Ero sivun ”Tecumseh” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 2: | Rivi 2: | ||
'''Tecumseh''' ([[1768]] – [[1813]]) oli [[Shawneet|Shawnee-intiaanien]] johtaja ja [[Kanada]]n kansallissankari. Hän oli älykäs strategisti, etevä puhuja ja nerokas valtiomies, joka sai shawneiden lopettamaan [[sotavanki]]en kiduttamisen.<ref name="Virrankoski">{{Kirjaviite|Tekijä=Virrankoski|Nimeke=Yhdysvaltain ja Kanadan Intiaanit|Julkaisija=Gummerus|Vuosi=1994|Sivu=91-92,126-129. Tunniste=ISBN 951-717-788-7}}</ref> .<ref name="Henriksson">{{Kirjaviite|Tekijä=Markku Henriksson|Nimeke=Alkuperäiset amerikkalaiset|Julkaisija=Gummerus|Vuosi=1985|Sivu=64-66|Tunniste=ISBN 951-662-385-9}}</ref> Lisäksi Tecumseh opiskeli [[historia|maailmanhistoriaa]] ja kirjallisuutta. |
'''Tecumseh''' ([[1768]] – [[1813]]) oli [[Shawneet|Shawnee-intiaanien]] johtaja ja [[Kanada]]n kansallissankari. Hän oli älykäs strategisti, etevä puhuja ja nerokas valtiomies, joka sai shawneiden lopettamaan [[sotavanki]]en kiduttamisen.<ref name="Virrankoski">{{Kirjaviite|Tekijä=Virrankoski|Nimeke=Yhdysvaltain ja Kanadan Intiaanit|Julkaisija=Gummerus|Vuosi=1994|Sivu=91-92,126-129. Tunniste=ISBN 951-717-788-7}}</ref> .<ref name="Henriksson">{{Kirjaviite|Tekijä=Markku Henriksson|Nimeke=Alkuperäiset amerikkalaiset|Julkaisija=Gummerus|Vuosi=1985|Sivu=64-66|Tunniste=ISBN 951-662-385-9}}</ref> Lisäksi Tecumseh opiskeli [[historia|maailmanhistoriaa]] ja kirjallisuutta. |
||
[[Amerikan vapaussota|Amerikan vapaussodan]] jälkeisellä aikakaudella varttuminen sai Tecumsehin näkemään miten maita riistettiin intiaaneilta häikäilemättömin keinoin. Estääkseen tämän hän veljensä Tenskwatawan kanssa yritti perustaa intiaanikansojen liiton Yhdysvaltoja vastaan. Liittouman jäsenet vaihtelivat, mutta ainakin ajoittain mukana oli jäseniä 15 eri heimosta. Tecumseh osoitti periksiantamatonta sisua pyrkiessään suureen unelmaansa rakentaa intiaanivaltio, joka yltäisi Kanadasta [[Meksiko]]on ja jonka rajoja vartioisivat brittisotilaat estämässä Yhdysvaltain tunkeutumisen alueelle.<ref name="Virrankoski"/>. |
[[Amerikan vapaussota|Amerikan vapaussodan]] jälkeisellä aikakaudella varttuminen sai Tecumsehin näkemään miten maita riistettiin intiaaneilta häikäilemättömin keinoin. Estääkseen tämän hän veljensä Tenskwatawan kanssa yritti perustaa intiaanikansojen liiton Yhdysvaltoja vastaan. Liittouman jäsenet vaihtelivat, mutta ainakin ajoittain mukana oli jäseniä 15 eri heimosta. Tecumseh osoitti periksiantamatonta sisua pyrkiessään suureen unelmaansa rakentaa intiaanivaltio, joka yltäisi Kanadasta [[Meksiko]]on ja jonka rajoja vartioisivat brittisotilaat estämässä Yhdysvaltain tunkeutumisen alueelle.<ref name="Virrankoski"/>. |
||
==Varhaiset vuodet== |
|||
Tecumsehin (nimi suom. käännetty Tähdenlennoksi) syntymäpaikaksi on arveltu Old Piquaa, Mad-riverin varrella Ohiossa. <ref name="Ohio">[http://www.ohiohistorycentral.org/entry.php?rec=373 Ohio History Central]</ref> Hänen isänsä oli shawneepäällikkö Pucksinwah, joka sai surmansa [[Lordi Dunmoren sota|Lordi Dunmoren sodassa]] käydyssä Point Pleasantin taistelussa vuonna [[1774]]. Tecumsehin äiti Methoataske siirtyi viisi vuotta myöhemmin asumaan [[Missouri]]n. Tuolloin 11-vuotias Tecumseh jäi Ohion maaseudulle isoveljensä Cheesuakan ja pikkusiskonsa Tecumpeacen kanssa. |
