Ero sivun ”Joseph Haydn” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
(Näytä kaikki arviointia odottavat muutokset)
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Ei muokkausyhteenvetoa
Fix, kuva, aiheesta muualla
Rivi 2: Rivi 2:
| nimi = Joseph Haydn
| nimi = Joseph Haydn
| kuva = [[Tiedosto:Joseph Haydn.jpg|207px|Thomas Hardyn maalaus Joseph Haydnista]]
| kuva = [[Tiedosto:Joseph Haydn.jpg|207px|Thomas Hardyn maalaus Joseph Haydnista]]
| kuvateksti = Joseph Haydn vuonna [[1792]]
| kuvateksti = [[Thomas Hardy (maalari)|Thomas Hardy]], ''Joseph Haydn'', 1791.
| bgcolor =
| bgcolor =
| syntynyt = [[31. maaliskuuta]] [[1732]]
| syntynyt = [[31. maaliskuuta]] [[1732]]
| kuollut = {{Kuolinaika ja ikä|31|3|1732|31|5|1809}}
| kuollut = {{Kuolinaika ja ikä|31|3|1732|31|5|1809}}
| taiteilijanimet =
| taiteilijanimet =
| kotoisin = Wien
| kotoisin = [[Wien]]
| aktiivisena =
| aktiivisena =
| tyylilajit = [[Klassismin musiikki|klassismi]]
| tyylilajit = [[Klassismin musiikki|klassismi]]
Rivi 18: Rivi 18:
| musicbrainz =
| musicbrainz =
}}
}}
'''Franz Joseph Haydn''' [haidn] ([[31. maaliskuuta]] [[1732]] [[Rohrau]] – [[31. toukokuuta]] [[1809]] [[Wien]]) oli [[itävalta]]lainen säveltäjä. Häntä pidetään [[klassismin musiikki|klassismin musiikin]] ensimmäisenä suurena säveltäjänä ja yhtenä nykymuotoisen [[sinfonia]]n luojista. Haydnia on myös nimitetty ”[[jousikvartetto|jousikvarteton]] isäksi”.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://global.britannica.com/EBchecked/topic/257714/Joseph-Haydn | Nimeke = Joseph Haydn | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Encyclopedia Britannica | Viitattu = 29.3.2015 }}</ref>
'''Franz Joseph Haydn''' [haidn] ([[31. maaliskuuta]] [[1732]] [[Rohrau]] – [[31. toukokuuta]] [[1809]] [[Wien]]) oli [[itävalta]]lainen [[säveltäjä]]. Häntä pidetään [[klassismin musiikki|klassismin musiikin]] ensimmäisenä suurena säveltäjänä ja yhtenä nykymuotoisen [[sinfonia]]n luojista. Haydnia on myös nimitetty ”[[jousikvartetto|jousikvarteton]] isäksi”.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://global.britannica.com/EBchecked/topic/257714/Joseph-Haydn | Nimeke = Joseph Haydn | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Encyclopedia Britannica | Viitattu = 29.3.2015 | Kieli={{en}} }}</ref>


== Elämän teot ==
== Elämän teot ==
[[Tiedosto:Haydnportrait.jpg|thumb|left|200px|Haydn nuorena. Katso myös: [http://fi.wikipedia.org/wiki/Kuva:Mozart_at_Melk09.jpg Mozart] ja [http://fi.wikipedia.org/wiki/Kuva:Beethoven_.jpg Beethoven] .]]
[[Tiedosto:Haydnportrait.jpg|thumb|left|200px|[[Ludwig Guttenbrunn]], ''Joseph Haydn'', 1770.]]
Joseph Haydnin molemmista veljistä [[Michael Haydn|Michaelista]] ja Johannista tuli myös muusikkoja. Joseph lauloi vuosina [[1740]]–[[1749]] Stefanuksen tuomiokirkon [[poikakuoro]]ssa [[äänenmurros|äänenmurrokseensa]] asti. Hänet erotettiin kuorosta äänenmurroksen aikaan mutta varsinainen syy saattoi olla huono käytös.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://classicalmusic.about.com/od/classicalcomposers/p/haydnprofile.htm | Nimeke =
Joseph Haydnin molemmista veljistä [[Michael Haydn|Michaelista]] ja Johannista tuli myös muusikkoja. Joseph lauloi vuosina 1740–1749 Stefanuksen tuomiokirkon [[poikakuoro]]ssa [[äänenmurros|äänenmurrokseensa]] asti. Hänet erotettiin kuorosta äänenmurroksen aikaan mutta varsinainen syy saattoi olla huono käytös.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://classicalmusic.about.com/od/classicalcomposers/p/haydnprofile.htm | Nimeke =
Franz Joseph Haydn | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = About Classical Music | Viitattu = 29.3.2015 }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://english.haydnfestival.at/haydn_en/ | Selite = yläreunan linkistä "About Haydn" | Nimeke = 1732-1749 Childhood | Julkaisija = Haydn Festival Eisenstadt | Viitattu = 29.3.2015 }}</ref>
Franz Joseph Haydn | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = About Classical Music | Viitattu = 29.3.2015 | Kieli={{en}} }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://english.haydnfestival.at/haydn_en/ | Selite = yläreunan linkistä ”About Haydn” | Nimeke = 1732-1749 Childhood | Julkaisija = Haydn Festival Eisenstadt | Viitattu = 29.3.2015 | Kieli={{en}} }}</ref>


Myöhemmässä nuoruudessaan hän toimi ainakin viulistina ja musiikinopettajana tavallisen kansan keskuudessa, missä hän sai vaikutteita itävaltalaisesta kansanmusiikista.
Myöhemmässä nuoruudessaan hän toimi ainakin viulistina ja musiikinopettajana tavallisen kansan keskuudessa, missä hän sai vaikutteita itävaltalaisesta kansanmusiikista.


