13. Waffen-SS-vuoristodivisioona Handschar

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
13. Waffen-SS-vuoristodivisioona Handschar
13. SS-vuoristodivisioona Handscharin tunnus
Toiminnassa 1943–1945
Valtio Natsi-Saksan vuosina 1935–1945 käytössä ollut lippu. Natsi-Saksa
Puolustushaarat Waffen-SS:n tunnus Waffen-SS
Aselajit Jalkaväki
Rooli Vastapartisaanitoiminta
Motto Handžaru udaraj! (Handschar iskee!)
Komentajat
Tunnettuja komentajia Karl-Gustav Sauberzweig
Desiderius Hampel

13. Waffen-SS-vuoristodivisioona Handschar (1. kroatialainen) (saks. 13. Waffen-Gebirgs-Division der SS „Handschar“ [kroatische Nr. 1]) oli pääosin Bosnian muslimeista koottu Waffen-SS:n vuoristojääkäridivisioona (Gebirgsjäger), jonka tehtävänä oli Jugoslavian partisaanien torjuminen natsi-Saksan tukeman Itsenäisen Kroatian valtion alueella maaliskuusta joulukuuhun vuonna 1944.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Divisioona perustettiin lokakuussa 1943 nimellä 13. SS-Freiwilligen b. h. Gebirgsdivision (Kroatien), mutta nimi vaihdettiin pian Handschariksi.[1] Se tarkoitti turkkilaisten poliisien ottomaaniaikana kantamaa sapelia.[2] Divisioonaan saatiin koottua noin 26 000 miestä, joista suurin osa oli Bosnian muslimeja.[1] Lisäksi osa oli katolilaisia kroaatteja, ja pääosa upseereista oli saksalaisia. Divisioona vannoi valan sekä Adolf Hitlerille että Itsenäisen Kroatian valtion johtajalle Ante Pavelićille.[3] Handschar oli ensimmäinen ei-germaaninen Waffen-SS-divisioona.[4] Vaikka Waffen-SS ei muutoin kelpuuttanut riveihinsä sotilaspappeja, Handschar-divisioonan jokaisessa vapaaehtoisrykmentissä oli oma mullah ja jokaisessa pataljoonassa oma imaami. Saksalaismielisenä tunnettu Jerusalemin suurmufti Amin al-Hussein auttoi järjestelyasioissa. Divisioonalle suunniteltiin myös omat univormut, joiden päähineenä oli harmaa tai punainen fetsi, ja omat SS-tunnukset, joissa oli Kroatian vaakunan ruutukuvio. Divisioonan perustamisen tarkoituksena oli ilmeisesti hyödyntää Balkanin väestön uskonnollisia vastakohtia Titon kommunistipartisaanien vastaisessa taistelussa. Myöhemmin on arveltu SS:n johtajalla Heinrich Himmlerillä saattaneen olla laajempiakin suunnitelmia yhteistyön rakentamisesta muslimien kanssa. Bosniakkeja houkuteltiin divisioonan riveihin vihjailemalla mahdollisesta Bosnian ja Hertsegovinan itsenäisyydestä sodan jälkeen.[1]

Divisioona toimi pääasiassa Bosnian ”turva-alueella” Sava- ja Drinajokien lähistöllä.[5] Joukot olivat kurittomia ja suorittivat omavaltaisesti julmuuksia.[1] Loppuvuodesta 1944 Handschar siirrettiin lyhyeksi ajaksi Zagrebiin.lähde? Tässä vaiheessa epäluotettaviksi osoittautuneet bosnialaiset muslimit erotettiin divisioonasta marraskuussa ja jäljelle jääneistä kroaateista ja saksalaisista saatiin koottua vielä rykmentin vahvuinen osasto. Tieto divisioonan tosiasiallisesta hajotuksesta pyrittiin salaamaan.[1] Tästä seuraavien kuukausien aikana joukko taisteli puna-armeijaa ja bulgarialaisia vastaan Etelä-Unkarissa perääntyen lopulta Saksan valtakunnan alueelle Itävaltaan. Viimeisetkin divisioonan muslimeista lähtivät tässä vaiheessa, yrittäen paeta Bosniaan. Loput jatkoivat perääntymistä länteen haluten antautua länsiliittoutuneille. Suurin osa Handscharista antautuikin Britannian armeijalle, mutta 38 upseeria luovutettiin Jugoslavian viranomaisille oikeudenkäyntiin. Kymmenen heistä teloitettiin.

Handscharin jälkeen perustettiin keväällä 1944 kaksi muutakin muslimeille suunnattua Waffen-SS-vapaaehtoisdivisioonaa, albanialainen 21. Waffen-vuoristodivisioona ”Skanderbeg” ja bosnialainen 23. Waffen-SS-vuoristodivisioona ”Kama”. Molemmat jäivät vajaiksi ja jouduttiin hajottamaan jo samana syksynä karkuuruuden vuoksi.[1]

Handscharin sotilaita lukemassa opasta ”Islam ja juutalaisuus”, 1943

Komentajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • SS-Gruppenführer Artur Phleps (– 13. helmikuuta 1943)
  • SS-Standartenführer Herbert Von Obwurzer (9. maaliskuuta 1943 – 1. elokuuta 1943)
  • SS-Brigadeführer ja Waffen-SS-Generalmajor Karl-Gustav Sauberzweig (1. elokuuta 1943 – 1. kesäkuuta 1944)
  • SS-Brigadeführer ja Waffen-SS-Generalmajor Desiderius Hampel (1. kesäkuuta 1944 – 8. toukokuuta 1945)

Kokoonpano[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 27. Waffen SS:n vuoristojalkaväkirykmentti (1. kroatialainen)
  • 28. Waffen SS:n vuoristojalkaväkirykmentti (2. kroatialainen)
  • 13. SS-vuoristotykistörykmentti
  • 13. SS-vuoristotiedustelupataljoona
  • 13. SS-panssarijääkäripataljoona
  • 13. SS-vuoristopioneeripataljoona
  • 13. SS-ilmatorjuntapataljoona
  • 13. SS-vuoristoviestipataljoona Mountain Signals Battalion
  • 13. SS-divisioonan huoltopataljoona SS Division
  • 13. SS-kuljetuspataljoona
  • 13. SS-lääkintäpataljoona
  • 13. SS-varapataljoona
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta 13. Waffen-SS-vuoristodivisioona Handschar.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f Mauno Jokipii: Hitlerin Saksa ja sen vapaaehtoisliikkeet: Waffen-SS:n suomalaispataljoona vertailtavana, s. 155–156. SKS, Helsinki 2002. ISBN 951-746-335-9.
  2. Lepre 1997, s. 47.
  3. Tomasevich 2001, s. 499
  4. Tomasevich 2001, s. 496
  5. Lepre, s. 143-145