Yijing-ennustaminen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee ennustamista. "Muutosten kirjasta" kertoo artikkeli Yijing.
Heksagrammi 56: Matkustaminen

Yijing-ennustaminen on kiinalainen ennustusmenetelmä, joka pohjaa teokseen Yijing eli Muutosten kirjaan. Arpomalla rakennetaan kuuden viivan kuvio, heksagrammi. Menetelmä on ollut käytössä jo ainakin Shang-dynastian aikana n.1150 eaa., jolloin sitä kutsuttiin kärsämönvarsiennustamiseksi.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Heksagrammeja häränlavassa, Shang-dynastia (Linden-Museum, Stuttgart, Saksa. Valokuva tri. Meierhofer)

Yijingin järjestelmä perustuu binääriseen yinyang-konseptiin, jonka uskotaan saaneen alkunsa yangshao-kulttuurissa (仰韶 yǎngsháo). Ennustusvälineenä käytettiin kärsämön varsia, joita manipuloimalla saatiin aikaan numerosarjoja. Kärsämönvarsiennustusta käytettiin luu- ja kilpikonnankuoriennustamisen ohella sekä valtiolliseen että arkipäiväisempään ennustamiseen. Sitä pidettiin kuitenkin luuennustamista vähempiarvoisena menetelmänä.

Ensimmäistä kertaa varsien käyttö ennustamiseen mainitaan Shujingissa, "Historian kirjassa" n. 2285 eaa. Kuningas halusi valita seuraajakseen Sì Wenmingin, josta sittemmin tuli Yu Suuri. Wu halusi kieltäytyä asemasta, mutta kuningas käytti oraakkeliluu- ja kärsämönvarsiennustamista todistaakseen, että kyseessä oli taivaan tahto.

Itse kärsämönvarsista ei ole säilynyt arkeologisia todisteita, mutta kärsämönvarsiennusteiden tuloksena saadut numerosarjat koristavat erilaisia Shang-dynastian aikaisia esineitä, myös oraakkeliluita. Niissä on sekä trigrammi- (kolmen viivan) että heksagrammi (kuuden viivan) -sarjoja sekä niihin liittyviä kommentteja, jotka poikkeavat muodoltaan ja sisällöltään oraakkeliluuennusteista. Nykylöytöjen perusteella tiedetään, että kärsämönvarsiennustus on ollut käytössä ainakin Shangin kuningas Wudingin (帝武丁 "Sotaisa Ding", n.1150 eaa.) hallintokaudelta lähtien.[1]

Yijingin siivissä Dazhuan (Xici) ja Shuoguazhuan kerrotaan laskumenetelmän perusteet ja Dazhuan antaa menetelmän matemaattisen "kaavan".

Han-dynastian aikana julkaistiin teos Huozhulin (火珠林 huǒzhūlín, "Tulihelmimetsä"), jossa esiteltiin kolmen kolikon käyttäminen kärsämönvarsien sijasta. Kolikkojen käyttäminen yleistyi niin, että kärsämönvarsien laskemisen menetelmä unohtui.

1100-luvulla Zhu Xi kiinnostui Yijingin tutkimisesta ja kirjoitti aiheesta kaksi kirjaa: "Zhouyin alkuperäinen merkitys" (周易本義 Zhōuyì běnyì, 1177, uusittu laitos 1186) ja lyhyempi kirja "Yi-opin esittely" (易學启蒙 Yixué qǐmēng) Yin teoriasta ja ennusmenetelmästä, jossa hän esitteli kehittämänsä tavan laskea kärsämönvarsilla niin, että jotkin Dazhuanissa (Suuressa selityksessä) sekä muissa vanhoissa lähteissä mainitut laskutoimituksen ehdot täyttyivät. Siitä lähtien menetelmästä tuli "ainoa oikea tapa" arpoa heksagrammeja. Vasta 1900-luvulla muutama kiinalainen Yin tutkija kehitti uuden version varsien laskemisesta.

