Siellähän on jo vastaus, eli kuka tahansa import-oikeuksin varustettu käyttäjä, joihin kuuluu Incubatorin ylläpitäjät sekä erillinen importers-käyttäjäryhmä. Kumpaankaan näistä ei kuulu suomalaisia käyttäjiä. Stryn (keskustelu) 4. lokakuuta 2016 kello 13.27 (EEST)[vastaa]
Tuota luokkaa ei ole, jos siihen ei (ilmeisesti) ole muita artikkeleita tarjolla kuin tämä yksi. Kovin pienien luokken muodostaminen ei ole järkevää. Vaihdoin luokan sairaanhoitajaksi, jos se kelpaa paremmin. -Wikipedian luokittelukäytäntö on sivulla Wikipedia:Luokittelu. --Htm (keskustelu) 13. lokakuuta 2016 kello 20.12 (EEST)[vastaa]
Nimettömät "esilukijat" tölvimässä, olisikohan Imagen tekijöitä, kun sieltä on niin monta jaksettu lukea. Enpä halua tuollaisella pilata omaa lukunautintoani. Oma suositukseni on, että jättävät nollalistan tekemättä ja poimivat helmiä niille jotka eivät itse jaksa lukea. --Abc10 (keskustelu) 10. lokakuuta 2016 kello 21.08 (EEST)[vastaa]
Wikipedian Lähdekirjasto: 20 tunnusta Tilastopajaan, SKS jatkuu vuodella[muokkaa wikitekstiä]
Terve!
Lähdekirjaston pöllö sanoo: hae käyttöoikeutta tänään!
Wikipedian Lähdekirjasto tiedottaa, että tästä päivästä lähtien on haettavissa käyttöoikeuksia Tilastopajan verkkopalveluun, joka sisältää yleisurheilutuloksia ja -tilastoja Suomesta ja maailmalta. Ilokseni voin myös kertoa, että Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran lahjoitusohjelmaa jatketaan vuodella. Haku- ja käyttöehdot on kerrottu lahjoitusten sivuilla:
Tilastopaja – tietokanta, joka tarjoaa yleisurheilutuloksia ja -tilastoja sekä Suomesta että maailmalta (20 käyttölisenssiä).
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura – Kansallisbiografia- ja Talouselämän vaikuttajat -verkkojulkaisut sisältävät yli 8 500 suomalaisen yhteiskunnan vaikuttajan elämäkerran (9 käyttölisenssiä).
Muokkaussotimisen välttämiseksi kysyn mielipidettä tästä muokkauksen kumoamisesta, koska IP ei ole keskustelusivullaan esittänyt sille minkäänlaisia perusteluita. Yhteenvedossa hän toteaa muokkaukseni sisältävän asiavirheitä, vaikka suoritin siinä ainoastaan kielenhuoltoa, linkitystä ja lisäsin viitteelle suositeltavan verkkoviitemallineen. – ComradeUranium(keskustelu)12. lokakuuta 2016 kello 15.53 (EEST)[vastaa]
Olisiko kellään accessia teokseen Kairinen, M., Hietala, H. & Ojanen, P. 2015. Paikallinen sopiminen ja sopimukset. Talentum.? Sieltä voisi saada nykyistä paremman määritelmän artikkeliin Paikallinen sopiminen. Tällä hetkellä näyttää siltä, että kyseisen artikkelin tavoitteena ei ole olla selkeä tietosanakirja-artikkeli, vaan epäsuora kannanotto Suomessa julkisuudessa käytävään keskusteluun paikallisesta sopimisesta. En lähde itse artikkelia muokkaamaan, koska poistaisin suurimman osan nykyisestä sisällöstä ja se saattaisi johtaa muokkaussotaan. Boundedrationality (keskustelu) 24. elokuuta 2016 kello 15.34 (EEST)[vastaa]
Tuossa oli positiivista (lähteistämisen lisäksi) se, ettet toiminut todistamalla olemalla edellisiä muokkaajia huomattavasti paljon ”tietävämpi” (et vaihtanut artikkelin nimeä omasta mielestäsi oikeaksi ja jopa väärin perustein), huonoa tuossa on se, että kohta esimerkkiäsi seuraten tästä ja muistakin aiheesta on useita otsikoita, joissa suluissa on kirjoittajan taas ihan ikioma ihan ite keksimä näkemys siitä, miten tietosanakirjassa artikkeli ko. asiasta pitää nimetä. Arvaan, että kohta joku ylläpitäjä määrää (tai pitää äänestää), että yhdessä tietosanakirjassa on vain yksi artikkeli nimellä ”Paikallinen sopiminen” ja sen alle on sovitettava eri näkökulmat. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 29. elokuuta 2016 kello 10.03 (EEST)[vastaa]
Oli jo yksi ylläpitäjä ansiokkaasti ottanut kantaa artikkelissa ennen yo. kommenttiani, enpäs älynnyt katsoa kuin vasta nyt. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 29. elokuuta 2016 kello 11.33 (EEST)
Eihän tuollaisen menettelyn soisi yleistyvän, että kirjoitetaan oma varjoartikkeli, kun ei jakseta muokata varsinaista artikkelia. Olen työaikaa vähentävällä käännetyllä lieksalaisella tupakkatauolla yp-hommista, mutta kyllä tupla-artikkeli pitäisi poistaa. Eihän siinä ole kuin sananselitys ja lähdekokoelma. Yhdistettävä-mallineen paneminen on ensiaskel mutta kyllä pitäisi ottaa loputkin askeleet jyrkänteen yli. --Pxos-alter (keskustelu) 29. elokuuta 2016 kello 11.44 (EEST)[vastaa]
Eikös noiden yhdistäminen ole ihan helppo nakki? Artikkelissa Paikallinen sopiminen on paljon asiaa, mutta alusta puuttuu määritelmä itse käsitteelle. Artikkelissa Paikallinen sopiminen (työmarkkinapoliittinen käsite) taas on pelkkä lähteistetty määritelmä ilman muuta sisältöä. Nuohan täydentävät kivasti toisensa, kun jälkimmäisen sisältö liitetään määritelmäksi ensimmäiseen. Käytännössä molemmat kuitenkin käsittelevät samaa asiaa. Tuo pidempi artikkeli tosiaan pitäisi kyllä varmaan kirjoittaa muutenkin uusiksi, mutta yhdistämisen voi toteuttaa vaivatta jo sitä odotellessakin. --Risukarhi (keskustelu) 29. elokuuta 2016 kello 15.49 (EEST)[vastaa]
Käyttäjä R. Uusitalo jatkaa edelleen artikkelin paikallinen sopiminen loputonta laajentamista tavalla, joka mielestäni heikentää Wikipedian luotettavuutta tietolähteenä. Kyseisen käyttäjän tavoitteena vaikuuttaa olevan levittää hänen omaa teoriaansa siitä, kuinka Suomessa paikallinen sopiminen on yhtä kuin "uusklassisen taloustieteen ohjelman viemistä eteenpäin". Artikkelissa vihjataan myös Yleisradion noudattavan "uuden klassisen taloustieteen agendaa". Analyysia maustetaan mm. sotkemalla taloustieteen nobelistien kuten Herbert Simonin, Finn Kydlandin ja Eward Prescottin käsitteitä käsittämättömillä tavoilla, jotka eivät liity millään tavoin paikalliseen sopimiseen. Muun muassa viimeisin lisäys artikkeliin "Kausaliteetin kääntämistä koskevia tunnettuja artikkeleita ovat mm. Herbert A. Simonin ja Hermann O. A. Woldin artikkelit Econometrica:ssa" on puhdasta disinformaatiota. Ekonometriassa ei "käännellä kausaliteetteja", vaan estimoidaan vaikutuksia ja yhteyksiä tilastollisilla menetelmillä. Annan tunnustuksen R. Uusitalolle siitä, että hän näyttää löytäneen erinomaisen strategian levittää omaa teoriaansa. Useimmilla Wikipedian käyttäjillä ei ole aikaa ja energiaa siivota valtavaksi paisunutta artikkelia ja tarkistaa kyseenalaisia viittauksia. --Boundedrationality (keskustelu) 7. syyskuuta 2016 kello 12.48 (EEST)[vastaa]
Omat luokkansa on näköjään myös teloitetuille (5 alaluokkaa), Stalinin vainoissa ja holokaustissa kuolleille, sodissa kaatuneille, moottoriurheilussa kuolleille, marttyyreille sekä liikenne- ja lento-onnettomuuksien uhreille. Että sikäli. –Kotivalo (keskustelu) 14. lokakuuta 2016 kello 10.39 (EEST)[vastaa]
Henkilön kuolintapa voi määrittää henkilöä luokittelun arvoisesti vain kun henkilö on tunnettu lähinnä kuolintapansa kautta, kuten tunnetun henkirikoksen uhrina tai teloitettuna. Muussa tapauksessa luokittelu on triviaalia, etenkin jos kuolintapaa tai kuolinsyytä ei tunneta. Sama kuin luokat "Poliittinen kanta tuntematon", "Sukupuolinen suuntautuminen tuntematon" ym. Kadonneille henkilöillekin on jo oma luokkansa, jossa kaikki ovat kuolintavaltaan ja kuolinsyyltään tuntemattomia. Lisäksi, kuolinsyyluokkien lisäily yli sataan tuhanteen artikkeliin ei ole vaivan arvoista. --Savir (keskustelu) 14. lokakuuta 2016 kello 11.54 (EEST)[vastaa]
