyjistä tuomittiin vankeusrangaistuksiin venäläisissä tuomioistuimissa. Viipurin maistraatin jäsenet vangittiin ja vietiin Pietariin Krestyn vankilaan sen jälkeen, kun maistraatti oli kieltäytynyt käsittelemästä erään venäläisen talonpojan jättämää elinkeinoilmoitusta lihakaupan pidosta Viipurissa. Kun Viipurin hovioikeus piti maistraatin päätöksen ennallaan, myös hovioikeuden jäsenet joutuivat kahdeksaksi kuukaudeksi Krestyn vankilaan vuosina 1913–1914.

Lappeen tuomiokunnan kihlakunnantuomarina toiminut Pehr Evind Svinhufvud puolestaan kieltäytyi vuonna 1914 tunnustamasta Venäjän kansalaista Konstantin Ivanovitš Kasanskia Suomen prokuraattoriksi. Suomen kenraalikuvernööri Frans Seyn erotti hänet tuomarinvirasta. Kun Svinhufvud kieltäytyi eroamasta, hänet vangittiin Luumäellä kesken oikeudenistunnon ja karkotettiin Siperian Tomskiin.

Yhdenvertaisuuslakia ei julkaistu Suomen asetuskokoelmassa, mutta se julkaistiin 1912 suomeksi erillisenä teoksena nimeltä "Yhdenwertaisuuslaki" ja kunnanviranomaiset. Teoksella ei ollut merkitty tekijöitä, ja siinä olleissa lain kommenteissa huomautettiin, ettei Suomen eduskunta ollut lakia hyväksynyt.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]