Nykyään on otettu käyttöön lukemattomia erilaisia arpomistapoja.

Menetelmä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Arpomalla rakennetaan kuuden viivan kuvio eli heksagrammi (卦 gùa), joka antaa vastauksen. Eri heksagrammivaihtoehtoja on 26 eli 64 erilaista. Jokainen heksagrammi symboloi erilaista toimintaa.

Valmistautuminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Zhu Xi kuvaa kirjassaan rituaalin, josta tuli sittemmin normi.

Kirjaa säilytetään kotialttarilla käärittynä keltaiseen kankaaseen. Keltainen on Li-heksagrammin (30) väri ja symboloi kysyjää. Pöytä on suunnattu kohti etelää ja sillä on erilaisia uskonnollisia ja rituaaliesineitä ja suvun symboleita. Alttarilla on jonkun jumaluuden, esim. Guanyinin (Armon jumalattaren) tai Shangdin (Taivaan hallitsijan) patsas.

Kysyjä seisoo pöydän ääressä kasvot kohti pohjoista ja kumartaa kolmesti kirjalle. Hän sytyttää suitsukkeen polvistuen. Suitsukkeen savu nousee ylös ja vie viestin esi-isien ja jumalien asuinsijoille. Varsinippu viedään kolmasti tuoksuvan savun läpi myötäpäivään pyörittäen.

Kysyjä rukoilee halutessaan ennen kysymyksen esittämistä. Kysyjän pitää olla vilpitön.

Kolikot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kolikko: yin ja yang-puolet

Tulihelmimetsän menetelmä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vanha kiinalainen kolikko on pyöreä, taivaan symboli.
Siinä on keskellä nelikulmainen reikä, joka edustaa maata.
Kolikossa oleva keisarin nimi edustaa ihmistä.

Käytetään kolmea kolikkoa. Pitää päättää, kumpi puoli on yin ja kumpi yang. Kiinalaisessa kolikossa se puoli, jolla on neljä kirjoitusmerkkiä, on yang. Yin-puolella on kaksi kirjoitusmerkkiä. Kun yang on näkyvissä, sen katsotaan makaavan selällään maassa, joten se tulkitaan yiniksi, jolle annetaan luku 2. Kun yin on näkyvissä, kolikon katsotaan lentävän ilmassa kasvot (yang) alaspäin, joten se tulkitaan yangiksi, jolle annetaan luku 3.

Perinteisesti kolikoiden heittämiseen käytetään tyhjää, puhdistettua kilpikonnankuorta. Nykyään voidaan käyttää puukuppia. Tavallisimmin kolikoita kuitenkin heitetään käsin. Kolikoita pidetään käsien muodostamassa kupissa, niitä ravistellaan keskittyen kysymykseen ja sitten annetaan pudota alustalle. Kolikoita heitetään kuusi kertaa. Niiden osoittama yin- tai yang-viiva kirjoitetaan muistiin. Ensimmäinen heitto antaa ensimmäisen eli alimman viivan, toinen heitto toisen eli toiseksi alimman viivan jne.

Viiva saadaan laskemalla yhteen kolikoiden lukuarvot:

2+2+2 = 6 vanha yin (太陰 tàiyīn)
2+2+3 = 7 nuori yang (少陽 shǎoyáng)
2+3+3 = 8 nuori yin (少陰 shǎoyīn)
3+3+3 = 9 vanha yang (太陽 tàiyáng)

Nämä kirjoitetaan seuraavasti:

---x--- vanha yin
-------- nuori yang
---  --- nuori yin
---o--- vanha yang

Kun yin tai yang on vanha, se on saavuttanut ääripisteensä ja muuttuu vastakohdakseen. Jos saadussa heksagrammissa on muuttuvia viivoja, siitä johdetaan uusi heksagrammi vaihtamalla muuttuvat viivat vastakohdikseen. Tämä laajentaa ennustetta. Esimerkki:

--------
---x---
--------
---o---
---  ---
--------

Toiset johtavat alkuperäisestä heksagrammista uuden heksagrammin käyttämällä alkuperäisen kahta "sisempää" trigrammia. Esimerkiksi edellisen esimerkin "tuli tulen päällä": 2., 3. ja 4. viiva muodostavat uuden heksagrammin alemman trigrammin ja 3., 4. ja 5. viiva muodostavat uuden heksagrammin ylemmän trigrammin:

Kaksi kolikkoa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Heitetään kaksi kolikkoa. Jos molemmat ovat kruuna tai klaava, niiden lukuarvo on 2; kruuna-klaava -yhdistelmän lukuarvo on 3.
Heitetään kolikot toistamiseen. Molemmille annetaan arvo. Kruuna on 2, klaava on 3.
Laske molempien heittojen tulokset yhteen.
Kolmen luvun summa on 6 (vanha yin), 7 (nuori yang), 8 (nuori yin) tai 9 (vanha yang). Tämä on heksagrammin ensimmäinen viiva.

Edellinen toistetaan kunnes saadaan kuusi viivaa.

Kahdeksan kolikkoa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tässä menetelmässä käytetään Fuxin eli synnynnäistä baguaa.

Heksagrammin muodostaminen

Merkitään yksi kahdeksasta samanlaisesta kolikosta jotenkin.
Sekoitetaan kolikot ravistellen niitä käsissä ja asetetaan ne sitten yksitellen baguaan aloittaen qianista.
Kolikot asetetaan baguaan järjestyksessä: qian, dui, li, zhen, xun, kan, gen ja kun.
Kun merkitty kolikko tulee esiin, pysähdytään ja tehdään trigrammista, johon se osui, heksagrammin alatrigrammi.
Kolikot sekoitetaan ja asetetaan baguaan uudestaan. Merkitty kolikko osoittaa nyt ylätrigrammin.

Muuttuvan viivan määritys

Otetaan kolikoista kuusi, mukaan luettuna merkitty kolikko, ravistellaan niitä kädessä ja asetetaan ne pystyriviin aloittaen alhaalta. Merkityn kolikon paikka osoittaa muuttuvan viivan.

Kärsämönvarret[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Zhu Xin menetelmä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ennustamiseen käytetään 50 kuivattua, n. 30 cm:n (kiinalainen jalka) pituista kärsämönvartta.

Yksi varsi erotetaan nipusta ja asetetaan syrjään.
Nippu jaetaan sattumanvaraisesti kahdeksi nipuksi.
Ensimmäisestä nipusta erotetaan yksi varsi ja asetetaan se vasemman käden nimettömän ja pikkusormen väliin.
Lasketaan ensimmäisestä nipusta pois varsia neljä kerrallaan.
Jäännös (1-4) asetetaan vasemman käden keskisormen ja nimettömän väliin.
Lasketaan toisesta nipusta varsia neljä kerrallaan.
Jäännös (1-4) asetetaan vasemman käden keskisormen ja nimettömän väliin.
Vasemmassa kädessä on nyt joko viisi tai yhdeksän vartta. Ne asetetaan syrjään.

Kaksi nippua yhdistetään, jaetaan taas sattumanvaraisesti kahdeksi nipuksi ja koko laskutoimenpide toistetaan.
Sitten laskeminen suoritetaan vielä kerran.

Lopussa yhdistetään varret, joita on jäljellä kahdessa nipussa ja lasketaan ne.
Niitä on 24, 28, 32 tai 36.
Ne jaetaan neljällä.
Tuokseksi saadaan 6, 7, 8 tai 9.
Tämä on heksagrammin ensimmäinen viiva.

Koko toimenpide toistetaan kunnes on saatu kuusi viivaa.

Vuonna 1971 löydettiin Mawangduissa, Changshassa, hauta, jossa oli suuri kokoelma silkille kirjoitettuja kirjoja. Näiden joukossa on vanhin säilynyt Yijing. Sen mukaan kärsämönvarsia pitää olla 55, mutta kuusi (taivaan luku ja heksagrammin viivojen määrä) asetetaan alussa syrjään.

