Ero sivun ”Aninkaistenmäki” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Ei luokitella asuinalueeksi |
Lisätty historiaa |
||
| Rivi 3: | Rivi 3: | ||
'''Aninkaistenmäki''' ({{k-sv|Anikasbackar}}{{lähde}}) on [[Turku|Turun]] keskustassa, [[VI kaupunginosa (Turku)|VI kaupunginosassa]] sijaitseva mäki. Se on yksi Turun seitsemästä kukkulasta. Aninkaistenmäki on vilkas liikenteen solmukohta. [[Aninkaistenkatu]] on kaupungin sisääntuloväylä, joka kulkee [[Aurajoki|Aurajoelta]] T[[Turun linja-autoasema|urun linja-autoasemalle]]. [[Aninkaistensilta]] on rautatien ylittävä silta, joka on osa valtatie 9:ää. |
'''Aninkaistenmäki''' ({{k-sv|Anikasbackar}}{{lähde}}) on [[Turku|Turun]] keskustassa, [[VI kaupunginosa (Turku)|VI kaupunginosassa]] sijaitseva mäki. Se on yksi Turun seitsemästä kukkulasta. Aninkaistenmäki on vilkas liikenteen solmukohta. [[Aninkaistenkatu]] on kaupungin sisääntuloväylä, joka kulkee [[Aurajoki|Aurajoelta]] T[[Turun linja-autoasema|urun linja-autoasemalle]]. [[Aninkaistensilta]] on rautatien ylittävä silta, joka on osa valtatie 9:ää. |
||
Aninkaisten kylä liittyi kiinteämmäksi osaksi Turkua 1414, kun hallitsija [[Eerik Pommerilainen]] kehotti kirjeitse Turun päättäjiä rakentamaan Aurajoen yli sillan, joka palvelisi torielämää. Silta valmistui todennäköisesti seuraavana vuonna.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://punainenturku.blogspot.fi/2015/11/1414-silloin-talloin.html|nimeke=1414 - Silloin tällöin|tekijä=|julkaisu=Punainen Turku -sivusto|ajankohta=|julkaisija=|viitattu=27.4.2018}}</ref> Vielä [[1600-luku|1600-luvun]] alkupuolelle asti kylä oli lähes täysin maatalousvaltainen. Hiljalleen paikalle alkoi tulla mökkiasutusta. Väestö oli vähävaraista: siihen kuului leskiä, laivamiehiä, lammaspaimenia ja myllynpitäjiä. Sekava yhdyskunta aiheutti viranomaisille päänvaivaa, kun rakennusjärjestystä ei ollut. [[1653]] annetun määräyksen perusteella useita taloryhmiä purettiin. Aninkaisten asukasmäärä oli tuolloin noin 150. 1800-luvulle tultaessa se oli jo 881 ja [[Turun palo|Turun palon]] aattona 1873 asukasta.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Rinne, Toivo|Otsikko=Aninkaistenmäki|Julkaisu=Suomen Turku|Ajankohta=1959 N:o 1|Julkaisija=Turkuseura}}</ref> |
|||
| ⚫ | |||
| ⚫ | Turun palo vuonna 1827 alkoi Aninkaistenmäellä sijainneesta puutalosta.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://scripta.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk125/turku/|nimeke=Turku- keskiajan kaupunki -|julkaisu=scripta.kotus.fi|viitattu=2017-12-22}}</ref> Aninkaistenmäen nimi viittaa kylännimeen [[Aninkainen]]. Nimi on mainittu jo vuonna 1363 sen aikaisessa muodossaan henkilönnimessä Peter aff Anynghos.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://scripta.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk125/turku/aninkaistenmaki.shtml|nimeke=Etymologia: Turun Aninkaistenmäki|julkaisu=scripta.kotus.fi|viitattu=2017-12-22}}</ref> |
||
[[Turun konserttitalo]], [[Puutori]] ja [[Turun ammatti-instituutti|Turun ammatti-instituutin]] Aninkaisten koulutalo sijaitsevat Aninkaistenmäellä. |
[[Turun konserttitalo]], [[Puutori]] ja [[Turun ammatti-instituutti|Turun ammatti-instituutin]] Aninkaisten koulutalo sijaitsevat Aninkaistenmäellä. |
||
Versio 27. huhtikuuta 2018 kello 09.13
Aninkaistenmäki (ruots. Anikasbackarlähde?) on Turun keskustassa, VI kaupunginosassa sijaitseva mäki. Se on yksi Turun seitsemästä kukkulasta. Aninkaistenmäki on vilkas liikenteen solmukohta. Aninkaistenkatu on kaupungin sisääntuloväylä, joka kulkee Aurajoelta Turun linja-autoasemalle. Aninkaistensilta on rautatien ylittävä silta, joka on osa valtatie 9:ää.
Aninkaisten kylä liittyi kiinteämmäksi osaksi Turkua 1414, kun hallitsija Eerik Pommerilainen kehotti kirjeitse Turun päättäjiä rakentamaan Aurajoen yli sillan, joka palvelisi torielämää. Silta valmistui todennäköisesti seuraavana vuonna.[1] Vielä 1600-luvun alkupuolelle asti kylä oli lähes täysin maatalousvaltainen. Hiljalleen paikalle alkoi tulla mökkiasutusta. Väestö oli vähävaraista: siihen kuului leskiä, laivamiehiä, lammaspaimenia ja myllynpitäjiä. Sekava yhdyskunta aiheutti viranomaisille päänvaivaa, kun rakennusjärjestystä ei ollut. 1653 annetun määräyksen perusteella useita taloryhmiä purettiin. Aninkaisten asukasmäärä oli tuolloin noin 150. 1800-luvulle tultaessa se oli jo 881 ja Turun palon aattona 1873 asukasta.[2]
Turun palo vuonna 1827 alkoi Aninkaistenmäellä sijainneesta puutalosta.[3] Aninkaistenmäen nimi viittaa kylännimeen Aninkainen. Nimi on mainittu jo vuonna 1363 sen aikaisessa muodossaan henkilönnimessä Peter aff Anynghos.[4]
Turun konserttitalo, Puutori ja Turun ammatti-instituutin Aninkaisten koulutalo sijaitsevat Aninkaistenmäellä.
Lähteet
- ↑ 1414 - Silloin tällöin Punainen Turku -sivusto. Viitattu 27.4.2018.
- ↑ Rinne, Toivo: Aninkaistenmäki. Suomen Turku, 1959 N:o 1. Turkuseura.
- ↑ Turku- keskiajan kaupunki - scripta.kotus.fi. Viitattu 22.12.2017.
- ↑ Etymologia: Turun Aninkaistenmäki scripta.kotus.fi. Viitattu 22.12.2017.