1750-luvulla Haydn tutustui Wienin italialaisiin muusikkopiireihin, joissa säveltäjä Porpora antoi hänelle sävellyksenopetusta.<ref>{{Verkkoviite |Osoite = http://english.haydnfestival.at/haydn_en/ | Selite = yläreunan linkistä "About Haydn" | Nimeke = 1750-1760 The apprenticeship years | Julkaisija = Haydn Festival Eisenstadt | Viitattu = 29.3.2015 }}</ref> Oltuaan ensin vuonna [[1759]] lyhyen aikaa kreivi Morzinin kapellimestarina, säveltäjän uran tuotteliain kausi alkoi hänen päästyään ruhtinas Pál Antal Esterházyn ja myöhemmin tämän pojan Miklósin hovin kapellimestariksi. Haydnin työsuhde kesti yli 30 vuotta. Hänen tehtäviinsä kuului soitinten huoltaminen, säveltäminen ja konserttien järjestäminen. Vuodesta 1776 alkaen oopperoita ja musiikkinäytelmiä esitettiin päivittäin; vuosina 1780-1790 Haydn johti yli tuhat oopperaesitystä. Vuoteen 1784 mennessä esitetyistä 78 oopperasta Haydn kirjoitti itse 15.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://english.haydnfestival.at/haydn_en/ | Selite = yläreunan linkistä "About Haydn" | Nimeke = 1761-1780 The beginning of the Esterházy period| Julkaisija = Haydn Festival Eisenstadt | Viitattu = 29.3.2015 }}</ref>
1750-luvulla Haydn tutustui Wienin italialaisiin muusikkopiireihin, joissa säveltäjä Porpora antoi hänelle sävellyksenopetusta.<ref>{{Verkkoviite |Osoite = http://english.haydnfestival.at/haydn_en/ | Selite = yläreunan linkistä ”About Haydn” | Nimeke = 1750-1760 The apprenticeship years | Julkaisija = Haydn Festival Eisenstadt | Viitattu = 29.3.2015 | Kieli={{en}} }}</ref> Oltuaan ensin vuonna 1759 lyhyen aikaa kreivi Morzinin kapellimestarina, säveltäjän uran tuotteliain kausi alkoi hänen päästyään ruhtinas Pál Antal Esterházyn ja myöhemmin tämän pojan Miklósin hovin kapellimestariksi. Haydnin työsuhde kesti yli 30 vuotta. Hänen tehtäviinsä kuului soitinten huoltaminen, säveltäminen ja konserttien järjestäminen. Vuodesta 1776 alkaen oopperoita ja musiikkinäytelmiä esitettiin päivittäin; vuosina 1780-1790 Haydn johti yli tuhat oopperaesitystä. Vuoteen 1784 mennessä esitetyistä 78 oopperasta Haydn kirjoitti itse 15.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://english.haydnfestival.at/haydn_en/ | Selite = yläreunan linkistä ”About Haydn” | Nimeke = 1761-1780 The beginning of the Esterházy period| Julkaisija = Haydn Festival Eisenstadt | Viitattu = 29.3.2015 | Kieli={{en}} }}</ref>


Hovissa oli yli 20-jäseninen korkeatasoinen [[orkesteri]] ja laulajisto. Hänen työsuhteensa oli melko vapaamuotoinen, mutta yksi hänen työtehtävistään oli sinfonioiden säveltäminen, joita hän tuottikin runsaasti. Hovissa hän sai pysyvän lempinimen ''Papa Haydn'', sillä hän oli huolehtivainen orkesterin jäsenten suhteen.
Hovissa oli yli 20-jäseninen korkeatasoinen [[orkesteri]] ja laulajisto. Hänen työsuhteensa oli melko vapaamuotoinen, mutta yksi hänen työtehtävistään oli sinfonioiden säveltäminen, joita hän tuottikin runsaasti. Hovissa hän sai pysyvän lempinimen ''Papa Haydn'', sillä hän oli huolehtivainen orkesterin jäsenten suhteen.


Kansainvälistä huomiota Haydn sai ensi kerran sävellettyään ''[[Stabat Mater (Haydn)|Stabat materin]]'' vuonna [[1767]]. 1770-luvun sävellyksiin kuuluvat useat tunnetut sinfoniat ja jousikvartetot, esimerkiksi ''Jäähyväissinfonia'' ([[1772]]), sekä hänen ensimmäinen [[oratorio]]nsa ''Il ritorno di Tobia''.
Kansainvälistä huomiota Haydn sai ensi kerran sävellettyään ''[[Stabat Mater (Haydn)|Stabat materin]]'' vuonna 1767. 1770-luvun sävellyksiin kuuluvat useat tunnetut sinfoniat ja jousikvartetot, esimerkiksi ''Jäähyväissinfonia'' (1772), sekä hänen ensimmäinen [[oratorio]]nsa ''Il ritorno di Tobia''.


