Willie Mitchell (jääkiekkoilija)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Willie Mitchell
Henkilötiedot
Syntynyt23. huhtikuuta 1977 (ikä 47)
Port McNeill, Brittiläinen Kolumbia, Kanada
Kansalaisuus  Kanada
Jääkiekkoilija
Lempinimi Bill Pickle
Pelipaikka puolustaja
Maila vasen
Pituus 191 cm
Paino 96 kg
Pelaajaura
Pääsarjaura 2001–2016
Seurat New Jersey Devils
Minnesota Wild
Dallas Stars
Vancouver Canucks
Los Angeles Kings
Florida Panthers
NHL-varaus 199. varaus, 1996
New Jersey Devils
Stanley Cup
Los Angeles Kings 2012
Los Angeles Kings 2014

William Reid Mitchell (s. 23. huhtikuuta 1977 Port McNeill, Brittiläinen Kolumbia) on kanadalainen jääkiekkoilija, pelipaikaltaan puolustaja. Hän pelasi urallaan 16 kautta NHL-liigassa. Hän voitti Stanley Cupin kahdesti pelatessaan Los Angeles Kingsissä ja Kanadan maajoukkueessa hän saavutti maailmanmestaruuden vuonna 2004. Mitchell oli rooliltaan puolustava puolustaja, jonka vahvuuksia olivat hyvä liike ja taklauspeli.[1]

Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varhainen ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mitchell sai NHL-varauksen, kun New Jersey Devils varasi hänet numerolla 199 NHL:n varaustilaisuuden 1996 kahdeksannella kierroksella. Ensimmäiset ottelunsa ammattilaistasolla hän pelasi keväällä 1999 Devilsin silloisessa farmiseurassa Albany River Ratsissä AHL:ssä. Hän pelasi River Ratsin paidassa kuusi runkosarjaottelua, joissa syntyi neljä tehopistettä, yksi maali ja kolme syöttöpistettä. Sitä ennen hän oli pelannut kaksi kautta yliopistokiekkoa New Yorkin osavaltiossa sijaitsevan Clarksonin yliopiston jääkiekkojoukkueessa Golden Knightsissa. Vuonna 1998 hänet valittiin ECAC Hockey Leaguen toiseen tähdistökenttään ja palkittiin liigan vuoden tulokkaana (jakoi palkinnon Erik Colen kanssa) ja vuonna hänet valittiin ECAC:n ensimmäiseen tähdistökentälliseen.

Ammattilaisuran alku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mitchellin ensimmäinen täysi ammattilaiskausi oli kausi 1999–2000, jolla hän pelasi myös ensimmäiset NHL-ottelunsa. Hän pelasi kaksi ottelua Devilsissä ilman tehomerkintöjä. Pääosa kaudesta kului kuitenkin AHL:ssä, jossa hän pelasi 63 runkosarjaottelua ja viisi pudotuspeliottelua. Hän keräsi runkosarjassa yhteensä 19 tehopistettä (viisi maalia ja 14 syöttöpistettä) ja pudotuspeleissä kolme pistettä (maali ja kaksi syöttöpistettä).

Kausi 2000–2001 kului häneltä puoliksi AHL:ssä ja puoliksi NHL:ssä. Hän aloitti kauden New Jersey Devilsin organisaatiossa. Hän pelasi 41 runkosarjaottelua River Ratsissä, jossa hän teki 16 tehopistettä, kolme maalia ja 13 syöttöpistettä, ja 16 Devilsissä, jossa hän teki kaksi tehopistettä, molemmat syöttöpisteitä. Maaliskuussa 2001, NHL:n siirtorajan kynnyksellä, hänen pelaajaoikeutensa siirtyivät ensimmäistä kauttaan NHL:ssä pelanneelle Minnesota Wildille pelaajakaupassa, jossa toiseen suuntaan siirtyi Sean O'Donnell. Mitchell pelasi koko loppukauden Wildissä NHL:ssä ja keräsi kahdeksan tehopistettä, maalin ja seitsemän syöttöpistettä, 17 runkosarjaottelussa.

