Wynton Marsalis

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Wynton Marsalis

Wynton Marsalis (s. 18. lokakuuta 1961 New Orleans) on yhdysvaltalainen trumpetisti ja säveltäjä. Hän on yksi merkittävimmistä elävistä jazzmuusikoista, joka esittää laajasti myös taidemusiikkia. Hän on tehnyt 16 taidemusiikkilevytystä ja yli 30 jazzlevyä ja on ainoana voittanut Grammy-palkintoja molemmista musiikinlajeista. Tämä tapahtui vuonna 1983.[1] Vuonna 1997 hän voitti Pulitzer-palkinnon ensimmäisenä jazzmuusikkona jazzoratorioteoksestaan Blood on the Fields, joka käsitteli orjuutta.

Marsalis on tunnettu kontroversaalina hahmona jazzpiireissä, koska hän ei pidä 1960-luvun jälkeisestä avantgarde-jazzista eikä fuusiosta. Häneen kulminoituvat jazztraditioon liittyvät kiistat. Myös Marsaliksen suuruudesta soittajana on väitelty, vaikka nykyään lähes kaikki tunnustavat hänen merkittävyytensä trumpetistina. Jotkut syyttivät Marsalisia Miles Davisin 1960-luvun tyylin liiallisesta imitoimisesta varsinkin hänen uransa alkuaikoina. Toisaalta monet jazzkriitikot ylisitivät hänet aluksi taivaisiin, koska näkivät Marsalisin uutena huippulahjakkaana muusikkona, joka turvaisi jazzin tulevaisuuden. Myös klassisen musiikin alalla ykköstrumpetisteihin kuuluva Maurice André on todennut, että Marsalis on mahdollisesti kaikkien aikojen suurin trumpetisti.[1]

Marsaliksen isä oli New Orleansissa vaikuttava jazzpianisti. Ensimmäisen trumpettinsa Wynton-poika sai kuusivuotiaana itseltään Al Hirtiltä. 12-vuotiaana hän aloitti soittamisen vakavassa mielessä ja ryhtyi pian orkesterimuusikoksi. Sittemmin hän vaikutti muun muassa Art Blakeyn yhtyeessä ja Herbie Hancockin kvintetissä ennen oman kvintettinsä perustamista.[1]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Veikko Ylikojolan tekemä levyesittely, Musiikki Uutta 10/1986 , s. 10, Oy Fazerin Musiikkikerho Ab.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä muusikkoon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.