Haydnin vuosina [[1785]]–[[1786]] säveltämänsä ''[[Pariisi]]n-sinfoniat'' (nrot 82–87) tekivät säveltäjästä kuuluisan Ranskassa. Vuonna [[1790]] hän asettui asumaan Wieniin saatuaan taiteilijaeläkkeen ruhtinasperheeltä. Jo samana vuonna hän matkusti Lontooseen, jossa esitettiin ensimmäiset hänen ''[[Lontoo]]n-sinfonioistaan'' (nrot 93–98). Suosio oli niin suurta, että häntä verrattiin taiteilijana jopa [[William Shakespeare|Shakespeareen]], ja hänet nimitettiin Oxfordin yliopiston kunniatohtoriksi (tilaisuudessa esitettiin sinfonia nro 92, ''Oxford-sinfonia''). Paluumatka Wieniin kulki [[Bonn]]in kautta, jossa säveltäjä opetti nuorta [[Ludwig van Beethoven|Beethovenia]].
Haydnin vuosina 1785–1786 säveltämänsä ''[[Pariisi]]n-sinfoniat'' (nrot 82–87) tekivät säveltäjästä kuuluisan Ranskassa. Vuonna 1790 hän asettui asumaan Wieniin saatuaan taiteilijaeläkkeen ruhtinasperheeltä. Jo samana vuonna hän matkusti Lontooseen, jossa esitettiin ensimmäiset hänen ''[[Lontoo]]n-sinfonioistaan'' (nrot 93–98). Suosio oli niin suurta, että häntä verrattiin taiteilijana jopa [[William Shakespeare]]en, ja hänet nimitettiin Oxfordin yliopiston [[kunniatohtori]]ksi (tilaisuudessa esitettiin sinfonia nro 92, ''Oxford-sinfonia''). Paluumatka Wieniin kulki [[Bonn]]in kautta, jossa säveltäjä opetti nuorta [[Ludwig van Beethoven]]ia.


[[Tiedosto:Haydn Rössler.jpg|thumb|200px|Haydn viimeisinä elinvuosinaan.]]
[[Tiedosto:Haydn Rössler.jpg|thumb|200px|Johann Carl Rössler, ''Joseph Haydn'', 1799..]]


Palatessaan Lontooseen vuonna 1794 Haydnin maine oli jo taattu. Ensiesityksensä saivat silloin muun muassa ''Lontoon-sinfoniat'' nrot 99–104. Palattuaan Wieniin hän sävelsi muun muassa [[Luominen (oratorio)|Luominen]]-oratorion (''Die Schöpfung'', [[1798]]) Raamatun luomiskertomukseen ja Miltonin ''Paradise Lostiin'' perustuvan oratorion pohjalta, sekä ''Die Jahreszeiten'' (''Vuodenajat'', [[1801]]), jonka libretto perustui osaltaan James Thompsonin samannimiseen englantilaiseen runoelmaan. Muita Haydnin viimeisten elinvuosien tunnetuimpia sävellyksiä ovat kaksi jousikvartettoa (opus 77, [[1799]]), ''Nelson-messu'', ''Luomismessu'' sekä ''Trumpettikonsertto'', joka katosi pian ensimmäisten esitystensä jälkeen ja löydettiin uudestaan vasta 1900-luvun alussa.
Palatessaan Lontooseen vuonna 1794 Haydnin maine oli jo taattu. Ensiesityksensä saivat silloin muun muassa ''Lontoon-sinfoniat'' nrot 99–104. Palattuaan Wieniin hän sävelsi muun muassa [[Luominen (oratorio)|Luominen]]-oratorion (''Die Schöpfung'', 1798) Raamatun luomiskertomukseen ja [[John Milton]]in ''[[Kadotettu paratiisi|Kadotettuun paratiisiin]]'' perustuvan oratorion pohjalta, sekä ''Die Jahreszeiten'' (''Vuodenajat'', 1801), jonka libretto perustui osaltaan James Thompsonin samannimiseen englantilaiseen runoelmaan. Muita Haydnin viimeisten elinvuosien tunnetuimpia sävellyksiä ovat kaksi jousikvartettoa (opus 77, 1799), ''Nelson-messu'', ''Luomismessu'' sekä ''Trumpettikonsertto'', joka katosi pian ensimmäisten esitystensä jälkeen ja löydettiin uudestaan vasta 1900-luvun alussa.


== Musiikki ==
== Musiikki ==
Haydn tunnettiin ystävällisenä, huolettomana ja huumorintajuisena luonteena. Se heijastuu myös hänen musiikkiinsa, joka on viihdyttävää, kevyttä ja tehty pilke silmäkulmassa sisältäen usein yllätyksiä. Tunnetuin "yllätys" tapahtuu sinfoniassa nro 94, jonka toisen osan alussa hiljaisen melodian päälle tulee äkillisiä voimakkaita sointuja. Lisäksi Haydn teki muutamiin jousikvartettoihinsa valeloppuja (opus 33, nro 2 sekä opus 50, nro 3) ja erääseen trioon (opus 50, nro 1) rytmi-illuusion. Samoin Haydnin tunnetuimmissa oratorioissa on monia orkestereilla tehtyjä "ääniefektejä", jotka kuvaavat eläimiä ja muita luonnonilmiöitä.
Haydn tunnettiin ystävällisenä, huolettomana ja huumorintajuisena luonteena. Se heijastuu myös hänen musiikkiinsa, joka on viihdyttävää, kevyttä ja tehty pilke silmäkulmassa sisältäen usein yllätyksiä. Tunnetuin ”yllätys” tapahtuu sinfoniassa nro 94, jonka toisen osan alussa hiljaisen melodian päälle tulee äkillisiä voimakkaita sointuja. Lisäksi Haydn teki muutamiin jousikvartettoihinsa valeloppuja (opus 33, nro 2 sekä opus 50, nro 3) ja erääseen trioon (opus 50, nro 1) rytmi-illuusion. Samoin Haydnin tunnetuimmissa oratorioissa on monia orkestereilla tehtyjä ”ääniefektejä”, jotka kuvaavat eläimiä ja muita luonnonilmiöitä.


