Adolf Aarno

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Adolf Aarnon Demoiselle Tampereella vuonna 1911.
Adolf Aarnon mukaan nimetty Klemm Kl 25 D VII R -lentokone.

Karl Adolf Aarno (alkujaan Kalle Virtanen) (9. syyskuuta 1879, Tyrvää28. joulukuuta 1918, Tyrvää) oli tamperelainen kuvanveistäjä, joka tunnetaan paremmin ensimmäisenä Suomessa lentämistä yrittäneenä suomalaisena. Hänen mukaansa on nimetty Aarnontie Sastamalassa.

Käytyään kansakoulun Adolf Aarno aloitti opinnot Jyväskylän seminaarissa ja valmistui kansakoulunopettajaksi vuonna 1902, mutta toimi opettajana Pirkkalassa vain yhden lukuvuoden.

Aarno kävi Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulun ja opiskeli kuvanveistoa ulkomailla, mm. Pariisissa. Sittemmin hän toimi piirustuksen ja laulun opettajana Tampereen oppikouluissa. Vuoden 1910 vaiheilla hän perusti Tampereelle kiviveistämön. Tämä yhtiön liiketoiminta vähensi Aarnon taiteellista tuotantoa. Hän ei enää osallistunut näyttelyihin, vaikka olikin saanut lahjakkuudestaan tunnustusta. Aarnon suunnittelemia hautamonumentteja on runsaasti eri puolilla Suomea.

Hän sai moottoripyöräharrastuksessaan onnettomuuden takia kalloonsa pysyvän ammottavan reiän, jonka peitti silkkiliinalla.

Aarno osti kauppias Sergei Nikolajeffin maahantuoman, kahdeksan kuukautta satamavarastossa Helsingissä lojuneen Demoiselle-lentokoneen alkuvuodesta 1911. Adolf Aarno suoritti sillä 20. huhtikuuta 1911 Tampereen Pyhäjärven jäältä lentoonlähtöyrityksen, joka päätyi sivutuulessa koneen kaartamiseen oikealle ja siiven ja oikean laskutelineen pyörän rikkoutumiseen ennen kuin lentokone irtosi edes kunnolla ilmaan. Myöhemmin, 8. maaliskuuta 1914 tapahtuneessa uudessa yrityksessä lentokone meni säpäleiksi.[1] Jäällä häntä avustamassa ollut koulupoika Rainer Ahonius kirjoitti vuonna 1961 kirjan, jossa hän dokumentoi lentoyritykset ja Aarnon elämän laajemminkin.

Myöhemmin Adolf Aarno sairastui, palasi kotiseudulleen ja kuoli loppuvuonna 1918.[1]

Vuonna 1961 Adolf Aarno sai huiman yrityksensä 50-vuotismuistopatsaan Tampereen Härmälään Nuolialantien ja Lentokonetehtaankadun kolmioon. Kyseessä on Unto Hietasen veistämä pronssiveistos Potkuria pitelevä poika. Vuonna 2008 patsas siirrettiin Kalmarin Sisu-aukiolle. Aarnon mukaan on nimetty myös nykyään turkulainen Klemm Kl 25 -lentokone.

Tyrvään kappelihautausmaalla Roismalassa Aarnon haudalla on hänen itsensä veistämä veistos Sureva vanki. Se on alun perin tehty Krestyn vankien muistoksi ja siinä on ollut kasvojen edessä kalterit. Teos on palkittu kahteen kertaan ulkomailla.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Niemelä, Jari: Suomen ensimmäinen lento lennettiin sata vuotta sitten – Katso kuva lentokoneesta!. Länsiväylä, 30.3.2011. Suomen Lehtiyhtymä Oy. Artikkelin verkkoversio Viitattu 30.7.2013.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä taiteilijaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.