Samalla kannalla. Luokkaan tulisi sitä paitsi ihan turhaan valtava määrä historiallisia henkilöitä, koska kaukaisen menneisyyden henkilöiden kuoleman olosuhteita ei usein tunneta ja toisaalta lääketieteellinen diagnostiikka ja kuolinsyiden tutkiminen olivat pitkään kehittymättömiä, joten kuolinsyyt jäivät aikalaisille tuntemattomiksi vaikka kuolemaan ei olisi liittynytkään mitään salaperäistä. On helpompaa ja mielekkäämpää luokittaa tai luetteloida henkilöitä, jotka ovat kuolleet johonkin tiettyyn syyhyn – eikä ainakaan suurin osa kuolinsyistä varmasti tarvitse omaa luokkaansa. Tuntemattomia kuolinsyitä kiinnostavampia ovat "epäselvissä oloissa tapahtunut ei-luonnollinen kuolema" -tyyppiset tapaukset (siis esimerkiksi tiedetään että on ammuttu, mutta ei tiedetä onko ampunut itse itsensä), mutta ei niistäkään oikein voi luokkaa tehdä. --Risukarhi (keskustelu) 14. lokakuuta 2016 kello 13.43 (EEST)[vastaa]
Wikipediahan on kuin hölmöläisten peitto v 2.0. Sitä mukaa kuin yhdessä päässä artikkelit kohenevat ja niihin tulee parempia ja tarkempia lähteitä, toisessa päässä tapahtuu päinvastainen "vastavoimavaikutus". Tuossa IP:n muokkausyhteenvedot kertovat muokkausten perusteet. Ylläpito, minut mukaanlukien, on varmaan nostanut kädet puuskaan asian kanssa ja ei voi muuta kuin seurata sivusta. --Pxos (keskustelu) 18. lokakuuta 2016 kello 20.00 (EEST)[vastaa]
Yllä olevan innoittamana katsahdin meidän artikkeliamme Hollitupa, joka on nyt ohjaus Wikisanakirjaan. Mitähän tuollaisista artikkeleista pitäisi lopulta ajatella? Siinä on ohjaus toiseen projektiin, jossa ei kuitenkaan ole artikkelia aiheesta "Hollitupa". Se ei ole teknisesti Hauki on kala, koska siinä oleva lyhyt sananselitys on kirjoitettu mallineen sisälle. Ilman wikisanakirjaan ohjaavaa mallinetta artikkeli ei olisi säilynyt Wikipediassa. Toisaalta artikkeli saa aikaan ns. sinisen linkin, jolloin syntyy ns. valeartikkeli, toisin sanoen luulo siitä, että sivu on pätevästi olemassa, vaikka lukija kyllä näkeekin enemmän punaista päätyessään artikkelin sisältöön käsiksi. Mielestäni tuonkaltaisen artikkelin olemassaolo on yhtä lailla väärin ja oikein, koska artikkelia ei samanaikaisesti ikään kuin ole Wikipediassa, mutta se on silti täällä. Jotain pitäisi tehdä paremmin vastaavissa tapauksissa, mutta en tiedä mitä. Kysynkin yhteisöltä, mitä tuollaisille "sinipunalinkeille" pitäisi tehdä. --Pxos (keskustelu) 19. lokakuuta 2016 kello 12.42 (EEST)[vastaa]
Muuten jos haluamme tehdä parempia sananselityksiä kuin meistä ja säännöistämme riippumaton Wiktionary tekee, me voimme niitä tehdä. Minua ei sinänsä häiritse sinne linkittäminen, vaikka ei muuta kerrottavaa olisikaan. --Höyhens (keskustelu) 20. lokakuuta 2016 kello 20.04 (EEST)[vastaa]
Kirjoitin Keskustelu Wikipediasta:Mobiiliverkot -sivulle seuraavan jonka ylläpitäjä poisti (kalikka kalahti):
Savir kysyy: "voisiko mobiilista muokkaamista vain esim. hidastaa. Jos yhteen sotkemiseen menisi puoli minuuttia, tuskin kovin moni sitä kauan jaksaisi tehdä."
Zache vastaa: "Ei varmaankaan ole realistista hidastaa kategorisesti muokkaamista."
Tälläista hidastamista harrastavat jotkut ylläpitäjät kohdistaen sen käyttäjiin joista he eivät "pidä". Asiallinen muokkaaja joutuu häiriköinnin kohteeksi ylläpitäjän toimesta. Lisään kysymyksen: voisiko tällaisen hidastusoikeuden rajoittaa vaikka vain rajoitetulle ylläpitäjämäärälle, joiden titteliä en muista mutta jotka joutuvat kertomaan jonnekin myös oikeat henkilötietonsa? --85.76.105.25420. lokakuuta 2016 kello 14.40 (EEST)[vastaa]
Yllä oleva mielipidekirjoitus oli aiemmin täällä, jonne se ei kuulunut ja josta sen kumosin. Nyt se on sitten kirjoitettu uudestaan tänne. Herää kaksi kysymystä, jotka liittyvät jännittävästi toisiinsa. Ensimmäinen on, mistäköhän hidastamisesta puhutaan. Toinen on, kannattaako tarkentavia kysymyksiä edes esittää vai pitäisikö tämäkin keskusteluosio poistaa täältä ihan huuhaana. Jätän vastaukset muille. --Pxos (keskustelu) 20. lokakuuta 2016 kello 14.48 (EEST)[vastaa]
Sen sijaan että käyttäjiltä halutaan pimittää asioita, voitaisiin ottaa kantaa itse ehdotukseeni, joka jos se toteutuisi, osaltaan siistisi Wikipediaa vastenmielisistä ilmiöistä. --85.76.148.13120. lokakuuta 2016 kello 14.54 (EEST)[vastaa]
Haluaisitko täsmentää vähän mitä tässä tarkoittaa "muokkaamisen hidastaminen"? Oma kommenttini tarkoitti tuossa, että ei ole teknisesti mahdollista tarkoituksella hidastaa muokkaamista ainakaan normaalien ylläpitotyökalujen avulla ja vaikka olisikin, niin se ei ole tarkoituksenmukaista. Voisin myös kuvitella, että jos noin jollain kikkailulla tekisi, niin säätiön miehet tulisivat ja poistaisivat ylläpito-oikeudet. --Zache (keskustelu) 20. lokakuuta 2016 kello 14.56 (EEST)[vastaa]
Savirin ja sinun kommentit puhuu ihan selkeää kieltä ja sinä tiedät mistä puhuit. Sitä vahvistaa myös se että Pxos halusi poistaa sen ja uhkailee vielä täälläkin. Jos keinoa ei olisi, sitä ei olisi tarvinnut sensuroida. en minä nyt niin tyhmä ole. Olen ihan selvillä siitä että tavan käyttäjät halutaan pitää pimennossa. Älä kysy tarkempia tietoja, koska tiedät ilman kysymistäkin. --85.76.150.11120. lokakuuta 2016 kello 15.04 (EEST)[vastaa]
En tiedä. Ottaen huomioon, että ne keinot joita itselleni tulee mieleen ovat kaikki sellaisia, että niistä jää jäljet kaikkien nähtävillä oleviin logeihin ja muokkaushistorihin ja ne näkyvät mm. tuoreissa muutoksissa, niin Wikipediassa on aika hankalaa salaa tehdä mitään tuollaista. --Zache (keskustelu) 20. lokakuuta 2016 kello 15.11 (EEST)[vastaa]
Halutaanko tässä luoda uusi käyttäjäryhmä "Hidastajat"? Aloittajan mielestä hidastaminen on paha asia ja sitä tekevät ylläpitäjät. Sen sijaan että tuo "vastenmielinen ilmiö" poistettaisiin, sitä saisi jatkaa, mutta vain sellaisen käyttäjäryhmän jäsenet, jotka kertovat oikean nimensä. En kannata ehdotusta. --Pxos (keskustelu) 20. lokakuuta 2016 kello 15.13 (EEST)[vastaa]
Sitten kyseessä lienee ilmiselvästi ylläpitäjien salaliitto. Aikoinaanhan sitä järjestettiin Amsterdamiin sähkökatkoskin, ihan jottei Ulrika pääsisi muokkaamaan[1]. Mitäs kaikkea muuta me ollaan tehty? Niitä voisi kerätä jollekin sivulle, kun ei itse edes muista. --Otrfan (keskustelu) 20. lokakuuta 2016 kello 17.06 (EEST)[vastaa]
@Humbleby: Itse asiassa mikäli oikein ymmärsin, IP puhuu siitä, että muokkausten tekemistä/tallentamista on hidastettu ihan konkreettisesti (mitä ei tosiaan ylläpitäjän työkaluilla voi tehdä, vahvistan sen), eikä siitä, että muokkaamista "hidastettaisiin" estolla. --Lentokonefaniasiaa? | syntilista20. lokakuuta 2016 kello 21.00 (EEST)[vastaa]