Musiikillisena esikuvana Haydnille oli [[Johann Sebastian Bach]]in poika [[Carl Philipp Emanuel Bach|Carl Philipp Emanuel]], jota voidaan pitää myös yhtenä klassismin musiikin kehittäjistä.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = AC Dies | Nimeke = Biographische Nachrichten von Joseph Haydn | Selite = käännös, lainaus| Vuosi = 1810 | Sivu = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Tunniste = | www = https://theoryofmusic.wordpress.com/2008/08/21/cpe-bach%E2%80%99s-influence-on-haydn/ | Viitattu = 29.3.2015 }}</ref> Bachin kuoleman jälkeen barokki oli mennyt pois muodista, ja muusikot kokeilivat erilaisia uusia tyylejä, mukaan lukien Haydn. Hän itse oli myöhemmin innoittajana ja esikuvana [[Wolfgang Amadeus Mozart|Mozartille]] ja [[Beethoven]]ille, kahdelle muulle klassismin ajan suurelle säveltäjälle. Mozart oli Haydnin läheinen ystävä ja Beethoven oli vähän aikaa hänen oppilaanaan.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.nytimes.com/1988/08/14/arts/music-what-haydn-taught-mozart.html | Nimeke = What Haydn Taught Mozart | Tekijä = | Ajankohta = 1988 | Julkaisija = NY Times| Viitattu = 29.3.2015 }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.beethoven.ws/teachers_in_vienna.html | Nimeke = Teachers in Vienna | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = Ludwig van Beethoven (1770-1827) | Viitattu = 29.3.2015 }}</ref>
Musiikillisena esikuvana Haydnille oli [[Johann Sebastian Bach]]in poika [[Carl Philipp Emanuel Bach|Carl Philipp Emanuel]], jota voidaan pitää myös yhtenä klassismin musiikin kehittäjistä.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = AC Dies | Nimeke = Biographische Nachrichten von Joseph Haydn | Selite = käännös, lainaus| Vuosi = 1810 | Sivu = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Tunniste = | www = https://theoryofmusic.wordpress.com/2008/08/21/cpe-bach%E2%80%99s-influence-on-haydn/ | Viitattu = 29.3.2015 | Kieli={{en}} }}</ref> Bachin kuoleman jälkeen barokki oli mennyt pois muodista, ja muusikot kokeilivat erilaisia uusia tyylejä, mukaan lukien Haydn. Hän itse oli myöhemmin innoittajana ja esikuvana [[Wolfgang Amadeus Mozart|Mozartille]] ja [[Beethoven]]ille, kahdelle muulle klassismin ajan suurelle säveltäjälle. Mozart oli Haydnin läheinen ystävä ja Beethoven oli vähän aikaa hänen oppilaanaan.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.nytimes.com/1988/08/14/arts/music-what-haydn-taught-mozart.html | Nimeke = What Haydn Taught Mozart | Tekijä = | Ajankohta = 1988 | Julkaisija = NY Times| Viitattu = 29.3.2015 | Kieli={{en}} }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.beethoven.ws/teachers_in_vienna.html | Nimeke = Teachers in Vienna | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = Ludwig van Beethoven (1770-1827) | Viitattu = 29.3.2015 | Kieli={{en}} }}</ref>


Haydnin sävellysten rakenteelle on ominaista suurempien teemojen melko kaavamainen kehittely pienistä ''motiiveista''. Ne ovat yleensä sonaattimuodossa: teema esitellään, jonka jälkeen sävellaji kehittyy eteenpäin alkuperäisestä; teemaa kehitellään, muunnellaan, pirstaloidaan ja siihen saatetaan tuoda uusia aiheita; lopussa teema palaa jälleen alkuperäisen kaltaisena ja päättyy usein codaan.
Haydnin sävellysten rakenteelle on ominaista suurempien teemojen melko kaavamainen kehittely pienistä ''motiiveista''. Ne ovat yleensä sonaattimuodossa: teema esitellään, jonka jälkeen sävellaji kehittyy eteenpäin alkuperäisestä; teemaa kehitellään, muunnellaan, pirstotaan ja siihen saatetaan tuoda uusia aiheita; lopussa teema palaa jälleen alkuperäisen kaltaisena ja päättyy usein codaan.


Haydn kuitenkin erosi sonaattimuodon käytössä nuoremmista aikalaisistaan, Mozartista ja Beethovenista, jotka niin ikään edustivat tämän muodon huipentumaa. Haydn tunnetaan "monotemaattisista esittelyvaiheistaan", joissa pääsävellajin vakiinnuttavat sävelkulut ovat identtisiä avausteeman kanssa. Haydn eroaa Mozartista ja Beethovenista myös siinä suhteessa, että hän vaihtaa teemojen keskinäisiä paikkoja kertausjaksossa ja sisällyttää myös siihen temaattista kehittelyä.
Haydn kuitenkin erosi sonaattimuodon käytössä nuoremmista aikalaisistaan, Mozartista ja Beethovenista, jotka niin ikään edustivat tämän muodon huipentumaa. Haydn tunnetaan ”monotemaattisista esittelyvaiheistaan”, joissa pääsävellajin vakiinnuttavat sävelkulut ovat identtisiä avausteeman kanssa. Haydn eroaa Mozartista ja Beethovenista myös siinä suhteessa, että hän vaihtaa teemojen keskinäisiä paikkoja kertausjaksossa ja sisällyttää myös siihen temaattista kehittelyä.


