Ero sivun ”David Gilmour” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p r2.7.2+) (Botti lisäsi: cy:David Gilmour |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| (3 välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä) | |||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
{{Muusikko |
|||
| ⚫ | |||
| nimi = David Gilmour |
|||
| ⚫ | |||
| syntynyt = [[6. maaliskuuta]] [[1946]] |
|||
| kuollut = |
|||
| taiteilijanimet = |
|||
| kotoisin = [[Cambridgeshire]], [[Englanti]] |
|||
| aktiivisena = [[1963]]– |
|||
| tyylilajit = [[rock]], [[progressiivinen rock]], [[psykedeelinen rock]], [[taiderock]], [[blues rock]], [[Experimental rock]] |
|||
| ammatit = [[muusikko]], [[lauluntekijä]], [[tuottaja]] |
|||
| soittimet = [[kitara]], [[basso]], [[kosketinsoittimet]], [[rummut]], [[saxofoni]], [[huuliharppu]]] |
|||
| yhtyeissä = [[Pink Floyd]] |
|||
| levy-yhtiöt = [[Capitol]], [[Columbia]], [[Sony Music Entertaiment|Sony]], [[EMI]] |
|||
| musicbrainz = |
|||
}} |
|||
'''David Jon Gilmour''' (s. [[6. maaliskuuta]] [[1946]], [[Cambridgeshire]]) on [[englanti]]lainen kitaristi, ja tullut parhaiten tunnetuksi urastaan [[Pink Floyd]]in kitaristilaulajana. Kitaristina Gilmour on itseoppinut, ja hänen tekniikkansa on jäljittelemätön. Gilmourin kitarasoundi on tunnistettavissa bluesmaisuudestaan ja varsin erikoisesta särösoundista. Gilmouria pidetään eräänä rock-musiikin historian parhaista kitaristeista. |
'''David Jon Gilmour''' (s. [[6. maaliskuuta]] [[1946]], [[Cambridgeshire]]) on [[englanti]]lainen kitaristi, ja tullut parhaiten tunnetuksi urastaan [[Pink Floyd]]in kitaristilaulajana. Kitaristina Gilmour on itseoppinut, ja hänen tekniikkansa on jäljittelemätön. Gilmourin kitarasoundi on tunnistettavissa bluesmaisuudestaan ja varsin erikoisesta särösoundista. Gilmouria pidetään eräänä rock-musiikin historian parhaista kitaristeista. |
||
==Nuoruus== |
==Nuoruus== |
||
Gilmour vietti nuoruutensa Cambridgessa. Hän haki Cambridgeshiren Taide- ja teknologiakouluun. Hän pääsi sisään, ja siellä hän tapasi [[Syd Barrett]]in, jonka kanssa hän ystävystyi, ja ruokatunneilla he opettelivat kitaran soittoa. Ystävykset kehittivät omalaatuisen soittotekniikan (josta he molemmat tulisivat myöhemmin vuorollaan kuuluisiksi). Molemmat käyttivät huumeita, ja tekivätkin pilvenpolttomatkan [[Saint-Tropez]]iin vuonna [[1965]]. Matka päättyi molempien osalta putkaan. Kuitenkin koulujen loputtua Gilmourin ja Barrettin tiet erkanivat. Gilmour liittyi [[Jokers Wild]] -nimiseen cambridgeläisyhtyeeseen, kun taas Barrett liittyi vielä tuohon aikaan [[Tea Set]] -nimellä tunnettuun bändiin, josta kehittyi myöhemmin Pink Floyd. Gilmour perusti parin entisen Jokers Wildin jäsenen kanssa [[Bullit]]-nimisen bändin, joka hieman myöhemmin vaihtoi nimensä [[Flowers (yhtye)|Flowers]]iksi. Vuonna [[1967]] Flowers kuitenkin hajosi. Gilmouria pyydettiin Pink Floydiin Barrettin soittokyvyttömyyden vuoksi (joka johtui mielenterveyshäiriöstä, johon olivat syynä muun muassa kuuluisuuden paineet, kova [[LSD]]:n käyttö ja lapsuuden traumat), ja hän liittyi seuraavan vuoden tammikuussa. Erään tarinan mukaan yhtyeen basisti [[Roger Waters]]illa oli aina tapana hakea [[Bentley Rolls]]illaan bändin jäsenet keikalle, ja eräälle vuoden [[1968]] keikalle mentäessä Syd oli tarkoitus hakea viimeisenä, koska hän asui kauimpana. Tällä kertaa bändi ei halunnutkaan Barrettia mukaansa, vaan he jättivät tämän ensimmäistä kertaa kotiinsa. Pink Floydin tunnetuin kokoonpano oli syntynyt. |