Minnesota Wild (2001–2006)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäisen täyden NHL-kautensa Mitchell pelasi 2001–2002. Puolustavan puolustajan roolissa pelaava Mitchell pelasi Wildin paidassa 68 runkosarjaottelua ja keräsi keskimääräisellä jääajalla mitaten kolmanneksi eniten vastuuta kaikista Wild-pelaajista Filip Kuban ja Ľubomír Sekerášin jälkeen, noin 21 ja puoli minuuttia ottelua kohden. Pisteitä hän sai 2001–2002 tililleen 13, kolme maalia ja kymmenen syöttöpistettä. Seuraavalla kaudella hän sai keskimääräisellä jääajalla mitaten neljänneksi eniten jääaikaa Minnesotan pelaajista (kokonaispeliajalla mitattuna toiseksi eniten Kuban jälkeen ja ennen kaksi ottelua vähemmän pelannutta Andrei Zjuzinia sekä 11 ottelua vähemmän pelannutta Brad Bombardiria). Tehopisteitä hän keräsi 69 pelaamassaan runkosarjaottelussa 14 (kaksi maalia ja 12 syöttöpistettä), ja plusmiinustilastossa hän sijoittui Wildin sisällä sijalle kolme Pascal Dupuis'n ja Bombardirin jälkeen lukemalla +13.

Mitchell pääsi pelaamaan ensimmäiset NHL:n pudotuspeliottelunsa keväällä 2003, kun Wild eteni kolmannella kaudellaan läntisen konferenssin finaaleihin. Hän teki 18 pudotuspeliottelussa neljä tehopistettä, maalin ja kolme syöttöpistettä, ja keräsi jääaikaa Wild-pelaajista toiseksi eniten Kuban jälkeen, vajaat 25 minuuttia ottelua kohden. Työsulkua edeltävällä kaudella 2003–2004 Mitchell pelasi 70 NHL:n runkosarjaottelua ja hänen jääaikakeskiarvonsa oli noin 22 ja puoli minuuttia. Pisteitä hän keräsi 14 (yksi maali ja 13 syöttöpistettä) ja plusmiinustilastossa hän sijoittui seuransa sisällä jaetulle kärkipaikalle Nick Schultzin kanssa lukemalla +12.

Dallas Stars ja Vancouver Canucks (2006–2010)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

NHL-kauden peruuttaneen työsulun jälkeen Mitchell palasi kentille kaudella 2005–2006 ja aloitti kauden Minnesota Wildissa. Maaliskuussa 2006, 64 Wildin riveissä pelatun runkosarjaottelun jälkeen, hänen pelaajaoikeutensa siirtyivät Dallas Starsille kaupassa, jossa Stars sai lisäksi toisen kierroksen varausvuoron vuonna 2007 ja jossa Wildiin siirtyivät Martin Škoula ja Shawn Belle. Yhteensä Mitchell pelasi kaudella 2005–2006 80 NHL:n runkosarjaottelua, joissa syntyi kymmenen tehopistettä, kaksi maalia ja kahdeksan syöttöpistettä, ja viisi pudotuspeliottelua, joissa hän jäi ilman tehomerkintöjä. Hänen jääaikakeskiarvonsa oli runkosarjassa neljännen kerran peräkkäin yli 20 minuuttia, 20 minuuttia ja 50 sekuntia.