|||
Cheesuakan monista tehtävistä eräs oli kouluttaa Tecumsehistä soturi. Vuonna [[1782]] tapahtunut yhteenotto shawneiden ja yhdysvaltalainen George Rogers Clarkin johtaman sotilasyksikön välillä päättyi kuitenkin nolosti Tecumsehin osalta. Hän joutui paniikkiin paeten taistelutantereelta.<ref name="Ohio"/> Nöyryytyksestä ja häpeästä toivuttuaan hän päätti, ettei koskaan enää pakenisi. Seuraavien kymmenen vuoden aikana Tecumhesista kehittyikin urhea soturi. Hän oli pitkä ja lihaksikas ja nuoret soturit ihailivat häntä.<ref name="Ohio"/> |
|||
[[Kuva:Fallen timbers.jpg|thumb|right|240px|Fallen Timbersin taistelu.]] |
|||
Ollessaan 20-vuotias alkoi Tecumseh tehdä Cheesuakan kanssa yhä pidempiä matkoja tutustumalla ympäristön heimoihin ja heidän tapoihinsa omaksuen kaiken mahdollisen näkemästään. Vuonna [[1790]] hän liittyi suuren shawneejohtaja Blue Jackettin joukkoihin, jotka yrittivät puolustaa intiaanimaita valkoisia maahantunkeutujia vastaan. Päällikön ominaisuudessa Tecumseh osallistui taisteluihin osoittaen pelottomuutensa. [[Kenraalimajuri]] Arthur St.Clairin johtama armeija kärsi yli 600 sotilasta käsittävän tappion liittoutuneiden shawneiden ja [[miamit|miamien]] piirittäessä vihollisensa. <ref name="Virrankoski"/> Vuonna [[1794]] käyty Fallen Timbersin taistelu Luoteis-Ohiossa käänsi voitot kuitenkin Yhdysvaltain eduksi. Prikaatinkenraali Arthur Waynen johtamat sotilasyksiköt aiheuttivat shawneille ja miameille murskaavat tappiot. |
|||
==Tecumsehin unelma== |
|||
Vuonna [[1795]] kirjoitettiin Greenvillen [[rauhansopimus]], jonka valossa näytti luoteisterritorion (Ohio ja [[Indiana]]) intiaanien tulevaisuus ankealta. Maapala toisensa jälkeen myytiin valkoisille. Intiaanien alueet pienenivät ja rajoittuivat seuraavan [[vuosisata|vuosisadan]] alkuun mennessä pieneen kolkkaan Ohion luoteisilla kulmilla. Tecumseh ja hänen takanaan olevat ryhmät eivät maakauppoihin suostuneet, koska jo pelkkä ajatus maan myymisestä oli mieletön. |
|||
''Maat eivät kuuluneet kenellekään sen enempää kuin ilma tai vesi. Niitä ei voinut myydä tai omistaa.'' (Tecumseh.) |
|||
Vaikka Ohion ja Indianan intiaanit eivät olleet määrällisesti kokeneet kovinkaan suuria menetyksiä sodissaan Yhdysvaltoja vastaan, olivat tappiomieliala ja masennus lyöneet heidät henkisesti tilaan, josta nousemiseen tarvittiin pientä ihmettä. Tecumseh oli valmis tekemään sellaisen ihmeen pikkuveljensä Tenskwatawan avulla, joka oli kokenut hengellisen herätyksen käytyään vuosikaudet läpi valkoisen miehen mukanaan tuomia paheita. <ref name="Atlas">{{Kirjaviite|Tekijä=Carl Waldman|Nimeke=Atlas of North American Indian|Julkaisija=Fact on File Publications|Vuosi=1985|Sivu=115-117|Tunniste=ISBN 0-87196-850-9}}</ref> |
|||
Vuonna [[1805]] Tenskwatawa nousi shawneiden suurimmaksi [[profeetta|profeetaksi]] saarnaten valkoisen miehen turmiollisesta vaikutuksesta ja heidään mukanaan tulleista vitsauksista kuten [[isorokko]]. Amerikkalaiset olivat paholaisen lapsia ja kavalia käärmeitä. Jokainen intiaani, joka uskalsi olla eri mieltä profeetan kanssa tapettiin noitana tai petturina. <ref name="tolatsga">[http://www.tolatsga.org/shaw.html Shawnee history]</ref> Useita kristittyjä intiaaneja poltettiinkin Tenskwatawan puheitten aikaansaamien noitavainojen seurauksena. |