Gilmour vietti nuoruutensa Cambridgessa. Hän haki Cambridgeshiren Taide- ja teknologiakouluun. Hän pääsi sisään, ja siellä hän tapasi [[Syd Barrett]]in, jonka kanssa hän ystävystyi, ja ruokatunneilla he opettelivat kitaran soittoa. Ystävykset kehittivät omalaatuisen soittotekniikan (josta he molemmat tulisivat myöhemmin vuorollaan kuuluisiksi). Molemmat käyttivät huumeita, ja tekivätkin pilvenpolttomatkan [[Saint-Tropez]]iin vuonna [[1965]]. Matka päättyi molempien osalta putkaan. Kuitenkin koulujen loputtua Gilmourin ja Barrettin tiet erkanivat. Gilmour liittyi [[Jokers Wild]] -nimiseen cambridgeläisyhtyeeseen, kun taas Barrett liittyi vielä tuohon aikaan [[Tea Set]] -nimellä tunnettuun bändiin, josta kehittyi myöhemmin Pink Floyd. Gilmour perusti parin entisen Jokers Wildin jäsenen kanssa [[Bullit]]-nimisen bändin, joka hieman myöhemmin vaihtoi nimensä [[<a class="inlineAdmedialink" href="#"><a class="inlineAdmedialink" href="#"><a class="inlineAdmedialink" href="#"><a class="inlineAdmedialink" href="#">Flowers</a></a></a></a> (yhtye)|Flowers]]iksi. Vuonna [[1967]] Flowers kuitenkin hajosi. Gilmouria pyydettiin Pink Floydiin Barrettin soittokyvyttömyyden vuoksi (joka johtui mielenterveyshäiriöstä, johon olivat syynä muun muassa kuuluisuuden paineet, kova [[LSD]]:n käyttö ja lapsuuden traumat), ja hän liittyi seuraavan vuoden tammikuussa. Erään tarinan mukaan yhtyeen basisti [[Roger <a class="inlineAdmedialink" href="#"><a class="inlineAdmedialink" href="#"><a class="inlineAdmedialink" href="#">Waters</a></a></a>]]illa oli aina tapana hakea [[Bentley Rolls]]illaan bändin jäsenet keikalle, ja eräälle vuoden [[1968]] keikalle mentäessä Syd oli tarkoitus hakea viimeisenä, koska hän asui kauimpana. Tällä kertaa bändi ei halunnutkaan Barrettia mukaansa, vaan he jättivät tämän ensimmäistä kertaa kotiinsa. Pink Floydin tunnetuin kokoonpano oli syntynyt. |
||
[[Kuva:David Gilmour.jpg|250px|thumb|Gilmour vuonna 2005.]] |
[[Kuva:David Gilmour.jpg|250px|thumb|Gilmour vuonna 2005.]] |
||
==Vuodet huipulla== |
==Vuodet huipulla== |
||
| Rivi 22: | Rivi 37: | ||
==Nykypäivä== |
==Nykypäivä== |
||
Vuoden [[2006]] maaliskuussa Gilmour julkaisi uuden soololevynsä, [[On An Island]]in. Sanoitukset kaikkiin levyn kappaleisiin yhtä lukuun ottamatta on tehnyt Gilmourin journalistivaimo [[Polly Samson]]. Useat kriitikot tuomitsivat levyn sen liiallisesta kitarasoundin käytöstä. Kritiikistä huolimatta On an Island on myynyt Division Bellin tapaan hyvin, ja se on kavunnut albumilistojen kärkeen muun muassa [[Italia]]ssa ja on kerännyt kuitenkin myös paljon kehuja kriitikoiden parissa. Kotimaisista lehdistä [[Soundi]] antoi hehkuttavassa arvostelussaan albumille täydet viisi tähteä, Mesta antoi albumille neljä ja puolitähteä, Rockmusica ja Vertigo taasen neljä. Ulkomaisista muun muassa The Guardian, Mojo ja muut lehdet ja nettisivustot (esimerkiksi ZME Music) ovat ylistäneet levyä. Gilmour on myös sanonut vastauksena kritiikkiin, että hän olisi tehnyt On an Islandilla monta asiaa aivan eri tavalla, jos se olisi ollut Pink Floydin teos. Albumin avausraita Castellorizon oli Grammy-ehdokkaana parhaaksi rock-instrumentaaliksi. Albumin julkaisun jälkeen Gilmour suuntasi vuonna 2006 kiertueelle, joka oli jättiläismäinen menestys. Tästä kiertueesta tehtiin DVD nimeltään Remember That Night. 