Ääninen

Wikipediasta
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 9. helmikuuta 2023 kello 16.55 käyttäjän Montenois (keskustelu | muokkaukset) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Katsottu versio tästä sivusta, joka hyväksyttiin 9. helmikuuta 2023, perustui tähän versioon.
Tämä artikkeli käsittelee järveä. Sanan muita merkityksiä on täsmennyssivulla.
Ääninen
ven. Онежское озеро, Onežskoje ozero
Maanosa Eurooppa
Valtiot Venäjä
Alue Karjalan tasavalta, Leningradin alue, Vologdan alue
Koordinaatit 61°41′24″N, 35°39′22″E
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Päävesistöalue Nevan vesistö
Valuma-alue Äänisen valuma-alue
Järveen tulevat joet Vodlajoki, Suojoki, Suunujoki, Andoma, Vytegra
Laskujoki Syväri
Taajamat Petroskoi, Kontupohja, Karhumäki, Poventsa
Järvinumero 01040100611102000016332
Mittaustietoja
Pinnankorkeus 33 m
Pituus 248 km
Leveys 96 km
Pinta-ala 9 800 km²
Tilavuus 280 km³
Keskisyvyys 30 m
Suurin syvyys 127 m
Valuma-alue 53 100 km²
Kartta
Ääninen
Ääninen osana Syvärin valuma-aluetta ja tärkeimmät Ääniseen laskevat joet.

Ääninen tai Äänisjärvi (ven. Оне́жское о́зеро, Onežskoje ozero tai Оне́го, Onego; karjalaksi Oniegu tai Oniegu-järve; vepsäksi Änine tai Änižjärv) on Euroopan toiseksi suurin järvi. Se sijaitsee Luoteis-Venäjällä pääasiassa Karjalan tasavallan alueella. Järven lounaisosa kuuluu kuitenkin Leningradin alueeseen ja kaakkoisosa Vologdan alueesen.

Äänisen pinta-ala on 9 800 km² ja sen syvin kohta 120 metriä.[1] Keskisyvyys on 30 metriä. Järven pituus on 248 km ja leveys 90 km. Ääninen on maailman 17. suurin järvi. Altaan pohjoisosa on syvempi kuin eteläosa. Länsiosan keskipaikkeilla Sokšun ja Soutjärven pohjoispuolella on yli 30 km pitkä ja yli 100 metriä syvä hauta. Syvin kohta on Tšorganlahdella. Ääninen laskee Syvärin kautta Euroopan suurimpaan järveen Laatokkaan.[2]

Ääniseen laskevista joista tärkeimpiä ovat Vytegra, Suunujoki, Vodlajoki, Suoju, Lohijoki ja Merga. Ääninen on kanavien kautta yhteydessä Vienanmereen, Itämereen ja Volgan kautta Kaspianmereen.[2]

Äänisen rannikkokaupungit ovat Karjalan tasavallan pääkaupunki Petroskoi, Kontupohjanlahden perukassa sijaitseva Kontupohja ja järven pohjoispäässä Poventsanlahden perukassa sijaitseva Karhumäki. Äänisen rannalla sijaitsee myös entinen Poventsan kaupunki, joka on nykyään kaupunkimainen taajama.

Äänisen suurin saari on Suuri Kliimonsaari (149 km²),[2] joka sijaitsee Äänisniemen eteläpuolella.[3] Muita saaria ovat Suuren Kliimonsaaren länsipuolella sijaitseva Lelikovski, rakennushistoriallisen museon takia suosittu matkailukohde ja Unescon maailmanperintökohde Kiži sekä Kontupohjanlahden suulla sijaitseva Suojunsaari eli Suisaari.[3]

Kaloja järvessä on yli 30 lajia. Eniten on kalastettu muikkua, kuoretta, siikaa, lohta ja nieriää. Harvinaisuuksia ovat sampi, sterletti ja järvilohi.[2]

Ääninen on Fennoskandian ja Itä-Euroopan sedimenttien välistä rajavyöhykettä.[2]

Lähteet

  1. ↑ Toim. Ahola V, Kuhlman I. ja Luotio J.: Tietojätti 2000. Jyväskylä: Gummerus, 1999. 951-20-5809-X
  2. ↑ a b c d e ”Ääninen”, Otavan Iso Tietosanakirja 10, s. 597. Helsinki: Otava, 1967.
  3. ↑ a b Karjala Autoilijan tiekartta 1:800000, Karttakeskus Oy 1996, ISBN 951-593-537-7

Aiheesta muualla

Satelliittikuva Äänisestä.
1. Syvärinlahti (Svirskaja guba)
2. Petroskoinlahti (Petrozavodskaja guba) ja Petroskoin kaupunki
3. Bolšoje Onego -lahti (Zaliv Bolšoje Onego)
4. Kontupohjanlahti (Kondopožskaja guba)
5. Maloje Onego -lahti (Zaliv Maloje Onego)
6. Zaonežski zaliv -lahti
7. Poventsanlahti (Povenetski zaliv)
8. Kižin saari (Ostrov Kiži)
9. Vodlajärvi (Ozero Vodlozero) ja Vodlajärven kansallispuisto
10. Iivinän tulva-alue (Ivinski Razliv) eli Ylä-Syvärin tekojärvi
11. Mys Besov Nos ("Paholaisen nenä" -niemi ), jossa kivikautiset kalliopiirrosalueet
12. Suuri Kliimonsaari (Ostrov Bolšoi Klimenetski)
-- река Свирь = Syväri
Andoman vuoret Äänisen kaakkoisrannalla.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Ääninen&oldid=21258682”