|||
Samanaikaisesti kun yhä useammat intiaanit hylkäsivät Suuren Hengen lähettilääksi itseään kutsuvan shawneeprofeetan kehoituksesta valkoiselta mieheltä omaksumansa tavat, alkoi Tecumseh toteuttaa suurta unelmaansa intiaanivaltion luomisesta. Hän lähti viemään ajatusta valtaisasta intiaaniliitosta eteenpäin. ''Ei ollut tärkeää olla shawnee, delaware tai irokeesi. Tärkeää oli olla intiaani!'' |
|||
Kuuden kansakunnan muodostaman [[irokeesit|irokeesiliiton]] taholta Tecumseh sai kieltävän vastauksen. Liittokunta oli monien sotien jäljiltä siksi hajalle lyöty, ettei se halunnut lähteä hankkeeseen. Tecumseh ei antanut tämän masentaa itseään, vaan jatkoi vierailujaan. [[Pontiac (intiaanipäällikkö)|Pontiacin kapinassa]] mukana olleet heimot kuten [[ottawat]], [[wyandotit]] ja [[delawaret]] suhtautuivat asiaan paljon myötämielisemmin ja nopeasti Tecumsehin ajatus suuresta liitosta sai kasvavaa kannatusta. Vuonna [[1808]] kickapoot ja pottawatomit lahjoittivat veljeksille maa-alueen Wabash-joen varrelta Indianasta. Paikalle nousi nopeasti kylä, joka tunnettiin nimellä Tippecanoe.<ref name="Henriksson"/> Tuhansia intiaaneja tuli mukaan liittoon ja Tippecanoe täyttyi päivittäin yhä lisääntyvistä vierailijoista. Useat suuret ja arvostetut päälliköt olivat valmiit tuomaan soturinsa mukaan Tecumsehin liittoon. |
|||
==Tippecanoen tuho== |
|||
Kun Ohion ja Indianan intiaaniväestö alkoi ilman näkyvää syytä kieltäytyä maittensa myynnistä päätti Indianan [[kuvernööri]] William Henry Harrison selvittää mitä asian takana oli. Hän sai kuulla veljesten "profetiasta". [[Presidentti]] [[Thomas Jefferson]] oli alun perin valtuuttanut Harrisonin hoitamaan maakauppoja, joten kuvernööri oli vastuussa melko korkealle taholle. Pitääkseen presidentin tyytyväisenä Harrison koetti jatkaa kaupantekoa joidenkin myötämielisten miami- ja delawarepäällikköjen kanssa. Vilpillisin keinoin hän onnistui ostamaan maata 12000 neliökilometrin edestä. |
|||
Tecumsehin noudattaman politiikan mukaan kauppa oli laiton, sillä kukaan yksityinen ihminen ei voinut myydä maata varsinkaan ilman koko heimon lupaa. Kaiken lisäksi päälliköt oli juotettu vahvaan humalatilaan ennen kaupantekoa. Harrison pyysi Tecumsehin visiitille luokseen neuvottelemaan asiasta. Shawneepäällikkö ilmestyi paikalle 300 hyvin aseistetun soturin kera täynnä vihaa valkoisen miehen käytöstä kohtaan. Harrison välitti presidentille Tecumsehin näkökannan maakauppojen epäoikeudenmukaisuudesta.<ref name="Henriksson"/> |
|||
Kuvernööri Harrison päätti painostuksen alla ryhtyä pakkotoimiin ennenkuin Tecumsehin ja hänen intiaaniliittonsa taholta olisi odotettavissa ikävyyksiä. kun Tecumseh lähti suurelle käännytysmatkalleen kauas etelään [[chickasawit|chickasawien]], [[choctawit|choctawien]] ja monien muiden heimojen luo, päätti Harrison ryhtyä toimenpiteisiin. Vuoden [[1811]] [[marraskuu]]ssa hän marssitti 1000 sotilasta Tippecanoeen tekosyynään intiaanien tekemät hevosvarkaudet. Shawneekylässä veljensä päällikkyyden väliaikaisesti ottanut Tenskwatawa lupasi neuvotella asiasta seuraavana aamuna. Harrison myöntyi tähän ja yöpyi miehineen Tippecanoen lähettyvillä. |
