Rondo

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee musiikin muotoa. Sanan muita merkityksiä on lueteltu täsmennyssivulla.

Rondo (ransk. rondeau) on soitinmusiikin muototyyppi. Alun perin rondo on ollut eräänlainen keskiaikainen piiritanssi, jossa tanssijat tanssivat ensin piirissä, sitten ulkopuolella vaihtelevilla tavoilla ja taas piirissä. Soitinmusiikin rondon muoto jäljittelee piiritanssia. Rondo oli erityisen suosittu juuri klassismin aikana. Syy tähän voi olla juuri siinä, että rondo on muodoltaan yksinkertaisena helppo ymmärtää. Lisäksi rondo on ihanteellinen sonaatin viimeiseksi osaksi, sillä se poikkeaa ensimmäisen osan sonaattimuodosta sekä luonteeltaan toisesta, hitaasta osasta.

Rondon rakenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rondo koostuu toistuvasta teemasta sekä teeman välissä olevista erilaisista jaksoista, kuten tanssikin ennen. Rakennetta kuvataan usein kirjaimilla, jossa A vastaa teemaa ja muut kirjaimet väliosia. A B A C A on lyhin mahdollinen rondomuoto, sillä ollakseen rondo teeman täytyy toistua ainakin kolmesti; sävellaji ja korkeus, jolta teema soitetaan, voivat tosin vaihdella. Usein etenkin klassismin ajan rondot olivat ns. sonaattirondoja. Sen rakenne myötäilee rondon lisäksi sonaattimuotoa. Esittelyjaksoa vastaa ABA, jonka jälkeen tulee teemasta usein poikkeava taite. Esimerkiksi, jos rondo on duurissa, niin C-taite on usein mollissa ja vastaa näin kehittelyjaksoa. Kun teema on C-taitteen jälkeen toistunut kolmannen kerran toistuu B-taite kertausjaksonomaisesti. Se on kuitenkin yleensä jollakin tavalla aiemmasta B-taitteesta poikkeava. Sonaattirondo päättyy teemaan tai lopukkeeseen eli codaan.

Rondon käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rondoja on sävelletty pääosin klassismin ja romantiikan aikana. Ne olivat joko itsenäisiä kappaleita tai osa esimerkiksi sonaatista. Yleisimmillään rondot esiintyvät juuri sonaatin viimeisenä osana, kuten esimerkiksi Haydnilla, Mozartilla, Beethovenilla ja Chopinilla. Rondoja on myös muiden sonaattimuotoisten teoksissa, kuten sinfonioissa ja konsertoissa.

Tunnettuja rondomuotoisia teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • W.A. Mozart: Rondo alla turca
  • Beethoven: Pianokonsertto nro 3 c-molli III osa & Rondo a Cappriccio Alla Ingharese (Die Wuth über werloren Groschen) G-duuri, Für Elise