Aloittelin merkittyjen versioiden keskustelusivulla pohdintaa siitä mitä pitäisi tehdä seulontaviiveen ja selontamäärien suhteen ja jos jotakuta kiinnostaa tulla kommentoimaan tai jos on jotain ideoita, niin olette tervetulleita keskusteluun mukaan. Tämän hetkinen tilanne tuossa on se, että pohditaan ääneen ja jos/kun saadaan jotain konkreettisia ajatuksia aikaan muutoksista, niin kirjoitan siitä kahvihuoneeseen uudestaan. --Zache (keskustelu) 20. lokakuuta 2016 kello 23.04 (EEST)[vastaa]
Taidan lopettaa käyttäjien kanssa keskustelun, koska siitä ei seuraa mitään hyvää. Tässä keskustelussa yritin saada selvyyttä kirjojen nimiin, joista käyttäjä on tehnyt artikkeleita. Ne on Markus Lehtipuun matkaoppaita, ja ainakin uusimmalla, Karjala-oppaalla, on eri nimiä riippuen mistä sen lukee, ja niistä kustantaja haluaa Wikipediassa käytettävän kyseisen artikkelin kirjoittajalle sähköpostiviestissä ilmoittamaansa nimeä: Karjala Suomalainen Matkaopas. Kirjan nimiösivulla kuulemma lukee Karjala, Matkaopas. Kirja on julkaistu sarjassa Suomalainen matkaopas, jota julkaisee kustantaja Suomalainen matkaopas. Kansalliskirjaston Fennica-tietokannassa sen uusin, uudistettu, kuudes painos on luetteloitu nimellä Karjala. Matkaopas, vanhemmissa painoksissa nimi vaihtelee, mutta Kustantajan haluamaa nimeä ei esiinny missään. Nimiösivu on se, jossa on kirjan virallinen nimi, niin olen oppinut. Mitä sanoo raati? --Mwåc8m (keskustelu) 8. lokakuuta 2016 kello 17.05 (EEST)[vastaa]
Kirjan nimiösivulla ei ainakaan ykköspainoksessa lue yhtään mitään. Kustantaja on kertonut oikean nimen, joka löytyy myös kustantajan kotisivuilta, ja siihen on viitattu artikkelissa. Sen tueksi löytyy myös mm. seuraavat linkit:
Kansalliskirjaston Helka-tietokannassa kirjan kaikki painokset toisesta (2001) viidenteen (2005) ovat nimellä Karjala : matkaopas, pääkaupunkiseudun kirjastojen Helmet-tietokannassa ensimmäinen painos (2000) on nimellä Karjala ja kaikki myöhemmät painokset aina kuudenteen (2011) saakka nimellä Karjala : matkaopas. Fennicassa on muuten samoin kuin Helmetissä, paitsi että ensimmäisen painoksen nimeksi on katsottu Karjala : luovutettu Karjala, Itä-Karjala, Vienan Karjala alaotsikoiden mukaan. Jo pelkästään noita kansien kuvia vertailemalla voi todeta, että kustantaja on muuttanut nimeä useasti uusia painoksia ottaessaan. Artikkelin Suomen poliittinen historia 1809–2009 tapauksessa päädyttiin aikanaan siihen, että käytetään viimeisimmän painoksen mukaista nimeä. Kirjastotietokantojen mukaan se olisi siis Karjala: matkaopas, teoksen etukannen mukaan pelkkä Karjala (sanoja Uutta: Reittiopas ei laskettane alaotsikoksi) ja kustantajan ilmoituksen mukaan vielä ihan jotain muuta (nimiösivua en voi kommentoida, kun en kirjaa tähän hätään saa käsiini). Lisäksi todettakoon, että Wikipedian nimeämiskäytäntö sallii jättää alaotsikot artikkelin nimestä pois, mikäli teos tunnetaan yleisesti lyhyemmällä nimellä. Ja täältä löytyy vielä vanha kahvihuonekeskustelu siitä, tuleeko kirja-artikkelien nimissä pääotsikko ja alaotsikko erottaa toisistaan ajatusviivalla vai kaksoispisteellä (keskustelussa ei muistaakseni saavutettu mitään lopputulosta). Jo mainittujen ohella mahdollisia nimiä artikkelille olisivat siis ainakin Karjala – matkaopas, Karjala – Suomalainen matkaopas ja kaiketi myös Karjala (matkaopas) (pelkkä Karjala (kirja) ei olisi hyvä, koska sennimisiä kirjoja on varmasti muitakin). --Risukarhi (keskustelu) 14. lokakuuta 2016 kello 13.28 (EEST)[vastaa]
Mielestäni pääsimme käyttäjän kanssa sopuun tässä asiassa hänen keskustelusivullaan, mutta näyttää siltä että hän tuli toisiin aatoksiin. Hän kertoo siellä, että nimiösivulla lukee Karjala. Matkaopas ja alla Suomalainen matkaopas, joka tarkoittanee kustantajaa, koska se on nimen alla, kuten yleensä on. Kirjan nimeksi ei voi ottaa mitään kirjan ulkopuolista tietoa, ei tietenkään, ajatuksenakin hassu. Totesimme kuin yhdestä suusta että kustantaja voi muuttaa kirjan nimen seuraavassa painoksessa, jolloin sen voi muuttaa Wikipediassa. Kai se nyt on kustantajankin kannalta edullista että kirja löydetään täältä sillä nimellä mikä kirjassa lukee, muutenhan sitä on vaikea löytääkään. Kun painokset ovat uudistettuja, voi kirjasta mielestäni käyttää uusimman laitoksen nimeä, eikä ensimmäisen, joka on vanhentunut ja vähän turhan pitkä. Lisäksi minusta Kansalliskirjaston väki on ammattitaitoista ja osaa luetteloida kirjat niiden omilla nimillä. Jostain verkkosivulta vetäisty nimi kuulostaa, no siltä miltä se kuulostaa. --Mwåc8m (keskustelu) 14. lokakuuta 2016 kello 15.29 (EEST)[vastaa]
Pääsimme kyllä sopuun, mutta en ollut huomannut, että olit jo siirtänyt kirjat väärille nimille. Mitä tulee nimiösivuun, niin en ole vastannut noin, kuten väitit. Joka tapauksessa asian etenemiseksi tässä molempien kirjojen nimiösivu (eli 4. sivu) ensimmäisestä painoksesta (en valitettavasti osaa "taittaa" niitä rinnakkain):
Tämä jatkuu nyt siten, että kustantaja ottaa yhteyttä Fennicaan ja pyytää korjaamaan kirjojen nimet oikein. Hän totesi, että ainakaan kaksoispisteellistä versiota ei ole käytetty missään. Mutta eiköhän tämä case siis joskus sulkeudu. :) Tvkosone (keskustelu) 16. lokakuuta 2016 kello 18.28 (EEST)[vastaa]
Sinänsä hämmästyttävää, että kustantaja on laittanut kirjan nimen väärin - ja aika monessa kirjassa ja painoksessa - nimiösivulle, joka on kirjan nimen paikka jo nimensäkin mukaisesti. --Abc10 (keskustelu) 16. lokakuuta 2016 kello 18.47 (EEST)[vastaa]
Outo nimiösivu, jos se tosiaan on se. Kertoo että Lehtipuu on sillä alalla harrastelija. Omakustanteitahan nuo tietysti ovat. Mutta kyllä se on tulkittava niin että alempana on alaotsikko, kuten Fennica on tulkinnut, ja sarjan nimi on ylhäällä. Kun kustantaja on Suomalainen matkaopas ja sarja on SMO, on vähän liikaa vaadittu, että alaotsikkokin olisi SMO (joka on ylhäällä!) --Abc10 (keskustelu) 17. lokakuuta 2016 kello 15.03 (EEST)[vastaa]
Ehkäpä kustantaja ei ole kirjastotietokantojen ammattilainen. Pitäisikö pilkata vähän lisää? Aika ansiokas julkaisukokoelma on kuitenkin takana. Joka tapauksessa: kustantaja on itse ilmoittanut minulle, että kirjan virallinen nimi on "Karjala Suomalainen Matkaopas" joten ei meillä ole täällä Wikipediassa pitäisi olla mitään tulkittavaa ala- ja pääotsikoiden osalta. Tvkosone (keskustelu) 20. lokakuuta 2016 kello 03.33 (EEST)[vastaa]
Kommenttini sisältää faktoja, ei pilkkaa. Jos asiasta on vielä sanottavaa, siirtyisitkö minun keskustelusivulleni, siellä on yhä tilaa haukkua minut. Ja kirjan nimestäkin riitely nimimerkin takaa on täällä turhaa. Ottakaa yhteyttä Kansalliskirjastoon, jos asia vielä vaivaa. --Abc10 (keskustelu) 20. lokakuuta 2016 kello 09.42 (EEST)[vastaa]
Siinä tapauksessa olen ymmärtänyt väärin, mutta nettikeskusteluissa se ei liene epätavanomaista. Sen verran kuitenkin puolustan itseäni, etten minä puolestani ole haukkunut ketään enkä mitään. Minua ei myöskään tarvitse teititellä. Tvkosone (keskustelu) 20. lokakuuta 2016 kello 23.43 (EEST)[vastaa]
Ymmärsin että teitä on kaksi, kirjan kirjoittaja/kustantaja ja Tvkosone, mutta jos niiden takana on yksi ja sama henkilö, mikä on tullut ajoittain mieleen, niin sitten teitittely on peruttava. --Abc10 (keskustelu) 21. lokakuuta 2016 kello 09.57 (EEST)[vastaa]