|||
Tecumseh oli lähtiessään varoittanut veljeään ryhtymästä väkivaltaisuuksiin Yhdysvaltain kanssa. Tenskwatawa oli antanut sanansa, mutta läpi yön jatkuneiden hengellisten menojen loppuhuipennukseksi profeetta oli yllyttänyt soturinsa käymään nukkuvan leirikunnan kimppuun. Hän oli saanut Suurelta Hengeltä viestin, joka kertoi shawneesoturien olevan sinä yönä kuolemattomia.<ref name="Atlas"/> |
|||
[[Kuva:Tippecanoe.jpg|thumb|left|260px|Tippecanoen taistelu.]] |
|||
Intiaanien yllätyshyökkäyksestä huolimatta Harrison miehineen pystyi nousemaan nopeaan puolustukseen. Kun shawneet huomasivat, että Suuri henki oli huiputtanut heitä Tenkswatawan suulla, heidän taistelumielialansa katosi. Harrisonin joukot ajoivat takaa pakenevia shawneita ja tuhosivat Tippecanoen valtavat ruoka- ja ammusvarastot. Tämä taistelu osoittautui merkittäväksi Yhdysvaltain historiassa, sillä vaikka intiaanien mieshukka ei ollut kovin suuri, niin heidän moraalinsa murtui. Samalla mureni Tecumsehin unelma vahvasta intiaanivaltiosta. |
|||
Palatessaan Tippecanoeen Tecumsehia kohtasi surullinen näky. Suuri kylä oli hävitetty ja ammutut ruumiit makasivat maahan laskeutuneen tuhkan keskellä. Tecumsehin etsiessä ystäviään surmattujen joukosta juhlittiin William Henry Harrisonia suurena sankarina. Myöhemmin hän nousi Yhdysvaltain presidentiksi. |
|||
Vaikka unelma intiaanivaltiosta ei päässyt koskaan toteutumaan antoi vuonna [[1812]] Yhdysvaltain ja [[Englanti|Englannin]] välille puhjennut sotatila Tecumsehille mahdollisuuden nousta taistelemaan USA:ta vastaan. Hän teki sen brittiläisten joukoissa keräten taakseen mahdollisimman paljon intiaaniliittolaisia. Prikaatinkenraalin arvonimen saanut Tecumseh surmattiin |
Vaikka unelma intiaanivaltiosta ei päässyt koskaan toteutumaan antoi vuonna [[1812]] Yhdysvaltain ja [[Englanti|Englannin]] välille puhjennut sotatila Tecumsehille mahdollisuuden nousta taistelemaan USA:ta vastaan. Hän teki sen brittiläisten joukoissa keräten taakseen mahdollisimman paljon intiaaniliittolaisia. Prikaatinkenraalin arvonimen saanut Tecumseh surmattiin |
||
[[Ontario]]ssa kesken taistelun Vuonna [[1813]]. Hänen ruumistaan ei löydetty koskaan ja pidettiin hyvin todennäköisenä, että omat soturit piilottivat ammutun johtajansa onton kaatuneen puun runkoon. Täältä ruumis arvatenkin oli myöhemmin käyty noutamassa muualle hautausta varten.<ref name="Atlas" |
[[Ontario]]ssa kesken taistelun Vuonna [[1813]]. Hänen ruumistaan ei löydetty koskaan ja pidettiin hyvin todennäköisenä, että omat soturit piilottivat ammutun johtajansa onton kaatuneen puun runkoon. Täältä ruumis arvatenkin oli myöhemmin käyty noutamassa muualle hautausta varten.<ref name="Atlas"/> |
||
| ⚫ | |||
Tecumsehin kuolema oli kuin allekirjoitus intiaanien vastarinnan lopullisesta murtumisesta Yhdysvaltain laajenemista vastaan. |
|||
| ⚫ | |||
<references/> |
<references/> |
||
| ⚫ | |||
| ⚫ | |||