2. päivä toukokuuta vuonna 2008 kitaristin kotisivuille paljastettiin tulevan livealbumin kansi. Albumin nimi on "[[David Gilmour: Live In Gdańsk]]" ja se ilmestyi syksyllä 2008. |
Vuoden [[2006]] maaliskuussa Gilmour julkaisi uuden soololevynsä, [[On An Island]]in. Sanoitukset kaikkiin levyn kappaleisiin yhtä lukuun ottamatta on tehnyt Gilmourin journalistivaimo [[Polly Samson]]. Useat kriitikot tuomitsivat levyn sen liiallisesta kitarasoundin käytöstä. Kritiikistä huolimatta On an Island on myynyt Division Bellin tapaan hyvin, ja se on kavunnut albumilistojen kärkeen muun muassa [[Italia]]ssa ja on kerännyt kuitenkin myös paljon kehuja kriitikoiden parissa. Kotimaisista lehdistä [[Soundi]] antoi hehkuttavassa arvostelussaan albumille täydet viisi tähteä, Mesta antoi albumille neljä ja puolitähteä, Rockmusica ja Vertigo taasen neljä. Ulkomaisista muun muassa The Guardian, Mojo ja muut lehdet ja nettisivustot (esimerkiksi ZME <a class="inlineAdmedialink" href="#"><a class="inlineAdmedialink" href="#"><a class="inlineAdmedialink" href="#">Music</a></a></a>) ovat ylistäneet levyä. Gilmour on myös sanonut vastauksena kritiikkiin, että hän olisi tehnyt On an Islandilla monta asiaa aivan eri tavalla, jos se olisi ollut Pink Floydin teos. Albumin avausraita Castellorizon oli Grammy-ehdokkaana parhaaksi rock-instrumentaaliksi. Albumin julkaisun jälkeen Gilmour suuntasi vuonna 2006 kiertueelle, joka oli jättiläismäinen menestys. Tästä kiertueesta tehtiin <a class="inlineAdmedialink" href="#"><a class="inlineAdmedialink" href="#"><a class="inlineAdmedialink" href="#">DVD</a></a></a> nimeltään Remember That Night. 2. päivä toukokuuta vuonna 2008 kitaristin kotisivuille paljastettiin tulevan livealbumin kansi. Albumin nimi on "[[David Gilmour: Live In Gdańsk]]" ja se ilmestyi syksyllä 2008. |
||
==Kitarat== |
==Kitarat== |
||
Versio 11. heinäkuuta 2012 kello 14.41
| David Gilmour | |
|---|---|
[[Tiedosto: |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 6. maaliskuuta 1946 |
| Ammatti | muusikko, lauluntekijä, tuottaja |
| Muusikko | |
| Aktiivisena | 1963– |
| Tyylilajit | rock, progressiivinen rock, psykedeelinen rock, taiderock, blues rock, Experimental rock |
| Soittimet | kitara, basso, kosketinsoittimet, rummut, saxofoni, huuliharppu] |
| Yhtyeet | Pink Floyd |
| Levy-yhtiöt | Capitol, Columbia, Sony, EMI |
| Aiheesta muualla | |
| davidgilmour.com | |
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
David Jon Gilmour (s. 6. maaliskuuta 1946, Cambridgeshire) on englantilainen kitaristi, ja tullut parhaiten tunnetuksi urastaan Pink Floydin kitaristilaulajana. Kitaristina Gilmour on itseoppinut, ja hänen tekniikkansa on jäljittelemätön. Gilmourin kitarasoundi on tunnistettavissa bluesmaisuudestaan ja varsin erikoisesta särösoundista. Gilmouria pidetään eräänä rock-musiikin historian parhaista kitaristeista.