Minua, eli artikkelin alkuperäistä kirjoittajaa on vain yksi. En ole kirjan kustantaja. Mutta olen asian tiimoilta ollut kustantajaan yhteydessä nimiasian selvittämiseksi, koska minua ohjeistettiin ottamaan oikeasta nimestä selvää. Siitä huolimatta ko. artikkelilla on jo neljäs nimi varsin lyhyen ajan sisällä. - En kuitenkaan koe, että näin ruohonjuuritason Wikipedia-kirjoittelijana asia kuuluisi minulle niin paljon, että alkaisin ottaa vielä kirjastoihinkin tms. yhteyttä. Tvkosone (keskustelu) 21. lokakuuta 2016 kello 13.03 (EEST)[vastaa]
Kaksoispiste on vain tietokantojen tapa erottaa pääotsikko ja alaotsikko. Vaihtoehtoisesti siihen voitaisiin käyttää pistettä tai ajatusviivaa. Fennicassa käytetään kaksoispistettä, joten tuskinpa ne siitä luopuvat, vaikka kustantaja sitä pyytäisikin. --Risukarhi (keskustelu) 17. lokakuuta 2016 kello 14.39 (EEST)[vastaa]
Mistäköhän artikkelin nimelle on eksynyt kirjoitusasu "Karjala. Matkaopas"? Fennicankin kirjoitusasu on "Karjala : matkaopas" (2011, nimessä kaksoispiste kait merkkaamassa alaotsikkoa tai jotakin sellaista). Eihän kysymys voi olla mistään tietoteknisestäkään asiasta, koska artikkelinimessä voi olla kaksoispiste tai viiva. Artikkelin tekstissä on puolestaan kirjoitusasu "Karjala, Matkaopas"... --Aulis Eskola (keskustelu) 17. lokakuuta 2016 kello 15.52 (EEST)[vastaa]
Fennica ja Helka (ja varmaan muutkin suomalaiset vastaavat tietokannat) käyttävät kaksoispistettä erottamaan pää- ja alaotsikkoa, kuten Risukarhikin tuossa yllä sanoo. Se on vain "alan" tapa. Pää- ja alaotsikon välisen eron voi tehdä myös monella muullakin tavalla. Monissa tieteellisen kirjoittamisen ohjeissa lähdeviitteissä kirjan pää- ja alaotsikko erotetaan pisteellä. --PtG (keskustelu) 18. lokakuuta 2016 kello 09.42 (EEST)[vastaa]
Pisteellinen ulkoasu tökkää silmään tässä yhteydessä. Jos merkintätapaa käyttää johdonmukaisesti tekstissäkin, tulee tuolla merkintätavalla vielä kummallisesti piste keskelle virkettä.
Wikimedia Suomi on varannut osaston Helsingin kirjamessuilla 27.10.2016 - 30.10.2016 ja jos jotakuta kiinnostaa tulla vapaaehtoiseksi osastolle päivystämään, niin kaikki on tervetulleita sinne ja muutenkin saa tulla moikkaamaan. Toinen seikka on, että ajattelimme tehdä siellä jaettavaksi lasertulostettavan kaksipuoleisen A4:n jossa on perustietoja Wikipediasta ja joka olisi kohdistettu nimenomaan kirjamessuille mahdollisesti siten, että voidaan muuttaa sen sisältöä esim eri päiville.
Monisteessa olisi esimerkiksi Wikipedian viisi pilaria ja tietoja Creative Commons -lisensseistä. Kirjamessuihin liittyen sisältönä voisi olla vaikka listaus luetuimmista kirjallisuuteen liittyvistä artikkeleista. Periaatteessa siinä olisi hyvä olla myös jotkin yhteystiedot mihin ottaa yhteyttä jos on kysyttävää Wikipediasta, mutta tässä tulee ongelmana se, että yhteydenottoihin pitäsi myös vastata ja se pitäisi saada jakautumaan jotenkin tasaisesti. Yksi vaihtoehto voisi olla, että viritetään Flow:lla yhteydenottosivu jossa kysymykset voi esittää. (esimerkki Flow:lla tehdystä keskustelusivusta)
Tein tässä listaa luetuimmista pohjoismaisista kirjailija-artikkeleita (rajauksella henkilö X maalainen kirjailija JA syntynyt jonain vuonna) jos jotakuta kiinnostaa. Listasta saa myös vapaasti poistella sellaisia henkilöitä jotka eivät teistä ole kirjailijoita tai kirjallisuuteen liittyviä. Olen pyrkinyt tuossa, että rajaus olisi "kirjailija kuten Bob Dylan", mutta ei tarvitse huolehtia jos poista liikaa, koska voin sitten palautella nimiä listalle jos siitä lähti jotain mikä siinä minusta pitäisi olla. --Zache (keskustelu) 24. lokakuuta 2016 kello 12.08 (EEST)[vastaa]
Tästä täsmälleen samasta asiasta on – toisen kerran – yhdistyksen vasen tai oikea käsi kirjoittanut Uutiskahvihuoneeseen. Suosittelen yhä kylmemmin, että juuri Uutiskahvihuoneesta tehtäisiin keskitetty foorumi tällaisille asioille. Perusteita on lukuisia, ja jätän niiden pohtimisen harjoitustehtäväksi lukijoille. --Pxos (keskustelu) 25. lokakuuta 2016 kello 13.55 (EEST)[vastaa]
Yhden vinkin annan. On julkilausuttu ajatus, että koska kukaan ei lue Uutisia, kaikki Wikipedian ulkopuolinen stoori pitää tuoda aina Sekalaisiin. Sitten on ajatusta, että kukaan ei seuraa muuta kahvilaa kuin Käytäntöä, joten kaikki vähäarvoinenkin "miksi näin on" -juttelu pitää tuoda Käytäntöön, jotta se saa huomiota. Huomautan, että asioita voidaan muuttaa muuttamalla asioita. Jos sovitaan ja noudatetaan periaatetta, että opetellaan käyttämään oikeaa kahvihuonetta oikeisiin asioihin, asiat saattavat muuttua paremmiksi vähitellen, mikäli vakiokäyttäjät ja myös wikisuomalaiset pitävät tästä kiinni. Kyse ei nyt ole vain siitä, että pitäisi ylitarkasti pitää eri kahvilat erikseen, vaan ihan siitä, että jos on sovittu yhteiset periaatteet, se todellakin parantaa viestintää ja tiedotteiden järkevyyttä. Tämä on siis villakoiran ytimessä eikä pelkkä "väärin sammutettu" -moitiskelu. --Pxos (keskustelu) 25. lokakuuta 2016 kello 14.15 (EEST)[vastaa]
Lisäksi on mielestäni edelleen hullua, että Wikipedian sisäisistä asioista keskustellaan aina yhdessä paikassa ja yhdessä kahvihuoneessa, mutta Wikipedian ulkopuolinen yhdistys katsoo omat tiedotteensa aina niin tärkeiksi, että heillä on oma lupa kirjoittaa sama asia kahteen paikkaan yhtä aikaa: nro 1 ja nro 2. Voisi luulla, että tuo on vain hyvää tiedottamista, mutta minun mielestäni siitä tulee vähän hosuva tai ylimielinen kuva: Wikipedian ulkopuoliset asiat ovatkin kaksi kertaa niin tärkeitä kuin sen sisäiset asiat? --Pxos (keskustelu) 25. lokakuuta 2016 kello 14.33 (EEST)[vastaa]
Lähinnä kirjoitin sekalaista kahvihuoneeseen siksi, että ajattelin tätä enemmän sellaiseksi viestiksi, että haluaako joku tehdä jotain tähän liittyen. Toinen seikka on, että ei nyt ainakaan tarkoituksella olla Wikipedian "ulkopuolinen" yhdistys vaan ihan strategisina päämäärinä on olla kiinteämmin toimia yhdessä Wikipedian ja muun suomenkielisen Wikimedia-yhteisön kanssa. Sen lisäksi siis, että yhdistyksen on perustaneet fiwikin aktiivit ja neljä aktiivisinta hallituksen jäsentä on myös fiwikin aktiivimuokkaajia. --Zache (keskustelu) 25. lokakuuta 2016 kello 17.50 (EEST)[vastaa]
Minusta isommista tapahtumista on hyvä kertoa useammassakin paikassa. Zachen pohdinta tällä foorumilla koski enemmänkin tapahtuman valmistelua ja minun liittämäni uutiosastolla oli osa yleistiedotetta. Minun järjenjuoksuani vastaan olisi se, jos Wikiyhteisö estäisi tai rajoittaisi itseään tiedottamasta omista tapahtumistaan. Jokainen ymmärtää, että kirjamessuille osallistumisen tavoitteena on saada lisää näkyvyyttä ja uusia muokkaajia Wikipediaan. Eli pois nalkutus ja parku, kaikki kirjamessuille, mars, mars!--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 25. lokakuuta 2016 kello 22.11 (EEST)[vastaa]
Ei. Merkintä ei ole kovin luotettava, kaikki eivät huomaa että muokkaukset tulevat automaattisesti merkityksi joko tai. Hiirikäsi voi olla myös nopeampi kuin ajatus ja tulee tahattomasti tallennettua pieni muokkaus normaalina tai päinvastoin. Väärä merkintä ei kauheasti nosta stressiä.--Htm (keskustelu) 25. lokakuuta 2016 kello 22.11 (EEST)[vastaa]