{{Tynkä/Intiaani}} |
{{Tynkä/Intiaani}} |
||
Versio 3. lokakuuta 2008 kello 17.01
Tecumseh (1768 – 1813) oli Shawnee-intiaanien johtaja ja Kanadan kansallissankari. Hän oli älykäs strategisti, etevä puhuja ja nerokas valtiomies, joka sai shawneiden lopettamaan sotavankien kiduttamisen.[1] .[2] Lisäksi Tecumseh opiskeli maailmanhistoriaa ja kirjallisuutta. Amerikan vapaussodan jälkeisellä aikakaudella varttuminen sai Tecumsehin näkemään miten maita riistettiin intiaaneilta häikäilemättömin keinoin. Estääkseen tämän hän veljensä Tenskwatawan kanssa yritti perustaa intiaanikansojen liiton Yhdysvaltoja vastaan. Liittouman jäsenet vaihtelivat, mutta ainakin ajoittain mukana oli jäseniä 15 eri heimosta. Tecumseh osoitti periksiantamatonta sisua pyrkiessään suureen unelmaansa rakentaa intiaanivaltio, joka yltäisi Kanadasta Meksikoon ja jonka rajoja vartioisivat brittisotilaat estämässä Yhdysvaltain tunkeutumisen alueelle.[1].
Varhaiset vuodet
Tecumsehin (nimi suom. käännetty Tähdenlennoksi) syntymäpaikaksi on arveltu Old Piquaa, Mad-riverin varrella Ohiossa. [3] Hänen isänsä oli shawneepäällikkö Pucksinwah, joka sai surmansa Lordi Dunmoren sodassa käydyssä Point Pleasantin taistelussa vuonna 1774. Tecumsehin äiti Methoataske siirtyi viisi vuotta myöhemmin asumaan Missourin. Tuolloin 11-vuotias Tecumseh jäi Ohion maaseudulle isoveljensä Cheesuakan ja pikkusiskonsa Tecumpeacen kanssa.
Cheesuakan monista tehtävistä eräs oli kouluttaa Tecumsehistä soturi. Vuonna 1782 tapahtunut yhteenotto shawneiden ja yhdysvaltalainen George Rogers Clarkin johtaman sotilasyksikön välillä päättyi kuitenkin nolosti Tecumsehin osalta. Hän joutui paniikkiin paeten taistelutantereelta.[3] Nöyryytyksestä ja häpeästä toivuttuaan hän päätti, ettei koskaan enää pakenisi. Seuraavien kymmenen vuoden aikana Tecumhesista kehittyikin urhea soturi. Hän oli pitkä ja lihaksikas ja nuoret soturit ihailivat häntä.[3]
Ollessaan 20-vuotias alkoi Tecumseh tehdä Cheesuakan kanssa yhä pidempiä matkoja tutustumalla ympäristön heimoihin ja heidän tapoihinsa omaksuen kaiken mahdollisen näkemästään. Vuonna 1790 hän liittyi suuren shawneejohtaja Blue Jackettin joukkoihin, jotka yrittivät puolustaa intiaanimaita valkoisia maahantunkeutujia vastaan. Päällikön ominaisuudessa Tecumseh osallistui taisteluihin osoittaen pelottomuutensa. Kenraalimajuri Arthur St.Clairin johtama armeija kärsi yli 600 sotilasta käsittävän tappion liittoutuneiden shawneiden ja miamien piirittäessä vihollisensa. [1] Vuonna 1794 käyty Fallen Timbersin taistelu Luoteis-Ohiossa käänsi voitot kuitenkin Yhdysvaltain eduksi. Prikaatinkenraali Arthur Waynen johtamat sotilasyksiköt aiheuttivat shawneille ja miameille murskaavat tappiot.
Tecumsehin unelma
Vuonna 1795 kirjoitettiin Greenvillen rauhansopimus, jonka valossa näytti luoteisterritorion (Ohio ja Indiana) intiaanien tulevaisuus ankealta. Maapala toisensa jälkeen myytiin valkoisille. Intiaanien alueet pienenivät ja rajoittuivat seuraavan vuosisadan alkuun mennessä pieneen kolkkaan Ohion luoteisilla kulmilla. Tecumseh ja hänen takanaan olevat ryhmät eivät maakauppoihin suostuneet, koska jo pelkkä ajatus maan myymisestä oli mieletön.