Haydnin muotopuolen innovatiivisuus sai hänet tuomaan [[fuuga]]n klassismin tyyliin sekä rikastamaan [[rondo]]-muotoa sitä koossapitävällä aiempaa pidemmälle viedyllä tonaalisella järjestelmällisyydellä. Niin ikään Haydn oli kaksoisvariaation keskeinen edustaja eli hän varioi usein kahta muuttuvaa teemaa, jotka saattavat olla toistensa molli- ja duurimuunnokset.
Haydnin muotopuolen innovatiivisuus sai hänet tuomaan [[fuuga]]n klassismin tyyliin sekä rikastamaan [[rondo]]-muotoa sitä koossapitävällä aiempaa pidemmälle viedyllä tonaalisella järjestelmällisyydellä. Niin ikään Haydn oli kaksoisvariaation keskeinen edustaja eli hän varioi usein kahta muuttuvaa teemaa, jotka saattavat olla toistensa molli- ja duurimuunnokset.


Haydnia pidetään klassisen sinfonian ja jousikvartettojen isänä. Hän sävelsi peräti 106 sinfoniaa (niistä 104 numeroitua, lisäksi sinfoniat ''A'' ja ''B'', laskuista on jätetty pois ''Sinfonia Concertante "nro 105"'' ja yksi kadonnut teos), jotka noudattavat neliosaista jakoa ja sonaattimuotoa. Useilla sinfonioilla on lisänimi. Jousikvartettoja hän sävelsi 83 kappaletta. Myös hänen pianosonaattinsa (52 kpl), pianotrionsa, [[divertimento]]nsa ja messunsa muodostivat perustan näiden tyyppien tyylille klassismin aikana. Haydnin konsertoista klassikoita ovat ainakin trumpettikonsertto sekä ensimmäinen sellokonsertto. Messuista ''Nelson-messu'' kuuluu arvostetuimpien kuoroteosten joukkoon.
Haydnia pidetään klassisen sinfonian ja jousikvartettojen isänä. Hän sävelsi peräti 106 sinfoniaa (niistä 104 numeroitua, lisäksi sinfoniat ''A'' ja ''B'', laskuista on jätetty pois ''Sinfonia Concertante ”nro 105”'' ja yksi kadonnut teos), jotka noudattavat neliosaista jakoa ja sonaattimuotoa. Useilla sinfonioilla on lisänimi. Jousikvartettoja hän sävelsi 83 kappaletta. Myös hänen pianosonaattinsa (52 kpl), pianotrionsa, [[divertimento]]nsa ja messunsa muodostivat perustan näiden tyyppien tyylille klassismin aikana. Haydnin konsertoista klassikoita ovat ainakin trumpettikonsertto sekä ensimmäinen sellokonsertto. Messuista ''Nelson-messu'' kuuluu arvostetuimpien kuoroteosten joukkoon.


== Teosluettelo ==
== Teosluettelo ==
Rivi 56: Rivi 56:


== Tunnetuimpia teoksia ==
== Tunnetuimpia teoksia ==
[[Tiedosto:Joseph Haydn - Project Gutenberg etext 18444.jpg|thumb|200px|Postuumi kuva Haydnista.]]
[[Tiedosto:Haydn Kaiserlied Reinschrift.jpg|thumb|250px|[[Gott erhalte Franz den Kaiser]]in alkuperäinen nuottikäsikirjoitus.]]

=== Sinfonioita ===
=== Sinfonioita ===
{{pääartikkeli|[[Luettelo Joseph Haydnin sinfonioista]]}}
{{pääartikkeli|[[Luettelo Joseph Haydnin sinfonioista]]}}
Rivi 93: Rivi 94:


=== Oopperoita ===
=== Oopperoita ===
* [[Der Apotheker]] (esitetty myös Suomessa)
* ''[[Der Apotheker]]'' (esitetty myös Suomessa)
* [[Die Welt auf dem Monde]] (esitetty myös Suomessa)
* ''[[Die Welt auf dem Monde]]'' (esitetty myös Suomessa)
* [[Armida (Haydnin ooppera)|Armida]]
* ''[[Armida (Haydnin ooppera)|Armida]]''
* [[L’anima del filosofo]]
* ''[[L’anima del filosofo]]''
* [[Orlando Paladino]]
* ''[[Orlando Paladino]]''


=== Muuta ===
=== Muuta ===
Rivi 109: Rivi 110:


== Lähteet ==
== Lähteet ==
⚫
* {{Verkkoviite | Osoite = http://english.haydnfestival.at/haydn_en/ | Nimeke = About Haydn | Tekijä = | Ajankohta = 2010 | Julkaisija = Haydn Festival Eisenstadt | Viitattu = 29.3.2015 | Kieli={{en}} }}
===Internet===
⚫
* {{Verkkoviite | Osoite = http://english.haydnfestival.at/haydn_en/ | Nimeke = About Haydn | Tekijä = | Ajankohta = 2010 | Julkaisija = Haydn Festival Eisenstadt | Viitattu = 29.3.2015 }}