Kyllä, mutta todella hankalalla tavalla. Tutkin silloin tällöin artikkelin, luokkasivun tai mallineen historiaa joko alusta saakka tai löytääkseni tietyn muutoksen. En käytä mitään hienoja WikiBlame-ohjelmia vaan katson kaikki yksitellen, koska olen niin onneton. Jos huomaan muokkaushistoriasta minulle tutun ja luotettavan käyttäjän merkanneen oman muutoksensa pieneksi ilman mitään muuta yhteenvetoa, yleensä ohitan sen muokkauksen eli en paina sitä auki (diffinä). Jos taas p-vaihteen on pannut päälle joku epäluotettava tai tuntematon tyyppi, käyn katsomassa, olisiko etsimäni Jallu juuri siinä muutoksessa. Ideaalimaailmassa p-merkintä olisi todella hyödyllinen, muuten se on kiikun kaakun. Mutta toistaakseni vastauksen, kyllä minä siitä yritän saada oikeansuuntaista informaatiota, koska p-nappia kuitenkin käytetään paljon myös oikealla tavalla. --Pxos (keskustelu) 25. lokakuuta 2016 kello 23.28 (EEST)[vastaa]
Mielestäni kaikki asumispalveluyksiköt eivät ole merkittäviä, eikä niistä tule tehdä artikkeleita. Toki artikkeli voitaisiin luoda, jos kyseessä on iso ja vanha asumisyksikkö, jossa on asunut tunnettuja henkilöitä tai joka on muuten wikimerkittävä omana artikkelinaan. --SMAUG (Keskustelu – Muokkaukset) 27. lokakuuta 2016 kello 18.34 (EEST)[vastaa]
En nyt täsmennä, mitä olin tänne lisännyt ennen kuin vandalismimuokkaukseni poistettiin ja hyvä niin. Vandalisoin, koska minulle valehdeltiin ja suuttumuksen vallassa loin entisestä ystävästäni artikkelin. Koen tästä edelleen syyllisyyttä. --Pe-ga-sos (keskustelu) 27. lokakuuta 2016 kello 19.59 (EEST)[vastaa]
Harkitsin hetken, pitäisikö tällainen osio kokonaan poistaa turhana, mutta olkoon. Ylläpitäjänä voin kertoa, että yllä mainittu artikkeli luotiin tänne yli vuosi sitten, vuoden 2015 syyskuussa, joten ehdotan, että yhteisö antaa katujalle synninpäästön ja kehottaa siirtymään kelauksessa eteenpäin. --Pxos (keskustelu) 27. lokakuuta 2016 kello 20.13 (EEST)[vastaa]
Tuli Kirjamessuilla tällainen ajatus mieleen ja kirjaan sen tähän. Facebookissa [4] ja Twitterissä [5] on suositut Wikipedia-sivut, joilla esitellään pääasiassa englanninkielisen Wikipedian ajankohtaisia, kiinnostavia tai laadukkaita artikkeleita. Mielestäni tällainen pitäisi perustaa myös suomenkieliselle Wikipedialle, koska meillä on paljon laadukasta, mielenkiintoista ja ajankohtaista sisältöä, jota kelpaa ja kannattaisikin esitellä laajemmalle yleisölle. Samalla voisimme saada uusia muokkaajia, kenties, tai ainakin lisämotivaatiota laadukkaiden artikkelien kirjoittamiselle, kun tietää, että niitä voi esitellä isommalle yleisölle. Se miten tämä käytännössä toteutuisi olisi varmaan että ensin pitäisi pyytää muodollinen siunaus säätiöltä tällaisen sivun pyörittämiseen ja toiseksi pitäisi löytää yhteisöstä henkilöitä, jotka haluaisivat näitä sivuja ylläpitää. Ylläpidossa auttaisi Wikimedia Suomi. Kuulostaako ajatus hyvältä, haluaisitko sinä olla yksi sivujen ylläpitäjistä ja mitä huolia sinulla on tähän liittyen?--Olimar27. lokakuuta 2016 kello 22.08 (EEST)[vastaa]
Kuulostaa erittäin hyvältä. Facebookissa Wikipedian sivuilla nostetaan jatkuvasti esiin mielenkiintoisia ja ajankohtaisia artikkeleita en-wikistä, ja kyllä minusta voitaisiin aivan hyvin tehdä suomenkielinen versio tästä. Olen tarvittaessa valmis lähtemään mukaan projektin pyörittämiseen Facebookissa. --Lentokonefaniasiaa? | syntilista27. lokakuuta 2016 kello 22.36 (EEST)[vastaa]
En nyt varsinaisesti suurempi huolia keksi, mutta haasteitahan tuossa on. Jotta somesivusta voidaan saada mielenkiintoinen, sinne pitää kyllä sitten päivittää sisältöä vähintään pari kertaa päivässä. Sinällään en näe esteitä, ettenkö voisi olla mukana sitä päivittämässä. Postauksiin täytyisi saada hyvä postaus laadukkaaseen tai ajankohtaiseen (ja vähintään kohtuulliseen) artikkeliin. --PtG (keskustelu) 28. lokakuuta 2016 kello 07.26 (EEST)[vastaa]
Englanninkielisen sivun yhteystietoja-osiossahan näkyy tosiaan olevan yhteystietona säätiön osoite, eli sivu näyttää olevan säätiön hallinnassa. --Urjanhai (keskustelu) 28. lokakuuta 2016 kello 09.05 (EEST
Se on tosiaan säätiön ylläpitämä, mutta en tiedä onko siellä vapaaehtoisia kirjoittamassa päivityksiä. Ainakin palkollisia on. Säätiön siunauksella tarkoitin lähinnä sitä, että saataisiin kanavalle "virallisuuden status". Kaikkein mielekkäintä olisi, että yhteisö eli vapaaehtoiset jakaisivat sisältöä ja se olisi ikään kuin Wikipedian etusivun laajennos sosiaalisen median puolelle. Julkaistavat jutut olisivat asiallisia tiivistyksiä laadukkaista, mielenkiintoisista ja/tai ajankohtaisista artikkeleista. Päivitykset voisi suunnitella osin etukäteen kalenterin, arvioitujen artikkelien ja tiesitkö että -sivujen mukaan, ja sitten väliin voisi heittää tuoreita lupaavia artikkeleita ja ajankohtaisia artikkeleita. Wikimedia Suomi voisi tarjota ylläpitoapua, mutta se ei olisi mikään yhdistyksen kanava.--Olimar28. lokakuuta 2016 kello 10.34 (EEST)[vastaa]
En osaa arvioida, suostuisivatko ne palkkaamaan pää- tai puolipäivätoimista ammattisomettajaa säätiön nimiin. Mutta ei ainakaan siitä pääteltynä, että Wikimedia-Suomen mitään palkkatyötähän ne ovat jo kertaalleen kieltäytyneet rahoittamasta. Yhteisöllisestihän tuo olisi likimain samalla kapasiteetilla ylläpidettävä kuin WP:n etusivun erilaiset päivitettävät osiot, joista sekä arvioiduista artikkeleista ja ajankohtaisista aiheista pystyisi samaan tapaan tekemään poimintoja.--Urjanhai (keskustelu) 28. lokakuuta 2016 kello 12.16 (EEST)[vastaa]
Twitterin puolella on ainakin Bangla Wikipedia Twitterissä, Malayalam Wikipedia, Tamil Wikipedia, portugalinkielinen ja espanjankielinen, Arabic Wikipedia (varmistettu tili -merkillä) ja WeAreWikipedia Twitterissä (jossa joka viikko eri Wikipedisti twiittailemassa). Eli kohtuu suosittua näyttää ainakin Twitterissä olevan wikipedia-tilit. --Stryn (keskustelu) 28. lokakuuta 2016 kello 13.02 (EEST)[vastaa]
Jeff Elder kertoi, että tilien perustaminen on vapaata, mutta mikäli käytämme Wikipedia-brändiä, tulisi sivun yhteydessä mainita, että sivu on epävirallinen eli ei WMF:n ylläpitämä. Toisekseen Wikipedia-tilillä jaettavan sisällön olisi hyvä noudattaa hyväksi havaittuja käytäntöjä. Aloitin ohjeen muotoilun täällä. Ping PtG, SMAUG, Lentokonefani, Stryn ja Urjanhai. Aloitan projektisivun keskustelusivulla keskustelun hankkeen käytäntöjen luomisesta ja mm. sometilien nimen päättämisestä.--Olimar5. marraskuuta 2016 kello 12.02 (EET)[vastaa]
Postaukset jaetaan sivuna eli sivun nimellä, joten sen suhteen ei ole väliä, onko sivun toimittajan facebook-profiili valenimellä vai oikealla nimellä. Ehkäpä Facebook-sivun ylläpitäjän työkaluja käyttävät voisivat toimia oikealla nimellä varmuuden vuoksi, mutta kyseisiä oikeuksia ei tarvinne kovin usealle jakaa.--Olimar6. marraskuuta 2016 kello 15.02 (EET)[vastaa]
New Wikipedia Library Accounts Available Now (November 2016)[muokkaa wikitekstiä]
Hello Wikimedians!