Maat eivät kuuluneet kenellekään sen enempää kuin ilma tai vesi. Niitä ei voinut myydä tai omistaa. (Tecumseh.)
Vaikka Ohion ja Indianan intiaanit eivät olleet määrällisesti kokeneet kovinkaan suuria menetyksiä sodissaan Yhdysvaltoja vastaan, olivat tappiomieliala ja masennus lyöneet heidät henkisesti tilaan, josta nousemiseen tarvittiin pientä ihmettä. Tecumseh oli valmis tekemään sellaisen ihmeen pikkuveljensä Tenskwatawan avulla, joka oli kokenut hengellisen herätyksen käytyään vuosikaudet läpi valkoisen miehen mukanaan tuomia paheita. [4]
Vuonna 1805 Tenskwatawa nousi shawneiden suurimmaksi profeetaksi saarnaten valkoisen miehen turmiollisesta vaikutuksesta ja heidään mukanaan tulleista vitsauksista kuten isorokko. Amerikkalaiset olivat paholaisen lapsia ja kavalia käärmeitä. Jokainen intiaani, joka uskalsi olla eri mieltä profeetan kanssa tapettiin noitana tai petturina. [5] Useita kristittyjä intiaaneja poltettiinkin Tenskwatawan puheitten aikaansaamien noitavainojen seurauksena.
Samanaikaisesti kun yhä useammat intiaanit hylkäsivät Suuren Hengen lähettilääksi itseään kutsuvan shawneeprofeetan kehoituksesta valkoiselta mieheltä omaksumansa tavat, alkoi Tecumseh toteuttaa suurta unelmaansa intiaanivaltion luomisesta. Hän lähti viemään ajatusta valtaisasta intiaaniliitosta eteenpäin. Ei ollut tärkeää olla shawnee, delaware tai irokeesi. Tärkeää oli olla intiaani!
Kuuden kansakunnan muodostaman irokeesiliiton taholta Tecumseh sai kieltävän vastauksen. Liittokunta oli monien sotien jäljiltä siksi hajalle lyöty, ettei se halunnut lähteä hankkeeseen. Tecumseh ei antanut tämän masentaa itseään, vaan jatkoi vierailujaan. Pontiacin kapinassa mukana olleet heimot kuten ottawat, wyandotit ja delawaret suhtautuivat asiaan paljon myötämielisemmin ja nopeasti Tecumsehin ajatus suuresta liitosta sai kasvavaa kannatusta. Vuonna 1808 kickapoot ja pottawatomit lahjoittivat veljeksille maa-alueen Wabash-joen varrelta Indianasta. Paikalle nousi nopeasti kylä, joka tunnettiin nimellä Tippecanoe.[2] Tuhansia intiaaneja tuli mukaan liittoon ja Tippecanoe täyttyi päivittäin yhä lisääntyvistä vierailijoista. Useat suuret ja arvostetut päälliköt olivat valmiit tuomaan soturinsa mukaan Tecumsehin liittoon.
Tippecanoen tuho
Kun Ohion ja Indianan intiaaniväestö alkoi ilman näkyvää syytä kieltäytyä maittensa myynnistä päätti Indianan kuvernööri William Henry Harrison selvittää mitä asian takana oli. Hän sai kuulla veljesten "profetiasta". Presidentti Thomas Jefferson oli alun perin valtuuttanut Harrisonin hoitamaan maakauppoja, joten kuvernööri oli vastuussa melko korkealle taholle. Pitääkseen presidentin tyytyväisenä Harrison koetti jatkaa kaupantekoa joidenkin myötämielisten miami- ja delawarepäällikköjen kanssa. Vilpillisin keinoin hän onnistui ostamaan maata 12000 neliökilometrin edestä.
