Ero sivun ”Rengas (ajoneuvo)” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p r2.7.1) (Botti lisäsi: jv:Ban |
Ei tämä mitään mututietoa ole. Yleistietoa tämän olisi syytä olla. Katso tarkemmin artikkelin keskustelusivu. |
||
| Rivi 26: | Rivi 26: | ||
[[Henkilöauto]]n rengaspaineiksi suositellaan usein ilmanpainetta 1,8...2,2 bar takapyörille ja 2,2...2,8 bar etupyörille. Mitä suurempi massa henkilöautolla on kuljetettavana, sitä korkeampi täytyy rengaspaineen olla. |
[[Henkilöauto]]n rengaspaineiksi suositellaan usein ilmanpainetta 1,8...2,2 bar takapyörille ja 2,2...2,8 bar etupyörille. Mitä suurempi massa henkilöautolla on kuljetettavana, sitä korkeampi täytyy rengaspaineen olla. |
||
Rengaspaineeksi suositellaan sitä korkeampaa ilmanpainetta, mitä suurempi on renkaan tilavuus ja mitä suurempaa massaa renkaat kannattelevat. Korkeammalla ilmanpaineella renkaat kestävät enemmän käyttöä, mutta matalammalla ilmanpaineella renkailla on parempi pito. Liian korkealla rengaspaineella renkaat kuluvat keskeltä ja matalalla rengaspaineella renkaat kuluvat ulkoreunoilta. |
Rengaspaineeksi suositellaan sitä korkeampaa ilmanpainetta, mitä suurempi on renkaan tilavuus ja mitä suurempaa massaa renkaat kannattelevat. Korkeammalla ilmanpaineella renkaat kestävät enemmän käyttöä, mutta matalammalla ilmanpaineella renkailla on parempi pito. Liian korkealla rengaspaineella renkaat kuluvat keskeltä ja matalalla rengaspaineella renkaat kuluvat ulkoreunoilta.<ref name="eHow" /><ref name="ProCarCare" /> Joten on tärkeää, että rengaspaineita tarkkaillaan ja ne pidetään oikeassa paineessa kuorman mukaan. |
||
Joistakin autoissa rengaspaineiden ohjearvot löytyvät tankkausluukun sisäreunasta. |
Joistakin autoissa rengaspaineiden ohjearvot löytyvät tankkausluukun sisäreunasta. |
||
| Rivi 44: | Rivi 44: | ||
== Lähteet == |
== Lähteet == |
||
{{Viitteet |
{{Viitteet|viitteet= |
||
| ⚫ | |||
<ref name="eHow">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ehow.com/video_7682_interpret-tire-wear.html | Nimeke = How to Interpret Tire Wear | Julkaisija = eHow | Viitattu = 4.7.2011 | Kieli = {{en}}}}</ref> |
|||
<ref name="ProCarCare">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.procarcare.com/includes/content/resourcecenter/encyclopedia/ch25/25readtirewear.html | Nimeke = How To Read Tire Wear | Julkaisija = ProCarCare | Viitattu = 4.7.2011 | Kieli = {{en}}}}</ref> |
|||
}} |
|||
== Aiheesta muualla == |
== Aiheesta muualla == |
||
| ⚫ | |||
* Marcus Ziemann: [http://yle.fi/uutiset/tiede_ja_tekniikka/2010/03/saksalainen_renkaanvaihto_on_tiedetta_1573849.html Saksalainen renkaanvaihto on tiedettä]. Ylen uutiset 31.3.2010. |
* Marcus Ziemann: [http://yle.fi/uutiset/tiede_ja_tekniikka/2010/03/saksalainen_renkaanvaihto_on_tiedetta_1573849.html Saksalainen renkaanvaihto on tiedettä]. Ylen uutiset 31.3.2010. |
||
* Marcus Ziemann: [http://www.yle.fi/uutiset/tiede_ja_tekniikka/2011/02/adac_halparenkaalla_22_metria_pitempi_jarrutusmatka_2392324.html ADAC: Halparenkaalla 22 metriä pitempi jarrutusmatka]. Ylen uutiset 27.2.2011. |
* Marcus Ziemann: [http://www.yle.fi/uutiset/tiede_ja_tekniikka/2011/02/adac_halparenkaalla_22_metria_pitempi_jarrutusmatka_2392324.html ADAC: Halparenkaalla 22 metriä pitempi jarrutusmatka]. Ylen uutiset 27.2.2011. |
||
Versio 5. heinäkuuta 2011 kello 07.11
Renkaita, jotka ovat yleensä valmistettu kumista, käytetään ajoneuvoissa pyörän suojana ajotien epätasaisuudesta aiheutuvien iskujen vaimentamiseen ja kitkan avulla pyörän akselin vääntömomentin välittämiseen tienpintaan.
Historia
Rengasteollisuuden alkuna voidaan pitää ilmatäytteisen renkaan keksimistä, jonka keksinnön sai nimiinsä John Boyd Dunlop vuonna 1888. Ilmatäytteinen rengas on joustavampi kuin täyskuminen ja ajomukavuus on parempi. Ilmatäytteinen on myös kevyempi kuin täyskuminen. Erilaisten värinöiden välttämiseksi ajoneuvoissa halutaan pitää pyörivät massat pieninä.