Uusia menetelmiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kärsämönvarsiennustamisessa ja kolikkoennustamisessa neljän eri viivan saamisen todennäköisyydet ovat erilaiset. Erityisesti kärsämönvarsiennustusta korvaamaan on keksitty muita keinoja.

Kuudentoista menetelmä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Otetaan 16 esinettä, jotka ovat keskenään samankokoisia, mutta neljää eri väriä (helmet, kotilonkuoret, pikkukivet, marmorikuulat). Käytetään seitsemän kappaletta yhtä väriä, viisi toista, kolme kolmatta ja yksi neljättä väriä. Jokainen ryhmä edustaa yhtä viivatyypeistä:
7/16 = 8 ---  ---
5/16 = 7 --------
3/16 = 9 ---o---
1/16 = 6 ---x---

Pidetään niitä pussissa tai kupissa, josta otetaan yksi ja merkitään muistiin sen edustama viiva. Liitetään se muiden joukkoon ja otetaan uudestaan yksi. Tätä toistetaan kunnes on saatu kuusi viivaa.

Tämä menetelmä jäljittelee kärsämönvarsiennustuksen todennäköisyyksiä.

Riisinjyvät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tähän käytetään riisinjyviä tai pieniä siemeniä.

Poimitaan sormien väliin kasasta pieni määrä jyviä ja asetetaan ne tasaiselle alustalle. Poimitaan vielä viisi pikkukasaa ja asetetaan ne riviin. Ne antavat heksagrammin kuusi viivaa. Lasketaan jokaisen pinon jyvät. Jos niitä on parillinen määrä, viiva on yin, pariton määrä antaa yang-viivan.

Pitäen kysymystä mielessä poimitaan vielä uusi kasa. Laasketaan siitä jyviä kuuden joukoissa kunnes jäljellä on kuusi tai vähemän. Näin saadaan viiva, joka tulkitaan tilanteen selitykseksi. Se ei ole muuttuva viiva. Jos vastausta ei ymmärrä, voidaan kysymys toistaa.

Tulkinta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Heksagrammeja voidaan tulkita useamman menetelmän mukaan.

Matemaattinen menetelmä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Xiangshu-yixue (kuva-numero yi-oppi) on Yin tutkimista kuvan matematiikkaa (numeroa) analysoiden.

Matemaattisessa menetelmässä on eri haaroja.

Wenwanggua[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wenwangguassa (eli kuningas Wenin hekagrammit) heksagrammi laaditaan arpomalla samoin kuin tekstiennustusta tehtäessä.

Heksagrammin jokaiselle viivalle määritellään maallinen oksa. Jokainen heksagrammi on yhden guasuvun sukupolvi. Heksagrammisuvun elementin perusteella oksille saadaan "Kuusi suhdetta" eli "toveri", "jälkeläinen", "vaimo/vauraus", "virkamies/aave" ja "vanhemmat". Kuudes suhde on "heksagrammin ruumis" eli "guan henki".

Ennustuspäivän taivaallisen rungon mukaan viivoille määritetään mytologiset eläimet sinivihreä lohikäärme, valkoinen tiikeri, punainen lintu, musta kilpikonna, qilin ja lentävä käärme.

Ennustamista varten pitää määritellä subjekti ja objekti eli ennustuksen päähenkilö ja ennustuksen kohde. Näiden perustana on heksagrammin sukupolvi. Subjektista johdetaan guan henki.

Analyysissä otetaan huomioon ennustuspäivän ja -kuukauden maallisten oksien vaikutus heksagrammin oksiin.