Tecumsehin noudattaman politiikan mukaan kauppa oli laiton, sillä kukaan yksityinen ihminen ei voinut myydä maata varsinkaan ilman koko heimon lupaa. Kaiken lisäksi päälliköt oli juotettu vahvaan humalatilaan ennen kaupantekoa. Harrison pyysi Tecumsehin visiitille luokseen neuvottelemaan asiasta. Shawneepäällikkö ilmestyi paikalle 300 hyvin aseistetun soturin kera täynnä vihaa valkoisen miehen käytöstä kohtaan. Harrison välitti presidentille Tecumsehin näkökannan maakauppojen epäoikeudenmukaisuudesta.[2]
Kuvernööri Harrison päätti painostuksen alla ryhtyä pakkotoimiin ennenkuin Tecumsehin ja hänen intiaaniliittonsa taholta olisi odotettavissa ikävyyksiä. kun Tecumseh lähti suurelle käännytysmatkalleen kauas etelään chickasawien, choctawien ja monien muiden heimojen luo, päätti Harrison ryhtyä toimenpiteisiin. Vuoden 1811 marraskuussa hän marssitti 1000 sotilasta Tippecanoeen tekosyynään intiaanien tekemät hevosvarkaudet. Shawneekylässä veljensä päällikkyyden väliaikaisesti ottanut Tenskwatawa lupasi neuvotella asiasta seuraavana aamuna. Harrison myöntyi tähän ja yöpyi miehineen Tippecanoen lähettyvillä.
Tecumseh oli lähtiessään varoittanut veljeään ryhtymästä väkivaltaisuuksiin Yhdysvaltain kanssa. Tenskwatawa oli antanut sanansa, mutta läpi yön jatkuneiden hengellisten menojen loppuhuipennukseksi profeetta oli yllyttänyt soturinsa käymään nukkuvan leirikunnan kimppuun. Hän oli saanut Suurelta Hengeltä viestin, joka kertoi shawneesoturien olevan sinä yönä kuolemattomia.[4]
Intiaanien yllätyshyökkäyksestä huolimatta Harrison miehineen pystyi nousemaan nopeaan puolustukseen. Kun shawneet huomasivat, että Suuri henki oli huiputtanut heitä Tenkswatawan suulla, heidän taistelumielialansa katosi. Harrisonin joukot ajoivat takaa pakenevia shawneita ja tuhosivat Tippecanoen valtavat ruoka- ja ammusvarastot. Tämä taistelu osoittautui merkittäväksi Yhdysvaltain historiassa, sillä vaikka intiaanien mieshukka ei ollut kovin suuri, niin heidän moraalinsa murtui. Samalla mureni Tecumsehin unelma vahvasta intiaanivaltiosta.
Palatessaan Tippecanoeen Tecumsehia kohtasi surullinen näky. Suuri kylä oli hävitetty ja ammutut ruumiit makasivat maahan laskeutuneen tuhkan keskellä. Tecumsehin etsiessä ystäviään surmattujen joukosta juhlittiin William Henry Harrisonia suurena sankarina. Myöhemmin hän nousi Yhdysvaltain presidentiksi.
Vaikka unelma intiaanivaltiosta ei päässyt koskaan toteutumaan antoi vuonna 1812 Yhdysvaltain ja Englannin välille puhjennut sotatila Tecumsehille mahdollisuuden nousta taistelemaan USA:ta vastaan. Hän teki sen brittiläisten joukoissa keräten taakseen mahdollisimman paljon intiaaniliittolaisia. Prikaatinkenraalin arvonimen saanut Tecumseh surmattiin Ontariossa kesken taistelun Vuonna 1813. Hänen ruumistaan ei löydetty koskaan ja pidettiin hyvin todennäköisenä, että omat soturit piilottivat ammutun johtajansa onton kaatuneen puun runkoon. Täältä ruumis arvatenkin oli myöhemmin käyty noutamassa muualle hautausta varten.[4]
Tecumsehin kuolema oli kuin allekirjoitus intiaanien vastarinnan lopullisesta murtumisesta Yhdysvaltain laajenemista vastaan.
- ↑ a b c Virrankoski: Yhdysvaltain ja Kanadan Intiaanit, s. 91-92,126-129. Tunniste=ISBN 951-717-788-7. Gummerus, 1994.
- ↑ a b c Markku Henriksson: Alkuperäiset amerikkalaiset, s. 64-66. Gummerus, 1985. ISBN 951-662-385-9.
- ↑ a b c Ohio History Central
- ↑ a b c Carl Waldman: Atlas of North American Indian, s. 115-117. Fact on File Publications, 1985. ISBN 0-87196-850-9.
- ↑ Shawnee history