Äimäjärvi (Suistamo)
| Äimäjärvi Яймяярви |
|
|---|---|
| Maanosa | Eurooppa |
| Valtiot | Venäjä |
| Alue | Karjalan tasavalta |
| Piiri | Suojärven piiri |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Nevan vesistö |
| Valuma-alue |
Jänisjoen vesistöalue Ulmosenjoen valuma-alue |
| Järvinumero | 01040300211102000013476 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 91 m [1] |
| Pituus | 2,3 km [1] |
| Leveys | 2,2 km [1] |
| Rantaviiva | 12,7 km [1] |
| Pinta-ala | 2,5 km² [2][1] |
| Tilavuus | 0,00523 km³ [1] |
| Keskisyvyys | 2,1 m [1] |
| Suurin syvyys | 8 m [1] |
| Valuma-alue | 23,6 km² [1] |
| Saaria | 3 |
 Äimäjärvi |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Äimäjärvi (ven. Я́ймяя́рви, Яймя-ярв) on Venäjällä Karjalan tasavallan Suojärven piirissä sijaitseva järvi, jonka laskujoki Aramajoki yhtyy Sarkajokeen.[3][a][b]
Maantietoa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Äimäjärvi on 2,3 kilometriä pitkä, 2,2 kilometriä leveä ja sen pinta-ala on noin 250 hehtaaria. Järven keskileveydeksi tulee näin 1,1 kilometriä. Se sijaitsee neljä kilometriä Suistamon (Суйстамо) kylästä koilliseen, mutta järvi vaikuttaa nykyään autiolta. Vanhoissa suomalaisissa kartoissa järvellä sijaitsi Äimäjärven kylä, jonka asutusta löytyi Haroilanniemessä sekä itä- ja länsirannassa. Vain Haroilanniemessä näkyy merkkejä entisestä asutuksesta laajoina niittyinä. Muuten ihmisen toiminta näkyy lähinnä metsätalouden hakkuina ja metsäautoteinä. Järven muoto on rikkonainen, koska lahdet ja niemet vuorottelevat toisiaan. Järven rantaviiva on 12,7 kilometriä pitkä. Suurin niemi on Haroilanniemi, jonka länsisivulla sijaitsee Norasanlahti. Muita lahtia ovat Haroilanniemestä kaakkoon sijaitseva Haukilahti, etelärannan Aramalahti ja länsirannan Koivulahti. Järven ainoa suuri saari on pitkä ja kapea Papinsaari (Папинсаари), jonka kaakkoispuolella sijaitsee laaja matalikko. Muut saaret ovat luotoja. Järven suurin syvyys on 8,0 metriä ja keskisyvyys 2,1 metriä. Järven eteläpuolella kulkee Sarkajoen laaksossa tie Suistamon ja Leppäsyrjän (Леппясюрья) välillä. Myös järven pohjoispuolella kulkee tie, joka haarautuu Koitonjärven suuntaan.[1][2][3][a][b]
Hydrologiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Järven tilavuus on 5,23 miljoonaa kuutiometriä eli 0,00523 kuutiokilometriä. Pintavalunnan ja järven lasku-uomien tulovirtaama on 9,15 miljoonaa kuutiometriä ja sadanta 1,60 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Järvestä poistuu vettä lasku-uomassa 10,1 miljoonaa ja lisäksi haihduntana katoaa 0,65 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Jänisjoen menovirtaamaksi voidaan myös ilmoittaa oleva 0,32 m³/s (MQ). Vesi viipyy järvessä keskimäärin 0,52 vuotta. Vedenpinnan korkeus on noin 91 metriä mpy.[1]
Järvi jäätyy yleensä marraskuun alkupuolella ja jäät lähtevät toukokuun alussa. Pintaveden keskilämpötila kesäkuukausina on 16–19° C.[1]
Luontoarvoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Järven kalalajeista valtalajit ovat särki ja ahven. Muita yleisiä saaliskaloja ovat hauki, made ja kiiski.[1]
Vesistösuhteita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Äimäjärvi kuuluu Nevan vesistöalueessa Laatokan valuma-alueen Jänisjoen vesistöalueeseen, jossa Ulmosenjoen valuma-alue sijaitsee Jänisjärven lähialueella. Jänisjärvi laskee vuorostaan Laatokkaan, jonka laskujoki Neva laskee Pietarissa Itämeren Suomenlahteen.[3][a][b]
Äimäjärvi kuuluu Armajoen valuma-alueeseen, jossa Armajoki on Sarkajoen sivujoki. Äimäjärveen tulee pohjoisesta pieniä ojia. Koivuoja laskee Koivulahteen ja Kivioja Vasonlahteen. Kiviojassa sijaitsee pieni Kivilampi. Suurin laskuoja on Haukioja, joka laskee Haukilahteen. Haukiojan uomassa sijaitsevat Haukilampi (Хаукилампи) ja pieni suvantolampi sekä Haukiojan lähdejärvenä Koitonjärvi. Äimäjärven valuma-alueen pinta-ala on 23,6 neliökilometriä (vanha tieto 26,1 km² [2]). Äimäjärven laskujoki Armajoki alkaa Armalahdelta. Se virtaa Armasuon halki ja laskee aluksi Armajärveen (Арамаярви), jatkaa samannimisenä yhtyen Sarkajokeen Sarkajärven alapuolella. Armajoelle tulee vanhojen suomalaisten karttojen perusteella pudotusta Armajärveen mennessä alle metrin ja sen jälkeen Sarkajokeen mennessä noin kuusi metriä.[2][3][a]
Lähteitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Huomioita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f g h i j k l m Rumjantsev, V.A. & al.: Озера Карелии, s. 216. (suom. Karjalan järvet). Petroskoi, Venäjä: Venäjän akatemia, 2013. ISBN 978-5-9274-0450-6. verkossa luettava linkki (PDF) (viitattu 6.2.2022). (venäjäksi)
- ↑ a b c d Äimäjärvi, Яймяярви (Яймя-ярв) (textual.ru) Venäjän valtion vesistötietokanta. Viitattu 3.2.2022. (venäjäksi)
- ↑ a b c d Äimäjärvi. Kartassa: Topografinen kartta 1:100 000. Kartan verkkoversio Maanmittauslaitoksen Karjalan kartat -palvelussa (viitattu 3.2.2022)