Esimerkkinä heksagrammi 30, Li, saatu ji-päivänä:

Li-palatsi, johtava gua

Yao Oksa Suhde Eläin
-------- si toveri qilin subjekti
---x--- wei jälkeläiset punainen lintu -------- shen virkamies/aave
-------- you vaimo/vauraus sinivihreä lohikäärme
---o--- hai virkamies/aave musta kilpikonna objekti ---  --- chen vaimo/vauraus
---  --- chou jälkeläiset valkoinen tiikeri
-------- mao vanhemmat lentävä käärme

Guan henki: si

Meihua[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Meihua eli luumunkukkaennustus on Kauko-Idässä erittäin suosittu ennustusmenetelmä. Siinä voidaan ottaa ennustamisen perustaksi tapahtuma-ajan neljä pilaria ja kuukalenterin mukainen kuukauden päivä. Tämä tieto muutetaan laskutoimituksin heksagrammin ylätrigrammiksi, josta johdetaan alatrigrammi.

Heksagrammi voidaan muodostaa myös kaikesta ympärillä olevasta tai kysyttyä asiaa koskevasta kuten väristä, hajusta, ilmansuunnasta, esineestä, säästä - mikä tahansa kiinnittää ennustajan huomion joko ulkoisesti tai hänen mielessään. Tarvitaan kaksi määritettä, joille annetaan trigrammi. Nämä kaksi trigrammia ladotaan päällekkäin ennustajan tuntemuksen tai loogisen päättelyn mukaan.

Heksagrammi voidaan rakentaa myös sanan kirjoitusmerkkien siveltimenvetojen määrän perusteella.

Trigrammeja toisiinsa vertaamalla saadaan vastaus.

Tekstiennustus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Xiangshu-jujing (klassikon tulkinta kuvia käyttäen) merkitsee Yijingin tekstin tulkitsemista. Kirjasta luetaan asianmukaiset kohdat ja yritetään tulkita ne kysymyksen mukaan.

Esimerkkinä edelleen heksagrammi 30, Li:

Zhouyi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Zhouyi (Zhoun muutokset) on Yijingin ydin. Se koostuu kahdesta osasta: guaci (heksagrammin selitys) ja yaoci (viivan selitys). Vaikka perinteen mukaan kuningas Wen kirjoitti guacit, todellisuudessa ne ovat kirjan vanhin osa, muistiin merkittyjä suullisena perinteenä satoja tai tuhansia vuosia välittyneitä ennustuksia. Niiden sisältö on konkreettinen ja niissä on yleensä selkeästi mainittu "suotuisa" tai "epäsuotuisa" tai kannattaako ryhtyä mihinkään.

Yaocit ovat uudempia ja niiden sanotaan olevan Zhoun herttua Danin kirjoittamia. Yaon selityksen perustana on viivan paikka heksagrammissa.

30 - Lí KIRKKAUS - alkuperäinen heksagrammi

Tuli tulen päällä

Guaci (guan selitys):
Kirkkaus. Suotuisa enne. Uhraaminen. Lehmien kasvattaminen on suotuisaa.

Yaoci (viivan selitys):

9 kolmantena:
Laskevan auringon valossa

hän rummuttaa saviruukkua ja huokailee
valittaen vanhuuttaan.
Epäsuotuisa.

6 viidentenä:
Kyyneleet valuvat kuin virtaava joki.
Mikä suru ja valitus.
Hyvin suotuisa.

25 - Wuwang ILMAN VALHETTA - uusi heksagrammi

Taivas ukkosen päällä

Guaci (guan selitys):

Vilpitön. Suuri uhraus. Suotuisa enne.

On virhe olla epärehellinen; (silloin) ei ole suotuisaa tehdä mitään.

Tuanzhuan[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tuanzhuan eli heksagrammien selitys on yksi Yijingin myöhemmistä liitteistä, kymmenestä siivestä. Siinä verrataan pehmeitä ja jäykkiä viivoja yin- ja yang-paikkoihin.