=== Viitteet ===
=== Viitteet ===
{{Viitteet}}
{{Viitteet|sarakkeet}}


== Aiheesta muualla ==
== Aiheesta muualla ==
Rivi 119: Rivi 119:
{{Wikisitaatit}}
{{Wikisitaatit}}
* {{IMSLP|id=Haydn%2C_Joseph|cname=Joseph Haydn}}
* {{IMSLP|id=Haydn%2C_Joseph|cname=Joseph Haydn}}
* [http://www.sf-media.12hp.de/index.php?option=com_content&view=category&id=19%3Ahaydn-complete-pianosonatas&Itemid=6&layout=default&lang=en/ Complete recording of Joseph Haydns Pianosonatas on a sampled Walther Pianoforte]
* [http://www.sf-media.12hp.de/index.php?option=com_content&view=category&id=19%3Ahaydn-complete-pianosonatas&Itemid=6&layout=default&lang=en/ Complete recording of Joseph Haydns Pianosonatas on a sampled Walther Pianoforte].
* [http://www.sf-media.12hp.de/index.php?option=com_content&view=category&id=18%3Ahaydn-complete-pianosonatas&Itemid=5&layout=default&lang=en/ Complete recording of Joseph Haydns Pianosonatas on a sampled Steinwy D]
* [http://www.sf-media.12hp.de/index.php?option=com_content&view=category&id=18%3Ahaydn-complete-pianosonatas&Itemid=5&layout=default&lang=en/ Complete recording of Joseph Haydns Pianosonatas on a sampled Steinwy D].
*[http://www.mutopiaproject.org/cgibin/make-table.cgi?Composer=HaydnFJ Vapaasti käytettävissä olevia Haydnin partituureja] [[Mutopia Project]]
*[http://www.mutopiaproject.org/cgibin/make-table.cgi?Composer=HaydnFJ Vapaasti käytettävissä olevia Haydnin partituureja] [[Mutopia Project]]
* [http://vivaclassica.fi/?f=http%3A%2F%2Fwww.vivaclassica.fi%2Fnext%2Fviikon-saveltaja%2Ffranz-joseph-haydn%2F Franz Joseph Haydn]. Viva classica.
* [https://klassismi.wordpress.com/2011/11/16/joseph-haydn/ Joseph Haydn].
* Murtomäki, Veijo: [http://muhi.siba.fi/xwiki/bin/view/Muhi/View?id=klas_joseph1 Joseph Haydn]. Sibelius-Akatemia, 2010.
* Poroila, Heikki: [http://www.kirjastot.fi/sites/default/files/ohjeluettelo/Haydn_1.pdf Yhtenäistetty Joseph Haydn] (koko sävellystuotanto listattuna suomalaisia tiedonhakijoita ajatellen). Viitattu 24.9.2015.
* Poroila, Heikki: [http://www.kirjastot.fi/sites/default/files/ohjeluettelo/Haydn_1.pdf Yhtenäistetty Joseph Haydn] (koko sävellystuotanto listattuna suomalaisia tiedonhakijoita ajatellen). Viitattu 24.9.2015.


{{DEFAULTSORT:Haydn, Joseph}}
{{AAKKOSTUS:Haydn, Joseph}}

[[Luokka:Itävaltalaiset säveltäjät]]
[[Luokka:Itävaltalaiset säveltäjät]]
[[Luokka:Klassismin ajan säveltäjät]]
[[Luokka:Klassismin ajan säveltäjät]]

Versio 21. helmikuuta 2016 kello 21.45

Joseph Haydn
[[Tiedosto:Thomas Hardyn maalaus Joseph Haydnista|250px|Thomas Hardy, Joseph Haydn, 1791.]]
Thomas Hardy, Joseph Haydn, 1791.
Henkilötiedot
Syntynyt31. maaliskuuta 1732
Kuollut31. toukokuuta 1809 (77 vuotta)
Muusikko
Tyylilajit klassismi
Soittimet urut ja pianoView and modify data on Wikidata
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus

Franz Joseph Haydn [haidn] (31. maaliskuuta 1732 Rohrau – 31. toukokuuta 1809 Wien) oli itävaltalainen säveltäjä. Häntä pidetään klassismin musiikin ensimmäisenä suurena säveltäjänä ja yhtenä nykymuotoisen sinfonian luojista. Haydnia on myös nimitetty ”jousikvarteton isäksi”.[1]

Elämän teot

Ludwig Guttenbrunn, Joseph Haydn, 1770.

Joseph Haydnin molemmista veljistä Michaelista ja Johannista tuli myös muusikkoja. Joseph lauloi vuosina 1740–1749 Stefanuksen tuomiokirkon poikakuorossa äänenmurrokseensa asti. Hänet erotettiin kuorosta äänenmurroksen aikaan mutta varsinainen syy saattoi olla huono käytös.[2][3]

Myöhemmässä nuoruudessaan hän toimi ainakin viulistina ja musiikinopettajana tavallisen kansan keskuudessa, missä hän sai vaikutteita itävaltalaisesta kansanmusiikista.

1750-luvulla Haydn tutustui Wienin italialaisiin muusikkopiireihin, joissa säveltäjä Porpora antoi hänelle sävellyksenopetusta.[4] Oltuaan ensin vuonna 1759 lyhyen aikaa kreivi Morzinin kapellimestarina, säveltäjän uran tuotteliain kausi alkoi hänen päästyään ruhtinas Pál Antal Esterházyn ja myöhemmin tämän pojan Miklósin hovin kapellimestariksi. Haydnin työsuhde kesti yli 30 vuotta. Hänen tehtäviinsä kuului soitinten huoltaminen, säveltäminen ja konserttien järjestäminen. Vuodesta 1776 alkaen oopperoita ja musiikkinäytelmiä esitettiin päivittäin; vuosina 1780-1790 Haydn johti yli tuhat oopperaesitystä. Vuoteen 1784 mennessä esitetyistä 78 oopperasta Haydn kirjoitti itse 15.[5]

Hovissa oli yli 20-jäseninen korkeatasoinen orkesteri ja laulajisto. Hänen työsuhteensa oli melko vapaamuotoinen, mutta yksi hänen työtehtävistään oli sinfonioiden säveltäminen, joita hän tuottikin runsaasti. Hovissa hän sai pysyvän lempinimen Papa Haydn, sillä hän oli huolehtivainen orkesterin jäsenten suhteen.