Nuoruus
Gilmour vietti nuoruutensa Cambridgessa. Hän haki Cambridgeshiren Taide- ja teknologiakouluun. Hän pääsi sisään, ja siellä hän tapasi Syd Barrettin, jonka kanssa hän ystävystyi, ja ruokatunneilla he opettelivat kitaran soittoa. Ystävykset kehittivät omalaatuisen soittotekniikan (josta he molemmat tulisivat myöhemmin vuorollaan kuuluisiksi). Molemmat käyttivät huumeita, ja tekivätkin pilvenpolttomatkan Saint-Tropeziin vuonna 1965. Matka päättyi molempien osalta putkaan. Kuitenkin koulujen loputtua Gilmourin ja Barrettin tiet erkanivat. Gilmour liittyi Jokers Wild -nimiseen cambridgeläisyhtyeeseen, kun taas Barrett liittyi vielä tuohon aikaan Tea Set -nimellä tunnettuun bändiin, josta kehittyi myöhemmin Pink Floyd. Gilmour perusti parin entisen Jokers Wildin jäsenen kanssa Bullit-nimisen bändin, joka hieman myöhemmin vaihtoi nimensä [[<a class="inlineAdmedialink" href="#"><a class="inlineAdmedialink" href="#"><a class="inlineAdmedialink" href="#"><a class="inlineAdmedialink" href="#">Flowers</a></a></a></a> (yhtye)|Flowers]]iksi. Vuonna 1967 Flowers kuitenkin hajosi. Gilmouria pyydettiin Pink Floydiin Barrettin soittokyvyttömyyden vuoksi (joka johtui mielenterveyshäiriöstä, johon olivat syynä muun muassa kuuluisuuden paineet, kova LSD:n käyttö ja lapsuuden traumat), ja hän liittyi seuraavan vuoden tammikuussa. Erään tarinan mukaan yhtyeen basisti [[Roger <a class="inlineAdmedialink" href="#"><a class="inlineAdmedialink" href="#"><a class="inlineAdmedialink" href="#">Waters</a></a></a>]]illa oli aina tapana hakea Bentley Rollsillaan bändin jäsenet keikalle, ja eräälle vuoden 1968 keikalle mentäessä Syd oli tarkoitus hakea viimeisenä, koska hän asui kauimpana. Tällä kertaa bändi ei halunnutkaan Barrettia mukaansa, vaan he jättivät tämän ensimmäistä kertaa kotiinsa. Pink Floydin tunnetuin kokoonpano oli syntynyt.
Vuodet huipulla
Gilmourin soitto- ja sävellystaito olivat eräät päätekijät Pink Floydin maailmanlaajuiseen menestykseen 70-luvulla. Kuitenkin vuosikymmenen vaihteessa Roger Watersin valta bändissä kasvoi kasvamistaan, kylmentäen hänen ja Gilmourin välejä huomattavasti.
Gilmour julkaisi ensimmäisen soololevynsä, David Gilmourin vuonna 1978. Eräs Gilmourin levylle säveltämistä kappaleista oli nimeltään Comfortably Numb, jonka Gilmour kuitenkin jätti soololevyltään pois. Kappale kuitenkin nähtiin vuoden päästä Pink Floydin julkaisemalla rock-oopperatyylisellä The Wall albumilla. Comfortably Numbista tuli äärimmäisen suosittu kappale Another Brick in The Wall (pt.2):n ohella, ja Gilmourin kitarasoolo kappaleessa on valittu useaan otteeseen yhdeksi maailman parhaimmista. Gilmourin seuraava soololevy, About Face julkaistiin vuonna 1984.