The TWL OWL says sign up today!
The Wikipedia Library is announcing signups today for free, full-access, accounts to published research as part of our Publisher Donation Program. You can sign up for new accounts and research materials from:
Foreign Affairs - Journal of international relations and U.S. foreign policy
OpenEdition - Journals in the social sciences and humanities
Viitteen sijoittaminen "visuaalisella muokkaustilalla" mallineen sisään ja lähdelistaan?[muokkaa wikitekstiä]
Yritin ekaa kertaa muokata sivua ja ohjeistus ei jotenkin millään onnistunut kertomaan miten homma pitäs tehdä.
Laitetaanko viittaus ensiksi mallinen sisään ja ulmestyykö se sitten jotenkin automaagisesti viiteluetteloon?
Jos viiteluettelo on malline, niin miten sitä voi muokata?
Viite tulee lisätä viitattavan lauseen tms. perään. Eli kun kursori on oikeassa kohdassa, valitset valikosta "Viittaa" ja syötät viitteen tiedot. Viite tulee automaattisesti näkyviin artikkelissa olevaan viiteluetteloon. --Stryn (keskustelu) 2. marraskuuta 2016 kello 18.50 (EET)[vastaa]
Suomenkielisen Wikipedian historia sadassa artikkelissa[muokkaa wikitekstiä]
Aloitin tälläisen projektisivun, jolle listataan eriskummallisia, mielenkiintoisia, tärkeitä ja muistettavia artikkelitapahtumia suomenkielisen Wikipedian kohta 15-vuotisesta historiasta. Listalle voi laittaa esim. muokatuimman artikkelin, ensimmäisen lupaavan artikkelin jne. Täydentäkää vapaasti! --Olimar4. marraskuuta 2016 kello 17.05 (EET)[vastaa]
Eräs tuttavani julkaisee lähiaikoina ensimmäisen runoteoksensa. Kysynkin nyt, onko ko. kustantaja merkittävä? FB-kaverini sanoja lainatakseni: "Aviador on kustantajan sanojen mukaan pk-kustannus eli pieni-keskisuuri kustantamo." --Pe-ga-sos (keskustelu) 5. marraskuuta 2016 kello 15.29 (EET)[vastaa]
Voisikohan tällaisiin kysymyksiin käyttää perinteisempää menettelyä? Siis ensin itse selvittää, millaisesta yrityksestä on kyse ja löytää merkittävyyteen itse lähteitä. Sen jälkeen panna pläjäytten asiasta uusi artikkeli ja puolustaa sitä sitten merkittävyyden kyseenalaistamisprosessissa, mikäli sellainen aloitetaan aiheesta. Tai olla kirjoittamatta artikkelia. --Pxos (keskustelu) 5. marraskuuta 2016 kello 15.34 (EET)[vastaa]
Sen perusteella mitä artikkeleita fiwikissä on kirjallisuuteen liittyen ja mitä kustantamon sivuja katsoin, niin sekä kirjasta, että kustantamosta voi tehdä artikkelin. --Zache (keskustelu) 5. marraskuuta 2016 kello 16.16 (EET)[vastaa]
Olisiko tämä mielestäsi hyvä tapa edistää karttojen ja paikkatiedon hyödyntämistä Wikimedian projekteissa, ja Wikimaps-projektien ympärille syntyneen yhteisön työn jatkamiselle?
Aiemmin Wikimaps on keskittynyt historialliseen paikkatietoon, mutta tämä käyttäjäryhmä tehtäisiin kaikelle paikkatietoon liittyvälle toiminnalle. Tavoitteena on, että ihmiset, jotka käyttävät paikkatietoa eri tavoin, voisivat tulla yhteen, jakaa asiantuntemustaan ja auttaa toisiaan eteenpäin.
Käyttäjäryhmä saisi Wikimedia-liikkeessä jäsen/kumppanistatuksen (affiliate), mutta se olisi edelleen avoin ryhmittymä ilman organisatorisia rakenteita.
Jos haluat kannattaa tai tulla mukaan, käy sivulla ja jätä puumerkkisi!
on nykyään ohjaussivu artikkeliin Jeesus. Ehdotan että joku asiantuntija tekee siitä oman artikkelinsa, jossa selitetään sen etymologiaa, merkitystä ja tulkintoja. Hieman taustaa Jeesus-artikkelissa onkin. --Höyhens (keskustelu) 17. lokakuuta 2016 kello 13.25 (EEST)[vastaa]
Tarpeetonta rinnakkaisuutta artikkelin Messias kanssa olisi syytä välttää. Kristillisen teologian kannalta "Kristus" tarkoittaa samaa kuin "Messias kristinuskossa", ja muut Kristus-sanan merkitykset ovat enemmän tai vähemmän marginaalisia. Tästä syystä en-wikin yllä mainittuun artikkeliin viitataankin en:Messiah-artikkelin kristinusko-osion pääartikkelina; muut Christ-sanan merkitykset on eritelty täsmennyssivulla. Minusta Messias-artikkelia olisi varaa laajentaa aika lailla ennen kuin erilliselle Kristus-artikkelille tuisi tarvetta. Kristus-artikkelista voisi kyllä tehdä täsmennyssivun sen sijaan että se ohjautuu sivulle Jeesus tai Messias. --LemonKing (keskustelu) 8. marraskuuta 2016 kello 12.17 (EET)[vastaa]
Marraskuun alusta kaikki linkit Birdlife.orgiin lakkasivat toimimasta osoitteen uusimisen vuoksi. Asialle ei kai voi mitään? Ennen linkin osoitteessa oli artikkelin numero, nyt niissä on linnun englanninkielinen ja tieteellinen nimi ja muutenkin osoite on muuttanut muotoa. Esimerkki:
Kirjoittelin bottipyyntöihin jotain siitä mitä pitäisi tehdä. Wikidatasta saadaan nuo pääosin IUCN:n id:t jota nykyinen linkitys käyttää. Jotain varmistusta kuitenkin olisi hyvä olla siinä, että tsekataan vastaako IUCN:n arvo sitä mihin linkki on osoittanut. (esim. artikkelissa on voitu käyttää viitteenä jonkin muun lajin birdlife-sivua kuin mistä artikkeli kertoo). Lisäksi siellä on yksi linkitystapa joka toimii vanhoilla id:llä yhä, mutta se varmaan hajoaa jossain vaiheessa myös. --Zache (keskustelu) 4. marraskuuta 2016 kello 08.17 (EET)[vastaa]
@Xenoglaux2:, @MiPe: linkit on nyt muutettu botilla ja jäljellä on korjattava-mallineilla merkittyjen tsekkaus. Botti lisäsi merkinnän niihin joiden taksonomiamerkinnn se katsoi epävarmoiksi ja virheellinen arvo voi olla joko Wikidatassa (jota käytettiin yhtenä vertailuarvoista) tai sitten artikkelissa. (lista tsekattavista, 26 kpl) --Zache (keskustelu) 8. marraskuuta 2016 kello 06.17 (EET)[vastaa]
Olen korvannut kaikki yli 600 jäljellä ollutta {{Kaupunki}}-tietolaatikkoa uudemmalla {{Kaupunki2}}-mallineella. Täytyykö tämän mallineen jostain syystä jäädä ikuiseksi kakkoseksi, vai voidaanko se nyt loogisesti siirtää nimelle ”Kaupunki”? --Epiq (keskustelu) 17. marraskuuta 2016 kello 01.25 (EET)[vastaa]
Mallinetta ei enää näköjään käytetä missään tietosanakirja-artikkelissa, joten voit minun puolestani hyvin siirtää. Malline Kaupunki on tosin vielä siirron tiellä. Siirron jälkeen nuo Kaupunki2-mallineiden nimet kannattaisi muuttaa botilla Kaupunki-mallineeksi (bottipyyntö tuonne). --SMAUG (Keskustelu – Muokkaukset) 17. marraskuuta 2016 kello 15.53 (EET)[vastaa]
Mallineeseen on aika monta viittausta eri projektisivuilla. Nyt ilmeisesti sadat artikkelit on muutettu käyttämään juuri tuota kakkosta, joten muutos taas uudestaan on hieman hassua. Jos mallineessa ei ole mitään muuta vikaa kuin sen nimessä esiintyvä 2, mielestäni siirto ei ole välttämätön. Ainakin pitäisi varmistaa, että vanhan mallineen historia säilyy ja että viittaukset johtavat jatkossakin siihen. --Pxos (keskustelu) 17. marraskuuta 2016 kello 15.56 (EET)[vastaa]
Odotin että joku on tätä mieltä. Minusta nyt on vain vähän pöhköä, että jos Wikipediassa on kaupungeille tarkoitettu malline, sen pitää olla nimellä "kaupunki2", kun se voisi yhtä hyvin olla nimellä "kaupunki". Onko mallineiden muuttaminen/poistaminen ylipäänsä kielletty, jos niitä on joskus käytetty jossakin artikkelissa – ja jos ei, missä vaiheessa historiaa on kertynyt liikaa? --Epiq (keskustelu) 17. marraskuuta 2016 kello 20.26 (EET)[vastaa]
