Åke Hellman

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Åke Hellman

Åke Fredrik Hellman (19. heinäkuuta 1915 Helsinki18. joulukuuta 2017 Porvoo[1]) oli suomalainen taidemaalari ja professori.[1] Hänen töitään oli ensi kerran esillä Helsingissä Suomen taiteilijain vuosinäyttelyssä vuonna 1939.

Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hellman opiskeli Taideteollisessa keskuskoulussa vuosina 1934–1938. Maalarina hän on tunnettu erityisesti asetelmistaan sekä muotokuva- ja henkilömaalauksistaan, mutta maalausten lisäksi hän teki herkkiä piirustuksia muun muassa punaliidulla. Hellmanin henkilötutkielmissa näkyy terävä psykologinen silmä ja ihmishahmojen kuvauksessa sommittelun harmonisuutta. Hän maalasi muun muassa lukuisia akateemisia muotokuvia Helsingin yliopistolle ja Åbo Akademille. Hellmanista kehittyikin yksi Suomen huomattavimmista muotokuvamaalareista, joka on maalannut yli kolmesataa muotokuvaa. Hän jatkoi maalaustyötä 93-vuotiaaksi saakka.[2]

Ollessaan Etelä-Ranskassa 1960-luvun alussa Hellman teki myös suuren määrän maisemamaalauksia, joissa oli toisinaan surrealistisia aineksia. Sen jälkeen hänellä oli lyhyt kokeileva vaihe, jonka aikana hän maalasi aivan abstraktejakin töitä. Hellman ei kuitenkaan luopunut esittävästä taiteesta.

Hellman toimi kuvaamataidon opettajana vuosina 1938–1962 eri ruotsinkielisissä kouluissa, ja vuosina 1964–1978 opettajana Helsingin yliopiston piirustussalissa. Hän sai Pro Finlandia -mitalin vuonna 1963 ja professorin arvon 1990.[2]

Hellmanin puoliso oli taidemaalari Karin Hellman (s. Wisuri, 1915–2004). Perheeseen syntyi kaksi lasta, arkkitehti Karl-Johan (s. 1944) ja keraamikko Åsa (s. 1947). Pariskunnalla oli 1960-luvulta lähtien Lacostessa Provencessa oma ateljeetalo, jossa taiteilijat viettivät toisinaan pitkiäkin työntäyteisiä jaksoja. Myöhemmin myös Porvooseen valmistui taiteilijoille oma ateljeetalo, joka toimii sekä asuin- että työtiloina;[3] rakennuksen suunnittelivat Åke Hellman ja Erik Kråkström. Hellman osallistui talvi- ja jatkosotaan lääkintämiehenä.[2]

Hellman järjesti syksyllä 2017 Helsingin Taidehallissa puolisoiden retrospektiivisen yhteisnäyttelyn.[2][4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Hellman, Åke hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)
  2. a b c d Magnusson, Camilla: 102-årige Åke Hellman ställer ut. Hufvudstadsbladet, 19.7.2017, s. 26–27. Artikkeli Pressreaderissa.
  3. Hämäläinen, Timo: Porvoon ja Provencen maalari (Arkistoitu linkki) Helsingin Sanomat. 23.11.2005. Viitattu 14.12.2014.
  4. Jaettu ateljee – Karin ja Åke Hellman Helsingin Taidehallissa.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Hällsten, Annika: Åke Hellman död. Hufvudstadsbladet, 23.12.2017, s. 23. Artikkelin verkkoversio.
  • Kruskopf, Erik – Lundberg, Ulla-Lena: Åke Hellman: Ihminen ja taiteilija. Helsinki: Schildt, 2005. ISBN 952-91-8690-8.
  • Tihinen, Juha-Heikki: Karin & Åke Hellman. Ekenäs: Stiftelsen Pro Artibus, 2017. ISBN 978-952-68160-6-7. (ruotsiksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]