30 - Lí KIRKKAUS - alkuperäinen heksagrammi

Li merkitsee kiinnittymistä. Auringolla ja kuulla on paikkansa taivaalla. Viljoilla, ruohoilla ja puilla on paikkansa maan päällä. Kaksi kirkkautta noudattavat sitä, mikä on oikein. Sen johdosta kaikki taivaan alla muuttuu ja täydentyy.

Pehmeä (viiva) on keskellä, oikealla paikallaan. Se merkitsee vapaata ja menestyksekästä toimintaa. Lisäksi lehmän ruokkiminen johtaa menestykseen (historiallisena aikana tämä tulkitaan yleensä: pitää lehmän nöyryyttä esikuvana).

25 - Wuwang ILMAN VALHETTA - uusi heksagrammi

Jäykkä viiva tulee ulkotrigrammista (ylempi trigrammi); siitä tulee sisätrigrammin (alempi trigrammi) hallitsija. Toimintatarmo ja voima; vahva viiva keskellä (viides viiva), johon vastataan (toinen viiva). Suuri eteneminen oikean toiminnan ansiosta. Se on taivaan tahto.

Jos ei toimita oikein, langetaan virheisiin, eikä ole suotuisaa edetä mihinkään suuntaan. - Minne voi vilpitön mennä? Voiko tehdä mitään, jos taivaan tahto ei ole myötä?

Xiangzhuan[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Xiangzhuan eli kuvien selitykset vertailee heksagrammin ylä- ja alatrigrammien suhdetta. Viivan paikkaa trigrammissa analysoidaan.

30 - Lí KIRKKAUS - alkuperäinen heksagrammi

Toistettu kirkkaus muodostaa Lin. Suuri mies tämän mukaisesti jalostaa kirkkauttaan ja levittää sitä neljään ilmansuuntaan.

9 kolmantena: Laskevaa aurinkoa muistuttava sijainti - miten sitä voisi kestää kauan.
6 viidentenä: Viidennen kutosen hyvä onni johtuu siitä, että se on kuninkaan tai prinssin paikalla.

25 - Wuwang ILMAN VALHETTA - uusi heksagrammi

Ukkonen vyöryy taivaan alla. Kaikelle on annettu oma luontonsa, vapaana vilpistä. Tämän perusteella muinaiset kuninkaat, täydellisessä sopusoinnussa vuodenaikojen kanssa, ravitsivat kaikkia.

10 000 asiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kansanomaisemmissa ennuskirjoissa annetaan lista elämän eri osa-alueista, joista katsotaan vastaus kysymyksen aihepiirin mukaan. Näitä ovat esitetty toive, avioliitto, rakkaus, perhe, lapset, laina, liiketoimet, osakekauppa, elämän pituus, sairaus, odotettu henkilö, henkilön etsiminen, kadonnut tavara, matka, oikeusjuttu, työn saaminen, tentit, työpaikan, erikoistumisen ja kodin vaihtaminen sekä sää.

Kiinalaiset käyttävät lukua "10 000" ilmaisemaan lukematonta tai kaikkea (taivaan alla). Luumunkukkaennustusta (meihua) varten laadittiin aikoinaan "10 000 asian" lista, jossa luokitellaan lukuisia asioita kahdeksan trigrammin mukaan. Samaa ideaa sovellettiin sittemmin heksagrammeihin. Eri jumaluuksien temppeleissä tehdyissä qiantong-ennustuksissa käytetään samantyyppisiä luetteloita eri vastausvaihtoehdoista.

Heksagammi 30, Li, vastauksena kysymykseen osakemarkkinoista: nousussa.[2]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • "The Complete Idiot's Guide to The I Ching", Elizabeth Moran and Master Joseph Yu
  • The I Ching, An Illustrated Guide to the Chinese Art of Divination", Publisher: Asiapac Books PTE LTD, Singapore

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Zhang Yachu, Liu Yu: "Some Observations about Milfoil Divination Based on Shang and Zhou Bagua Numerical Symbols"
  2. Gary G. Melyan & Wen-kuang Chu: The Pocket I-Ching