Ei ole kielletty. Tosin minulla on sellaista kokemusta ainakin Wikisanakirjasta, jossa piipahdin savustumassa, että siellä on yleisenä tapana vaihtaa mallineita koko ajan. Siellä kehitetään mallineita niin, että tehdään uusi vanhan tilalle ja vanhat poistetaan. Tästä seuraa se, että artikkelien vanhat versiot eivät osaa näyttää mallineiden sisältämää tietomäärää ollenkaan, ja siinä projektissa tosiaan mallineet sisältävät paljon tietoa. Kun malline poistetaan, sen sisältö ei enää toimi sivuilla. Kaupunki-malline on vähän samankaltainen "tietomassamalline". Muutos voisi olla aika suuri ja sen vaikutuksia ei ole arvioitu eikä yleensä edes tajuta etukäteen. Mietin sitä, pitääkö laite korjata, jos siinä on vain pintavikoja. --Pxos (keskustelu) 18. marraskuuta 2016 kello 16.15 (EET)[vastaa]
Esimerkkinä Wikipediasta on Malline:Hallitsija. Katselin vuosia sitten artikkelin "Bill Clinton" vanhaa versiota. Sivulla ei näkynyt kuvaa eikä henkilötietolaatikkoa, koska se tuli poistetusta mallineesta. Sitten palautin poistetun mallineen takaisin ja vanhat versiot alkoivat toimia oikein ja näyttivät tietosisältönsä oikein. Jos vanhempia mallineita poistetaan tai niiden päälle siirretään uudempi malline, pitää huolehtia siitä, että tieto ei vääristy missään. --Pxos (keskustelu) 18. marraskuuta 2016 kello 16.20 (EET)[vastaa]
Kansanedustajien määrä puolueartikkeleiden infobokseissa[muokkaa wikitekstiä]
Mites muuten tällainen kansanedustajien määrä puolueartikkeleissa: [6]. Jos kansaedustaja vaihtaa puoluetta, niin edustajien määrä muuttuu, mutta jos vieressä on linkki vaaleihin, niin miten mallineboksin rakenne tulisi designata ettei syntyisi käsitystä, että kyseessä on vaalien tulos, jos edustujamäärä on muuttunut vaalien jälkeen? Ainahan tämä ei vaadi edes loikkaa, vaan edustajamäärä voi muuttua myös esim. jos samasta vaaliliitosta nousee eri puolueen edustaja eduskuntaan kesken vaalikauden.--Urjanhai (keskustelu) 18. marraskuuta 2016 kello 15.11 (EET)[vastaa]
Siellä sanotaan: "Parlamenttien ja valtuustojen edustajat olisi hyvä merkitä esimerkiksi: 1 / 200 (2007) = puolueen edustajamäärä / kaikkien edustajien määrä (vaalivuosi)". Mutta toisaalta se, jos puolueen edustajien määrä jonakin vaalivuotta seuraavana vuotena eroaa vaalivuodesta, on myös ihan kiinnostava tieto. Hämäävyys tuossa tulee lähinnnä siitä, jos boksiin on merkitty vaalivuosi, ja tulosta päivitetään myöhemmän vuoden mukaan, jolloin syntyy käsitys, että kyseessä olisi vaalivuoden tilanne. Kuitenkin myös tästä mahd. eroava nykytilanne on yhtä lailla hyödyllinen ja kiinnostava tieto, ja ehkä sen jollain konstilla voisi tuossa ilmaistakin, esim. "(2015, 2016: 35)". Eli esimerkiksi olisi palkissa vaalien mukainen tulos ja perässä tuolla tavoin kunkinhetkinen nykytilanne jos se on eri.--Urjanhai (keskustelu) 18. marraskuuta 2016 kello 19.25 (EET)[vastaa]
Selvintä mennä mallineessa vaalitulosten mukaan ja kertoa nykyinen kansanedustajamäärä vaikka johdannossa. Kunnanvaltuustoissa puolueiden vaihtamisia tapahtuu paljon, eikä niistä pidetä keskitetysti kirjaa. --Raksa123 (keskustelu) 19. marraskuuta 2016 kello 00.50 (EET)[vastaa]
Haluaako joku selittää mikä tämä poistoäänestyksessä säiltettyjen artikkeleiden merkittävyyden kyseenalaistusjuttu on? Entä onko sitä jatkunut pitkään? Esimerkiksi:
Niiden keskustelusivujen alussa kuitenkin lukee aika selvästi, että Artikkelin ehdottaminen poistettavaksi tällä syyllä uudelleen ei ole suotavaa ilman erityisiä syitä. ja jokseenkin ihmetyttää, että pitäisi vahtia sellaisten artikkeleiden säilymistä jotka on äänestetty säilytettäväksi. --Zache (keskustelu) 8. marraskuuta 2016 kello 22.40 (EET)[vastaa]
Hyvin yleinen tapa, johon olen itsekin aiemmin jo törmännyt. Jos oma inhokkiartikkeli säilytetään, niin ei hätää. Jos äänestys meni täpärälle, sen voi ottaa uusiksi kerta toisensa jälkeen, kunnes artikkeli poistetaan. Sen jälkeen palautuksesta on tuskin toivoa, koska sille pitäisi saada 80% kannatus. Mielestäni kaikki poistoäänestykset, jotka aloitetaan mainitun ohjesäännön vastaisesti, tulisi keskeyttää välittömästi. --Miihkali(artikuloi)13. marraskuuta 2016 kello 18.42 (EET)[vastaa]
Itse olen sitä mieltä, että kaikkien poistoäänestystulosten tulisi vanhentua jossain vaiheessa riippumatta tuloksesta. Täällä on aikoinaan säilytetty artikkeleita varsin resentistisin perustein ja vastaavasti poistettu aiheita, joiden mahdollinen merkittävyys on selvinnyt vasta myöhemmin. Samoin ryhmä-äänestykset ovat varsin usein menneet päin prinkkalaa, kun kukaan ei ole oikein varma mistä tarkkaan ottaen äänestetään, eikä miten äänestystulosta tulkitaan. Äänestystulos ei hevin uudessa äänestyksessä nykyään muutu. Olisi helpointa jos vaikka viiden vuoden kuluttua voitaisiin merkittävyyttä pohtia ihan puhtaalta pöydältä. --Otrfan (keskustelu) 13. marraskuuta 2016 kello 19.03 (EET)[vastaa]
Entäpä mitä pitäisi tehdä, jos poistoäänestyksissä jotkut käyttäjät, joissa myös seulojia ja ylläpitäjiä, vastustavat selvästi epämerkittävien artikkeleiden poistamista käytäntöjen vastaisista syistä tai kokonaan ilman syytä? Äänestyksissä tulee joskus lopputulokseksi aivan mielivaltaisia ratkaisuja. Kyllä ne pitäisi pystyä käsittelemään uudelleen jonkun ajan kuluttua, eikä niin että meillä roikkuu 10 vuotta jotain täysin päättömiä juttuja. jni (k) 13. marraskuuta 2016 kello 19.14 (EET)[vastaa]
Kyseenalaistin Johanna Vaahtera-Ruhtinaan siksi, koska poistoäänestyksen alkaessa ei äänestäjillä ollut kaikkia tietoja, mitä nyt on. Kun käyttäjä Niora toi uusia Hippos-tietoja keskustelusivulle 1. elokuuta 2010, jotka paljastivat, että alunperin artikkelissa saavutuksia on liioiteltu, ei enää yksikään käyttäjä äänestänyt sen säilyttämisen puolesta. Minusta artikkelin merkittävyyden arvioinnin tueksi on tullut lisätietoa sen jälkeen, kun on äänestys on aloitettu ja mallineen kohta erityiset syyt täyttyy. Uusi keskustelu ja mahdollinen äänestys on mielestäni siksi perusteltua.--MAQuire (keskustelu) 13. marraskuuta 2016 kello 19.20 (EET)[vastaa]