Alkujaan renkaisiin käytettiin vain luonnonkumia. Autojen merkityksen kasvaessa luonnonkumista tuli tärkeä kauppatavara, jolle alettiin 1930-luvulla kehittää synteetistä korvaavaa materiaalia. Toisen maailmansodan aikana käynnistyi synteettisten kumien teollinen tuotanto. Nykyään renkaisiin käytettävästä kumista hieman yli puolet on luonnonkumia.
Autojen renkaat ovat kehittyneet rakenteellisesti kapeista, nykyisiä polkupyörän renkaita muistuttavista leveiksi ja niissä käytetään kumin lisäksi myös muita materiaaleja, kuten teräsvanteita (vyörenkaat) ja kudosvahvisteita. Erillisen sisärenkaan käytöstä on luovuttu, kun rengas pystytään kiinnittämään ilmatiivisti vanteeseen.
Renkaiden valmistus
Autonrenkaat valmistetaan kokoamalla erillisistä komponenteista (mm. innerliner, kaapelit, tekstiilikoordi, teräsvyö, JLB, sivupinnat) rengasaihio, joka vulkanoidaan paineen alla muotissa. Tämä valmistustapa antaa mahdollisuuden käyttää eri kumiseosta renkaan kyljissä (sivupinta), rungossa ja kulutuspinnassa.
- Materiaalien sekoitus: Luonnonkumin ja synteettisen kumin seokseen lisätään nokea, rikkiä ja kemikaaleja, jotta se vastaa kumiseokselle asetetut vaatimukset. Massaa sanotaan pääeräksi, joka leikataan määrämittoihin ja sen jälkeen jäähdytetään. Osaa kumista työstetään lisää ja pääerä menee pursotusvaiheeseen.
- Pintakumin pursotus: Kuumuus tekee kumista joustavaa, jolloin siitä voidaan muotoilla pursotuskoneella kahta erilaista kumiseosta haluttuun muotoon sekä renkaan pintakumiksi että kylkiosiin. Pursotuskone tuottaa kumilevyä, joka sitten jäähdytetään ja leikataan määrämittaan.
- Runkokoordin teko: Koordilaadut, kuten rayon, nylon ja polyester kalanteroidaan, jonka aikana kuitukangas kumitetaan. Kun tämä on tehty, kumitettu koordi leikataan oikeassa kulmassa määräpituuteen ja -leveyteen käytettäväksi runkokoordina.
Renkaiden käytöstä
Ilmatäytteisiä renkaita on ajoneuvoissa, kuten autoissa, polkupyörissä ja moottoripyörissä. Renkaita on erityyppisiä, kuten traktorinrenkaita, monster truckin-renkaita, pyöränrenkaita, autonrenkaita, kilparenkaita (esimerkiksi moottoriurheilussa käytettyjä) sekä solukumitäytteisiä puhkeamattomia renkaita, joita käytetään sotilasajoneuvoissa. Tavallisesti autoissa käytetään ilmatäytteisiä renkaita, joihin täytyy laittaa sopivat rengaspaineet.
Rengaspaineet
Henkilöauton rengaspaineiksi suositellaan usein ilmanpainetta 1,8...2,2 bar takapyörille ja 2,2...2,8 bar etupyörille. Mitä suurempi massa henkilöautolla on kuljetettavana, sitä korkeampi täytyy rengaspaineen olla.
Rengaspaineeksi suositellaan sitä korkeampaa ilmanpainetta, mitä suurempi on renkaan tilavuus ja mitä suurempaa massaa renkaat kannattelevat. Korkeammalla ilmanpaineella renkaat kestävät enemmän käyttöä, mutta matalammalla ilmanpaineella renkailla on parempi pito. Liian korkealla rengaspaineella renkaat kuluvat keskeltä ja matalalla rengaspaineella renkaat kuluvat ulkoreunoilta.[1][2] Joten on tärkeää, että rengaspaineita tarkkaillaan ja ne pidetään oikeassa paineessa kuorman mukaan.
Joistakin autoissa rengaspaineiden ohjearvot löytyvät tankkausluukun sisäreunasta.
Renkaiden ominaisuuksia
Moottoriajoneuvon renkaissa on venttiili ilman pumppaamiseen sekä nastat talvikelille pidon parantamiseksi, sekä useita muita kuviointeja eri olosuhteisiin. Rengasmerkinnät renkaan kyljessä kertovat renkaan käyttötarkoituksesta ja sopivuudesta eri autoihin.
Renkaita valmistavia yrityksiä
Ajoneuvojen renkaita valmistavat maailmassa kymmenet yritykset. Maailman suurimmat rengasvalmistajat vuonna 2005 olivat Bridgestone, Michelin, Goodyear, Continental AG Pirelli ja Koreassa sijaitseva Hankookin/Auroran valmistaja.[3] Suomessa renkaita valmistaa Nokian Renkaat.
Katso myös
Lähteet
- ↑ How to Interpret Tire Wear eHow. Viitattu 4.7.2011. (englanniksi)
- ↑ How To Read Tire Wear ProCarCare. Viitattu 4.7.2011. (englanniksi)
- ↑ Michelin Factbook 2007 edition michelin.com. Viitattu 21.2.2008.
Aiheesta muualla
- http://www.bridgestone.fi
- Marcus Ziemann: Saksalainen renkaanvaihto on tiedettä. Ylen uutiset 31.3.2010.
- Marcus Ziemann: ADAC: Halparenkaalla 22 metriä pitempi jarrutusmatka. Ylen uutiset 27.2.2011.
- Moottoripyörän renkaat : dot-merkintä, merkinnät renkaan kyljessä. Tietoa moottoripyörän renkaista.