Mittarit

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Mittarit
Mittariperhosen toukka
Mittariperhosen toukka
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Alajakso: Kuusijalkaiset Hexapoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Lahko: Perhoset Lepidoptera
Alalahko: Glossata
Osalahko: Erilaissuoniset Heteroneura
Yläheimo: Mittarimaiset Geometroidea
Heimo: Mittarit
Geometridae
Leach, 1815
Alaheimot
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Mittarit Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Mittarit Commonsissa

Mittarit (Geometridae) on runsaslajinen perhosten heimo. Lajeja tunnetaan noin 26 000.[1] Heimo on saanut nimensä toukkien erikoisesta liikkumistavasta.

Tyypillisesti mittarit ovat melko pieniä ja hentoja perhosia. Aikuisilla mittariperhosilla on hoikka ruumis ja leveät siivet, jotka ovat perhosen levätessä tavallisesti auki ja takasiivet jäävät usein näkyville. Lepäävä perhonen pitää siipiään takaviistoon tai suoraan sivuille. Etu ja takasiivet liittyvät yhteen erityisen väkäsen, frenulumin, välityksellä. Koirailla on usein sulkamaiset tuntosarvet, joilla ne haistavat naaraiden erittämät feromonit. Mittareiden väritys vaihtelee tavallisimmin ruskean, harmaan ja vihreän eri sävyissä. Siivissä on usein monimutkaista, aaltomaista kuviointia tai poikkijuovia, joiden avulla perhosen hahmo rikkoutuu ja ne sulautuvat hyvin ympäristöönsä. Joidenkin lajien naaraat ovat lyhytsiipisiä tai siivettömiä, ja siten lentokyvyttömiä. Takaruumiissa on parillinen tympaanielin.

Pillikemittari (Perizoma alchemillata)

Useimmat mittarilajit lentävät hämärissä tai yöllä, mutta osa lajeista on aktiivisia vain päivällä ja osa lentää ympäri vuorokauden. Yöaktiiviset lajt lentävät usein kirkkaiden valojen luokse.

Toukat ovat hoikkia ja karvattomia, yleensä suojavärin naamioimia. Osa toukan käsnäjaloista on surkastunut ja niitä on vain kaksi tai kolme paria. Tämä vaikeuttaa toukan liikkumista, joten mittaritoukat ovat kehittäneet erikoisen etenemistavan, jossa toukka liikuttaa vartaloaan kuin harppia siirtäen vuorotellen etu ja takapäätään. Tämä antaa vaikutelman jossa toukat mittaisivat kulkemaansa matkaa ja on toiminut innoituksena ryhmän nimelle. Häirittynä toukat pudottautuvat maahan tai jähmettyvät paikoilleen tekeytyen kasvinosiksi. Ravinto on yleensä kasviperäistä ja jotkin lajit ovat merkittäviä viljelystuholaisia.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Family Summary Lucid Central. Viitattu 14.10.2012.