Ero sivun ”Edvard Westermarck” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 64: Rivi 64:
* Väyrynen, Kari: [http://thule.oulu.fi/suomi/tutkimus/documents/Vayrynen.pdf Edvard Westermarck ja eläinten oikeudet]. (PDF)
* Väyrynen, Kari: [http://thule.oulu.fi/suomi/tutkimus/documents/Vayrynen.pdf Edvard Westermarck ja eläinten oikeudet]. (PDF)
* [http://www.helsinki.fi/historiallisethumanistit/westermarck_tied.html Edvard Westermarck]. ''Historiallisia humanisteja''. Helsingin yliopisto.
* [http://www.helsinki.fi/historiallisethumanistit/westermarck_tied.html Edvard Westermarck]. ''Historiallisia humanisteja''. Helsingin yliopisto.
* [http://375humanistia.helsinki.fi/humanistit/edvard-westermarck Edvard Westermarck 375 humanistia -sivustolla 21.3.2015, Helsingin yliopiston humanistinen tiedekunta]
* [http://www.westermarck.fi The Westermarck Society - Westermarck-seura] {{en}} {{sv}} {{fi}}
* [http://www.westermarck.fi The Westermarck Society - Westermarck-seura] {{en}} {{sv}} {{fi}}



Versio 10. heinäkuuta 2015 kello 13.53

Edvard Westermarck on maineikkaimpia suomalaisia yhteiskuntatieteilijöitä.

Edvard Alexander Westermarck (20. marraskuuta 1862 Helsinki3. syyskuuta 1939 Tenhola[1]) oli suomalainen filosofi, sosiologi ja sosiaaliantropologi. Hän tutki mm. moraalia, avioliiton historiaa ja uskonnollisia instituutioita ja insestitabua. Häntä pidetään suomalaisen sosiologian isänä, joka tuli tunnetuksi 1800-luvun lopulla sosiologian perinteiden tuomisesta Suomeen. Hänen oppilaansa perustivat The Westermarck Societyn, josta tuli suomalaisten sosiologien tieteenalan yhdistys. Maailmalla Westermarck on tunnetuimpia suomalaisia yhteiskuntatieteilijöitä.[1]

Elämä ja ajattelu

Westermarckin isä Nils Christian Westermarck toimi Helsingin yliopiston latinan kielen opettajana. Westermarck kävi Helsingin ruotsinkielistä lyseota. Hän saavutti kansainvälistä kuuluisuutta avioliiton historiaa käsittelevällä Helsingin yliopiston tohtorinväitöskirjallaan Det menskliga äktenskapets historia (1889, Koko teos The History of Human Marriage ilmestyi englanniksi 1891)[1] sekä moraalin kehitystä kuvaavalla tutkimuksellaan Origin and development of the moral ideas (1906–1908, suom. Moraalin synty ja kehitys). Westermarck oli kansainvälisimpiä tutkijoitamme. Hän vietti pitkiä aikoja tutkijana muun muassa Lontoossa ja Marokossa. Westermarck toimi Åbo Akademin rehtorina vuosina 1918–21. Hän oli vapaa-ajattelija ja agnostikko ja vastusti järjestynyttä uskontoa.

Westermarck on maailmallakin tunnetun Westermarck-ilmiön keksijänä. Kysymyksessä on biologisen evoluution aikaansaama vaisto, joka merkittävästi vähentää ihmisen seksuaalista halua sukulaisiin (sukurutsaus). Jos lapsi on varttunut koko nuoruutensa tiettyjen sisarusten tai muiden lasten kanssa, hän ei myöhemmin enää tunne näihin seksuaalista halua.[2]

1900-luvun lopulta alkaen on suomalaisessa keskustelussa on ollut Westermarck-renessanssia, kun yhteiskunnallisten selitysten oheen on alettu tuoda biologisia ja evolutiivisia malleja.

Maailmalla – varsinkin sosiobiologian ja evoluutiopsykologian tutkimusperinteessä – Westermarckin asemaa pidetään hyvin merkittävänä. Edward O. Wilson käsittelee Westermarckin työtä kirjassaan Konsilienssi laajasti. Myös tunnettu kädellistutkija Frans de Waal on perustanut näkemyksiään pitkälti Westermarckin käsityksille. Westermarckia voidaankin pitää evoluutiopsykologian ja sosiobiologian uranuurtajana ja merkittävänä Sigmund Freudin oidipuskompleksi-käsityksen arvostelijana.

Suomessa Westermarckin ajattelun merkitystä on puolustanut etenkin Heikki Sarmaja.[2]

Edvard Westermarck -muistoluentojen sarjaa järjestävät yhteistyössä vuorovuosin Westermarck-seura ja Suomen Antropologinen Seura.

Teoksia

  • Siveys ja kristinusko: Esitelmä. Helsinki: Prometheus, 1907. Teoksen verkkoversio.
  • The History of Human Marriage I–II. Macmillan, London 1925. [Alkuteos 1891.]
  • Avioliiton historia. (Sivistys ja tiede 83) Porvoo: WSOY, 1932.
  • Ethical relativity. (International library of psychology, philosophy and scientific method) London: Kegan Paul, 1932.
  • Moraalin synty ja kehitys 1: Siveelliset yleiskäsitteet. (Suomentanut Emerik Olsoni. Sivistys ja tiede 94) Porvoo: WSOY, 1933.
  • Three Essays on Sex and Marriage. Macmillan, London 1934.
  • Freuds teori on Oedipuskomplexen i sociologisk belysning. Vetenskap och bildning, 45. Bonnier, Stockholm 1934.
  • Ethical relativity. (1. reprint. Originally published 1932) Westport, Connecticut: Greenwood press, 1970. ISBN 0-8371-4366-7
  • Kristinusko ja moraali. ((Christianity and morals, 1939.) Englannin kielestä suomentanut Väinö Meltti) Helsinki: Otava, 1984. ISBN 951-1-07752-X
  • Tapojen historiaa: Kuusi akadeemista esitelmää. ((Ur sedernas historia.) Pitänyt Turussa syksyllä 1911 Edvard Westermarck. Suomensi Joel Lehtonen. 1. painos 1913 Otavan kustantamana. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 545) Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1991. ISBN 951-717-662-7

Katso myös

Lähteet

Kirjallisuutta

  • Ihanus, Juhani: Kadonneet alkuperät: Edvard Westermarckin sosiopsykologinen ajattelu. (Väitöskirja, Helsingin yliopisto. Suomen antropologisen seuran julkaisuja) Helsinki: Kirjayhtymä: Suomen antropologinen seura, 1990. ISBN 951-26-3479-1
  • Lång, Markus: Westermarck oli oikeassa, Freud väärässä? Katsaus keskusteluun sukurutsaustabusta. Yhteiskuntapolitiikka, 2003, 68. vsk, nro 6, s. 627–631. Helsinki: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus. Artikkelin verkkoversio.
  • Salmela, Mikko: Suomalaisen kulttuurifilosofian vuosisata. (Väitöskirja, Helsingin yliopisto) Helsingissä: Otava, 1998. ISBN 951-1-15356-0
  • Sarmaja, Heikki: Ihmislajin perhemuodostuksen evoluutiopsykologinen perusta. Yhteiskuntapolitiikka, 2003, 68. vsk, nro 3, s. 223–243. Helsinki: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus. Artikkelin verkkoversio.
  • Wilson, Edward O.: Konsilienssi. Tiedon yhtenäisyys. (Suomentanut Kimmo Pietiläinen) Terra Cognita, Helsinki, 2001. ISBN 952-5202-54-2

Aiheesta muualla

Teoksia

Muuta