Kansainvälistä huomiota Haydn sai ensi kerran sävellettyään Stabat materin vuonna 1767. 1770-luvun sävellyksiin kuuluvat useat tunnetut sinfoniat ja jousikvartetot, esimerkiksi Jäähyväissinfonia (1772), sekä hänen ensimmäinen oratorionsa Il ritorno di Tobia.

Haydnin vuosina 1785–1786 säveltämänsä Pariisin-sinfoniat (nrot 82–87) tekivät säveltäjästä kuuluisan Ranskassa. Vuonna 1790 hän asettui asumaan Wieniin saatuaan taiteilijaeläkkeen ruhtinasperheeltä. Jo samana vuonna hän matkusti Lontooseen, jossa esitettiin ensimmäiset hänen Lontoon-sinfonioistaan (nrot 93–98). Suosio oli niin suurta, että häntä verrattiin taiteilijana jopa William Shakespeareen, ja hänet nimitettiin Oxfordin yliopiston kunniatohtoriksi (tilaisuudessa esitettiin sinfonia nro 92, Oxford-sinfonia). Paluumatka Wieniin kulki Bonnin kautta, jossa säveltäjä opetti nuorta Ludwig van Beethovenia.

Johann Carl Rössler, Joseph Haydn, 1799..

Palatessaan Lontooseen vuonna 1794 Haydnin maine oli jo taattu. Ensiesityksensä saivat silloin muun muassa Lontoon-sinfoniat nrot 99–104. Palattuaan Wieniin hän sävelsi muun muassa Luominen-oratorion (Die Schöpfung, 1798) Raamatun luomiskertomukseen ja John Miltonin Kadotettuun paratiisiin perustuvan oratorion pohjalta, sekä Die Jahreszeiten (Vuodenajat, 1801), jonka libretto perustui osaltaan James Thompsonin samannimiseen englantilaiseen runoelmaan. Muita Haydnin viimeisten elinvuosien tunnetuimpia sävellyksiä ovat kaksi jousikvartettoa (opus 77, 1799), Nelson-messu, Luomismessu sekä Trumpettikonsertto, joka katosi pian ensimmäisten esitystensä jälkeen ja löydettiin uudestaan vasta 1900-luvun alussa.

Musiikki

Haydn tunnettiin ystävällisenä, huolettomana ja huumorintajuisena luonteena. Se heijastuu myös hänen musiikkiinsa, joka on viihdyttävää, kevyttä ja tehty pilke silmäkulmassa sisältäen usein yllätyksiä. Tunnetuin ”yllätys” tapahtuu sinfoniassa nro 94, jonka toisen osan alussa hiljaisen melodian päälle tulee äkillisiä voimakkaita sointuja. Lisäksi Haydn teki muutamiin jousikvartettoihinsa valeloppuja (opus 33, nro 2 sekä opus 50, nro 3) ja erääseen trioon (opus 50, nro 1) rytmi-illuusion. Samoin Haydnin tunnetuimmissa oratorioissa on monia orkestereilla tehtyjä ”ääniefektejä”, jotka kuvaavat eläimiä ja muita luonnonilmiöitä.

Musiikillisena esikuvana Haydnille oli Johann Sebastian Bachin poika Carl Philipp Emanuel, jota voidaan pitää myös yhtenä klassismin musiikin kehittäjistä.[6] Bachin kuoleman jälkeen barokki oli mennyt pois muodista, ja muusikot kokeilivat erilaisia uusia tyylejä, mukaan lukien Haydn. Hän itse oli myöhemmin innoittajana ja esikuvana Mozartille ja Beethovenille, kahdelle muulle klassismin ajan suurelle säveltäjälle. Mozart oli Haydnin läheinen ystävä ja Beethoven oli vähän aikaa hänen oppilaanaan.[7][8]

Haydnin sävellysten rakenteelle on ominaista suurempien teemojen melko kaavamainen kehittely pienistä motiiveista. Ne ovat yleensä sonaattimuodossa: teema esitellään, jonka jälkeen sävellaji kehittyy eteenpäin alkuperäisestä; teemaa kehitellään, muunnellaan, pirstotaan ja siihen saatetaan tuoda uusia aiheita; lopussa teema palaa jälleen alkuperäisen kaltaisena ja päättyy usein codaan.

Haydn kuitenkin erosi sonaattimuodon käytössä nuoremmista aikalaisistaan, Mozartista ja Beethovenista, jotka niin ikään edustivat tämän muodon huipentumaa. Haydn tunnetaan ”monotemaattisista esittelyvaiheistaan”, joissa pääsävellajin vakiinnuttavat sävelkulut ovat identtisiä avausteeman kanssa. Haydn eroaa Mozartista ja Beethovenista myös siinä suhteessa, että hän vaihtaa teemojen keskinäisiä paikkoja kertausjaksossa ja sisällyttää myös siihen temaattista kehittelyä.

