Ahantat

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Ahantat ovat akaninkielinen kansa Ghanassa. He asuvat Guineanlahden rannalla Ankobrajoen ja Sekondi-Takoradin välisellä alueella. Ahantoja on 40 000 henkeä.[1]

Ahantat kuuluvat anjeihin. Heille läheisimmät ryhmät ovat nzemat ja evaluet. Fantet ovat vaikuttaneet heihin voimakkaasti. Ennen siirtomaa-aikaa ahantat muodostivat päällikkökunnan, joka vuosina 1745–1826 kuului Ašantin liittokuntaan.[1]

Kansan pääelinkeinot ovat maanviljely ja kalastus. Tärkeimmät viljelykasvit ovat banaanit, jamssi, taaro, maapähkinä, maissi, riisi ja öljypalmu. Lisäksi harjoitetaan käsityöammatteja ja tuotetaan merivedestä suolaa. Ruokavalio koostuu kalasta ja kasviksista. Asumuksena toimii puusta ja savesta rakennettu harjakattoinen talo. Perinteistä kenteasua käytetään vain juhlissa.[1]

Perinteinen yhteiskunta perustuu suurperheiden muodostamiin kyläyhteisöihin, matrilineaarisiin sukuihin, patrilineaarisiin ryhmiin ja soturilaitokseen. Avioliitto on virilokaalinen. Polygynia, leviraatti, sororaatti ja ostoavioliitto ovat yleisiä. Suurin osa ahantoista on katolisia tai protestantteja. Osa harjoittaa perinteistä uskontoa, johon kuuluu esi-isien palvontaa, noituutta ja taikuutta.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Narody i religii mira: Entsiklopedija, s. 19. Moskva: Bolšaja Rossijskaja entsiklopedija, 1999. ISBN 5-85270-155-6.