Kesällä 2006 Mitchell siirtyi vapaana pelaajana kotiprovinssinsa seuran Vancouver Canucksin riveihin nelivuotisella sopimuksella. Ensimmäisellä runkosarjakaudellaan Canucksissa hän pelasi keskimäärin yli 22 minuuttia ottelua kohden, mikä oli joukkueen kolmanneksi suurin lukema yli 24:n minuutin jääaikakeskiarvon saavuttaneiden Mattias Öhlundin ja Kevin Bieksan jälkeen. 20 ottelua runkosarjassa sivussa ollut Mitchell keräsi kauden aikana 11 tehopistettä, maalin ja 10 syöttöpistettä. Keväällä 2007 hän pelasi kolmannen kerran urallaan NHL:n pudotuspeleissä. Hän pelasi Canucks-vuosinaan pudotuspeleissä myös kaudella 2008–2009. Hän saavutti tuolla kaudella myös NHL-uransa silloisen piste-ennätyksen, 23 tehopistettä (kolme maalia ja 20 syöttöpistettä), ja plusmiinusennätyksen, +29[2]. Canucks pääsi pudotuspeleihin seuraavan kerran kaudella 2009–2010, mutta Mitchell ei niissä pelannut tammikuussa 2010 saamansa aivotärähdyksen vuoksi.[3]

Los Angeles Kings (2010–2014)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sopimuksensa Vancouver Canucksin kanssa päätyttyä Mitchellistä tuli rajoittamaton vapaa pelaaja, ja hän teki elokuussa 2010 kaksivuotisen sopimuksen Los Angeles Kingsin kanssa. Sopimus oli arvoltaan seitsemän miljoonaa dollaria.[2] Toisella kaudellaan Kingsissä hänellä oli joukkueen paras plusmiinustilasto, ja hän teki oman piste-ennätyksensä. Helmikuussa 2012 hän solmi kaksivuotisen jatkosopimuksen.[4] Saman vuoden kesäkuussa hän oli voittamassa Kingsissä seuran historian ensimmäistä Stanley Cupa.[5] Kaudella 2012–2013 hän ei pelannut yhtään ottelua työsulun ja joulukuussa leikatun polven takia. Viimeinen kausi Kingsissä päättyi toiseen Stanley Cupiin.

Florida Panthers (2014–2016)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kesällä 2014 Mitchell siirtyi Florida Panthersiin kahden vuoden sopimuksella, jonka arvo on 8,5 miljoonaa dollaria. Hänet nimettiin Panthersin kapteeniksi.

Mitchell oli yli puolet kaudesta 2015–2016 sivussa aivotärähdyksen vuoksi. Kauden jälkeen hän ilmoitti lopettavansa pelaajauransa.[6]

Maajoukkue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mitalit
Maa:  Kanada
Miesten jääkiekko
MM-kilpailut
Kultaa Kultaa Tšekki 2004 jääkiekko

Mitchell on edustanut Kanadan jääkiekkomaajoukkuetta yksissä jääkiekon arvokilpailuissa, maailmanmestaruuskilpailuissa 2004, joissa hän oli voittamassa MM-kultaa. Hän pelasi kisoissa yhdeksän ottelua, joissa hän jäi ilman tehopisteitä.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Willie Mitchell (jääkiekkoilija) Jatkoaika.comissa
  2. a b Mitchell proves worth the wait for Kings NHL.com. 25.8.2010. Viitattu 26.8.2010. (englanniksi)
  3. MacIntyre, Ian: Canucks’ concussed Willie Mitchell rips NHL’s Colin Campbell for not acting on star Evgeni Malkin’s hit from behind (Tallenne sivusta Internet Archivessa) vancouversun.com. 13.5.2010. Arkistoitu 18.7.2010. Viitattu 12.6.2012. (englanniksi)
  4. Kings extend Willie Mitchell for two years NHL.com. 25.8.2010. Viitattu 26.8.2010. (englanniksi)
  5. Dheensaw, Cleve: Willie Mitchell promising to bring Stanley Cup to Vancouver Island timescolonist.com. 11.6.2012. Arkistoitu 12.6.2012. Viitattu 12.6.2012. (englanniksi)
  6. Panthers indicate that Willie Mitchell's career likely over ESPN. Viitattu 19.4.2024. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]