Haydnin muotopuolen innovatiivisuus sai hänet tuomaan fuugan klassismin tyyliin sekä rikastamaan rondo-muotoa sitä koossapitävällä aiempaa pidemmälle viedyllä tonaalisella järjestelmällisyydellä. Niin ikään Haydn oli kaksoisvariaation keskeinen edustaja eli hän varioi usein kahta muuttuvaa teemaa, jotka saattavat olla toistensa molli- ja duurimuunnokset.

Haydnia pidetään klassisen sinfonian ja jousikvartettojen isänä. Hän sävelsi peräti 106 sinfoniaa (niistä 104 numeroitua, lisäksi sinfoniat A ja B, laskuista on jätetty pois Sinfonia Concertante ”nro 105” ja yksi kadonnut teos), jotka noudattavat neliosaista jakoa ja sonaattimuotoa. Useilla sinfonioilla on lisänimi. Jousikvartettoja hän sävelsi 83 kappaletta. Myös hänen pianosonaattinsa (52 kpl), pianotrionsa, divertimentonsa ja messunsa muodostivat perustan näiden tyyppien tyylille klassismin aikana. Haydnin konsertoista klassikoita ovat ainakin trumpettikonsertto sekä ensimmäinen sellokonsertto. Messuista Nelson-messu kuuluu arvostetuimpien kuoroteosten joukkoon.

Teosluettelo

Haydn teki itse muistinsa varassa teosluettelon vuonna 1805, ja useilla teoksilla on oma opusnumeronsa. Vuonna 1957 Anthony van Hoboken teki perusteellisen luettelon, johon viittaavat tunnukset ovat muotoa Hob tai H.

Tunnetuimpia teoksia

Gott erhalte Franz den Kaiserin alkuperäinen nuottikäsikirjoitus.

Sinfonioita

Pääartikkeli: Luettelo Joseph Haydnin sinfonioista
  • nro 6 Aamu
  • nro 7 Iltapäivä
  • nro 8 Ilta
  • nro 13
  • nro 22 Filosofi
  • nro 30
  • nro 39
  • nro 44
  • nro 45 Jäähyväinen
  • Pariisin-sinfoniat nrot 82–87
  • nro 88
  • nro 92 Oxford
  • Lontoon-sinfoniat nrot 93–104, muun muassa
    • nro 94 Rummunisku (Mit dem Pauckenschlag)
    • nro 100 Sotilas (Militär-Sinfonie)
    • nro 101 Kello (Die Uhr)
    • nro 103 Rummunpäristys (Mit dem Pauckenwirbel)
    • nro 104 Lontoo

Konserttoja

  • pianokonsertto D-duuri
  • 8 urkukonserttoa
  • sellokonsertot nro 1 C-duuri ja nro 2 D-duuri
  • 2 käyrätorvikonserttoa D-duuri
  • trumpettikonsertto Es-duuri
  • 3 viulukonserttoa

Jousikvartettoja

  • Kuusi jousikvartettoa, nrot 23–28, opus 20 (1772)
  • Kuusi jousikvartettoa, nrot 29–34, opus 33 (1781)
  • Kaksi jousikvartettoa, nrot 66–67, opus 77 (1799)

Oopperoita

Muuta

  • Gott erhalte Franz den Kaiser, Itävallan keisarihymni, jonka säveltä käytetään nykyään Saksan kansallislaulussa Deutschlandliedissä
  • Pianosonaatti nro 20 c-molli
  • Luominen (oratorio Die Schöpfung, 1796–1798)
  • Vuodenajat (oratorio Die Jahreszeiten, 1801)
  • Missa in Tempore Belli (messu nro 10 C-duuri, Pauckenmesse, 1796)
  • Nelson-messu (messu nro 9 d-molli, Missa in angustiis, 1798)
  • Luomismessu (messu nro 11 B-duuri, Schöpfungsmesse, 1801)

Lähteet

  • About Haydn 2010. Haydn Festival Eisenstadt. Viitattu 29.3.2015. (englanniksi)

Viitteet

  1. ↑ Joseph Haydn Encyclopedia Britannica. Viitattu 29.3.2015. (englanniksi)
  2. ↑ Franz Joseph Haydn About Classical Music. Viitattu 29.3.2015. (englanniksi)
  3. ↑ 1732-1749 Childhood (yläreunan linkistä ”About Haydn”) Haydn Festival Eisenstadt. Viitattu 29.3.2015. (englanniksi)
  4. ↑ 1750-1760 The apprenticeship years (yläreunan linkistä ”About Haydn”) Haydn Festival Eisenstadt. Viitattu 29.3.2015. (englanniksi)
  5. ↑ 1761-1780 The beginning of the Esterházy period (yläreunan linkistä ”About Haydn”) Haydn Festival Eisenstadt. Viitattu 29.3.2015. (englanniksi)
  6. ↑ AC Dies: Biographische Nachrichten von Joseph Haydn. (käännös, lainaus) Määritä julkaisija! Teoksen verkkoversio (viitattu 29.3.2015). (englanniksi)
  7. ↑ What Haydn Taught Mozart 1988. NY Times. Viitattu 29.3.2015. (englanniksi)
  8. ↑ Teachers in Vienna Ludwig van Beethoven (1770-1827). Viitattu 29.3.2015. (englanniksi)

Aiheesta muualla

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Joseph Haydn.
Wikisitaateissa on kokoelma sitaatteja aiheesta Joseph Haydn.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Joseph_Haydn&oldid=15545754”