80-luvun puolivälissä Gilmour osti Astoria-nimisen laivan, jota hän vielä tänäkin päivänä pitää levytysstudionaan. Astoria on 1900-luvun alussa rakennettu ylellinen laiva, jolle muun muassa mahtuu 90 soittajan orkesteri. Esimerkiksi Pink Floydin vuonna 1994 julkaistu Division Bell on nauhoitettu kokonaan Astorialla.
Roger Waters jätti Pink Floydin vuonna 1985 ja kertoi yhtyeen managerille yhtyeen hajonneen. Kuitenkin Pink Floyd jatkoi vielä pitkään ilman Watersia, johtohahmonaan Gilmour. Kaksi vuotta myöhemmin Pink Floyd julkaisi uuden levyn A Momentary Lapse of Reasonin Gilmourin johdolla, joka oli menestys vaikka ei yltänytkään aikaisempien Pink Floyd albumien myyntiin.
90-luku
Pink Floydin seuraava studioalbumi, Division Bell, julkaistiin vuonna 1994. Albumi myi miljoonia, ja kriitikotkin lämpenivät levylle huomattavasti enemmän kuin aikaisemmalle Momentary Lapse of Reason -levylle. Levyn viimeistä kappaletta, High Hopesia pidetään nykyään jo Pink Floyd-klassikkona, ja se kapusi singlelistan kärkeen useassa maassa.
Nykypäivä
Vuoden 2006 maaliskuussa Gilmour julkaisi uuden soololevynsä, On An Islandin. Sanoitukset kaikkiin levyn kappaleisiin yhtä lukuun ottamatta on tehnyt Gilmourin journalistivaimo Polly Samson. Useat kriitikot tuomitsivat levyn sen liiallisesta kitarasoundin käytöstä. Kritiikistä huolimatta On an Island on myynyt Division Bellin tapaan hyvin, ja se on kavunnut albumilistojen kärkeen muun muassa Italiassa ja on kerännyt kuitenkin myös paljon kehuja kriitikoiden parissa. Kotimaisista lehdistä Soundi antoi hehkuttavassa arvostelussaan albumille täydet viisi tähteä, Mesta antoi albumille neljä ja puolitähteä, Rockmusica ja Vertigo taasen neljä. Ulkomaisista muun muassa The Guardian, Mojo ja muut lehdet ja nettisivustot (esimerkiksi ZME <a class="inlineAdmedialink" href="#"><a class="inlineAdmedialink" href="#"><a class="inlineAdmedialink" href="#">Music</a></a></a>) ovat ylistäneet levyä. Gilmour on myös sanonut vastauksena kritiikkiin, että hän olisi tehnyt On an Islandilla monta asiaa aivan eri tavalla, jos se olisi ollut Pink Floydin teos. Albumin avausraita Castellorizon oli Grammy-ehdokkaana parhaaksi rock-instrumentaaliksi. Albumin julkaisun jälkeen Gilmour suuntasi vuonna 2006 kiertueelle, joka oli jättiläismäinen menestys. Tästä kiertueesta tehtiin <a class="inlineAdmedialink" href="#"><a class="inlineAdmedialink" href="#"><a class="inlineAdmedialink" href="#">DVD</a></a></a> nimeltään Remember That Night. 2. päivä toukokuuta vuonna 2008 kitaristin kotisivuille paljastettiin tulevan livealbumin kansi. Albumin nimi on "David Gilmour: Live In Gdańsk" ja se ilmestyi syksyllä 2008.
Kitarat
David Gilmour on aina suosinut Fenderin Stratocaster-mallia, ja hän omistaakin siitä #0001-mallin. Kuitenkaan kyseinen malli ei ole ensimmäinen Stratocaster-kitara. Gilmour omistaa myös muun muassa kullatun Gibson Les Paul -kitaran. Tavallisesti Gilmour soittaa omistamaansa punaista Stratocasteria. Hänellä on myös oma signaturemalli, jonka Fender on valmistanut tarkkaan hänen oman "blackstrat"-kitaransa mukaan. Hän on myös 2000 -luvulla osittain palannut soittamaan alkuperäistä mustaa Stratocasteriaan.
Sooloalbumit
Lähteet
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |