Ahdelehtimittari

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ahdelehtimittari
Scopula.marginepunctata.7283.jpg
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Alajakso: Kuusijalkaiset Hexapoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Lahko: Perhoset Lepidoptera
Alalahko: Glossata
Osalahko: Erilaissuoniset Heteroneura
Yläheimo: Mittarimaiset Geometroidea
Heimo: Mittarit Geometridae
Alaheimo: Lehtimittarit Sterrhinae
Suku: Lehtimittarit Scopula
Laji: marginepunctata
Kaksiosainen nimi

Scopula marginepunctata
Göze, 1781

Katso myös

 Commons-logo.svg Ahdelehtimittari Commonsissa

Ahdelehtimittari (Scopula marginepunctata) on harmaankirjava mittariperhoslaji. Suomesta se on tavattu yhden kerran.

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ahdelehtimittari muistuttaa ulkonäöltään yleisempää harmolehtimittaria (Scopula incanata), mutta 22–26 mm siipivälillään on jonkin verran sitä pienempi. Siipien yleissävy on vaaleanharmaa, joskin sävy vaihtelee harmaasta ruskehtavaan. Poikkiviirut ovat harmaat tai ruskeat, melko mutkittelevat ja ulompi poikkiviiru kaartuu siiven etureunassa jyrkästi siiven tyveä kohti. Ulkomman poikkiviirun ulkopuolella on rivi laajahkoja, harmaita laikkuja. Keskipilkku erottuu selvänä mustana pisteenä sekä etu- että takasiivissä. Aivan siipien ulkoreunassa on rivi selkeitä mustia pisteitä.[1][2][3]

Levinneisyys ja lentoaika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lajin levinneisyys ulottuu Länsi-Euroopasta ja Britteinsaarilta Kaukasukselle ja Keski-Aasiaan.[3][4] Suomessa se on satunnainen harhailija, joka on tavattu toistaiseksi vain kerran Hankoniemeltä elokuussa 2006.[5] Perhoset lentävät kahtena sukupolvena kesäkuusta elokuulle.[3]

Elinympäristö ja elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ahdelehtimittari elää vain hyvin aurinkoisilla ja lämpimillä paikoilla, tyypillisesti hiekkarannoilla, ja perhoset häviävät nopeasti sopivan elinpaikan umpeenkasvun seurauksena. Perhoset lentävät pääasiassa yöllä ja tulevat valolle. Parittelu tapahtuu kasveilla lähellä maanpintaa ja naaras munii munat yksitellen ravintokasvin lehdille tai kukintoihin. Toukkia löydetään kuitenkin luonnosta harvoin. Perhoset kuoriutuvat koteloistaan iltapäivän ja illan aikana. Talvehtii keskenkasvuisena toukkana.[4]

Ruotsissa laji on luokiteltu äärimmäisen uhanalaiseksi.[6]

Ravintokasvi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toukka elää erilaisilla matalilla kuivien paikkojen kasveilla, kuten ajuruohoilla (Thymus) ja mataroilla (Galium).[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]