Haluaa. Poistoäänestyksissä säilytetään joskus aivan tajuttomia artikkeleita perusteella, että jonkun mielestä joku "vaikuttaa merkittävältä". Mitään perustetta sille, miksi jokin artikkeli, josta itsestään ei löydy luotettavasti lähteistettyjä perusteita merkittävyydelle, vaikuttaa merkittävälle. Vaikka "artikkelin nykytila ei ole poistoperuste", niin kyllä sen pitäisi olla, jos esimerkiksi artikkelissa ei ole aiheesta riippumattomia lähteitä ollenkaan. Minusta sellaisia artikkeleita ei pitäisi luoda Wikipediaan. Jos merkittävyyttä on, niin jostain kiven silmästä sille pitäisi löytyä lähteet. Jos ei löydy, niin halukaat voivat alkaa pitää blogia tms. ja kirjoitella sinne mitä sylki suuhun tuo. JV-R:n tapauksessa on ilmeisesti käynyt niin, että henkilön kilpailumenestystä on arvioitu perstuntumalta kovempaan luokkaan kuin mitä se tosiasiassa on ollut. Jos ja kun nyt joku viitsii kaivella vanhoja lehtiä ja ottaa faktoista selvää, niin siinä on mielestäni ihan tarpeeksi perustetta uudelle merkittävyyskeskustelulle. Edellisestä poistoäänestykestä on aikaa jo 6 vuotta. Iloisten v-maksajien tapauksessa taasen poistoäänestyksestä on kulunut jo 10 vuotta ja poistoa kannatti liki 70 %, joten on kyllä hätävarjelun liioittelua pitää tämän artikkelin merkittävyyden uutta puntarointia jotenkin hätiköitynä ja sopimattomana. Tässäkin on lähteenä vain ja ainoastaan yhdistyksen oma blogi. Jos jostain nykyisin toimivasta yhdistyksestä kirjoittaa samaa tasoa olevan sepustuksen, niin se ei kauaa täällä vanhene. Maailma muuttuu ja Wikipedia sen mukana, vanhoja ratkaisuja pitäisi saada puntaroida uudelleen. O-fanin ehdotus viiden vuoden täydellisestä all-inklusive nollaantumisajasta on harkitsemisen arvoinen, muulla perusteella kuin millä merkittävyys on aikaisemmin kyseenalaistettu rauhoitusaika olisi tietysti lyhyempi. Pari vuotta? - "Ei ole suotavaa" ei tarkoita "ei ole mahdollista" vai tarkoittaako?--Htm (keskustelu) 13. marraskuuta 2016 kello 20.24 (EET)[vastaa]
Kuten SMAUG, poistoäänestyksen ei pitäisi olla mikään ikuinen, kiveen hakattu, takuu artikkelin säilyttämisestä. Etenkin WP:n alkuvaiheen poistoäänestyksissä on säilytetty kaikenlaista sälää hyvin kevein perustein (esim. Iloiset veronmaksajat). Poistoäänestyksen tuloksen voi aivan hyvin kyseenalaistaa parin vuoden kuluttua, etenkin, jos aihe on aikanaan säilytetty resentisesti. --Msaynevirta (k · m) 14. marraskuuta 2016 kello 00.31 (EET)[vastaa]
No esimerkiksi iloiset veronmaksajat äänestettiin säilytettäväksi enemmistöllä ja lähteettömyys on vähän huono poistoperuste yksinomaan, koska ei silloin oikein mitään muutakaan lähteistetty ja täällä 100000 artikkelia joissa ei ole mitään lähteitä. Ja sinänsä se oli aiheena ihan hyvin lähteistettävissä. Vastaavasti Tietoyhteiskuntapuolue oltiin säilytetty poistoäänestyksessä kahdesti ja siinäkään ei ole kyse lähteistyksestä, koska esim. Digitoday seurasi sen toimintaa ja tietotekniikkalehdistöstä on löydettävissä jutut sen perustamisesta kuoppaamiseen. Lähinnä tässä on kyse siitä ettei kukaan ole viitsinyt niitä lähteitä kaivaa. Mutta tämä ei oikeastaan se pointti vaan se, että on ihan pirun rasittavaa lähteä siitä, että artikkeleiden säilymistä täytyisi vahtia sen varalta, että ne sattuvat joutumaan merkittävyyskeskusteluun ja katoamaan kolmen päivän jälkeen täysin satunnaisen keskustelun perusteella jonka sisältö riippuu aika pitkälti siitä, että ketä keskusteluun sattuu osumaan. --Zache (keskustelu) 14. marraskuuta 2016 kello 03.12 (EET)[vastaa]
Mikäänhän ei estä ketään luomasta artikkelia poiston jälkeen uudelleen paremmin lähteistettynä. Jos artikkeliin ei kukaan vaivaudu lisäämään vuosikymmenen aikana yhtään mitään merkittävyyttä puoltavaa, voi sen nähdäkseni aivan hyvin poistaa. --Msaynevirta (k · m) 14. marraskuuta 2016 kello 03.22 (EET)[vastaa]
Otetaan esimerkiksi Wikipedia:Poistoäänestykset/Johanna Vaahtera-Ruhtinas: jos 69,7 prosenttia käyttäjistä on vuosia sitten ollut artikkelin poiston kannalla, niin ei se hirvittävästi merkittävyyttä puolla tänä päivänä. Varsinkin, kun artikkelin tiedot olivat virheellisiä ja äänestyskommenttien perusteella kaikkien säilytyksen kannattajien mielipiteet eivät perustuneet mihinkään käytäntöön. Ja mistä esim. kymmenen vuotta sitten olisi voitu edes tietää, että olisiko nyt parempi esittää artikkelin tiedot jonkun toisen artikkelin yhteydessä? Ja sanonpahan vielä, että näille Pohjois-Amerikan lumipyry 2009- ja Talven 2009–2010 lumipyryt Pohjois-Amerikassa -artikkeleille pitäisi tehdä jotakin, mutta kun on menty äänestämään, niin ei oikein voi. --Otrfan (keskustelu) 14. marraskuuta 2016 kello 04.05 (EET)[vastaa]
Paremminkin, että enwikissä on aika paljon artikkeleita sääilmiöistä (esim) enkä nyt yöuniani menetä jos fiwikissä on joistain niistä suomenkieliset artikkelit. Eikä nuo teknisesti ottaen ole hirveän ongelmallisia (niissä on lähteet, artikkelit koskevat poikkeuksellista sääilmiötä joka rikkoi paikalliset ennätykset tiheästi asutulla alueella jne) ja suurin ongelma on siinä, että niissä kerrotaan suomalaisten kannalta tarpeettoman yksityiskohtaisesti asioita, mutta siitäkään mitään haittaa ole. --Zache (keskustelu) 14. marraskuuta 2016 kello 04.33 (EET)[vastaa]
Jos kerran äänestystulosten kanssa on elettävä uuteen äänestykseen asti, niin sopiiko että poistan sivun Anno 1503: The New World ja luokan Luokka:Debian? Poliitikkojen ja joidenkin muiden aihealueiden kohdallahan on sovittu poikkeuksista pois äänestettyjen artikkeleiden suhteen, mutta noille aiheille ei sellaisia ole sovittu? Meneeköhän muutakin poistoon? edit: Sorry, Debianistahan järjestinkin aikoinaan palautusäänestyksen. Ilmeisesti poistan nyt vain tuon toisen. Vai haluaisiko joku siitä ensin merkittävyyskeskustelun tai jotain? --Otrfan (keskustelu) 14. marraskuuta 2016 kello 04.57 (EET)[vastaa]
Ei mielestäni missään tilanteessa sovi niin että pelkästään kysyt kahvihuoneessa: "sopiiko että poistan sivun x?", vaan artikkelin merkittävyys on ensin kyseenalaistettava ja katsottava keskustelun tulos. --SMAUG (Keskustelu – Muokkaukset) 14. marraskuuta 2016 kello 14.36 (EET)[vastaa]
Tuo on kylläkin ison pelitalon julkaisema peli ja niistä on de facto voinut luoda omat artikkelit. Suuntaviivatkaan eivät tue tuon artikkelin poistamista. Ainakin tässä tapauksessa 10 vuotta vanhan äänestyksen tulos ei ole enää nykykäytäntöjen mukainen, mutta ei sitä todistaakseen olisi tarvinnut artikkelia poistaa. Pitääkö nyt tehdä palautusäänestys? --Olimar14. marraskuuta 2016 kello 15.06 (EET)[vastaa]
Sä WP:POINT:aat tässä. Esimerkiksi nuo artikkelit olivat poistoäänestyksen aikoihin maksimissaan virkkeen pituisia eivätkä ne ole mitenkään vertailukelpoisia artikkeleihin jotka mahdollisesti ovat olleet vuosia Wikipediassa. Toiseksi näistä Ampparit.com on myös WP:Lumipallo. Se säilyi 80% kannatuksella ja ennen kuin Otavamedia osti Ampparit, Ampparit.com oli suurimpia suomalaisia suurten mediatalojen ulkopuolisia sivustoja. (TNS Metrix:n mukaan vuonna 2013 sijalla 30). Mitä äsken katsoin Otavamedian statseja, niin se oli Otavamedian suosituin sivusto. --Zache (keskustelu) 14. marraskuuta 2016 kello 17.19 (EET)[vastaa]
Äänestys koskee aina artikkelin aihetta. Artikkelin pituus ei vaikuta sen merkittävyyteen. Sinähän se halusit, että äänestystuloksista ei saa keskustella. Sekö koskeekin nyt vain äänestyksissä säilytettyjä artikkeleita? Apropos, eikös Wikimedia Suomen säätiöltä saamat tuet ole riippuvaisia mm. fi-wikin artikkelimäärän kehityksestä? Sovitaanko että minä poistan nuo sivut ja sinä kerrot minulle tilinumerosi, niin siirrän sinulle kaksi euroa per poistettu sivu, jos siitä olet huolissasi. --Otrfan (keskustelu) 14. marraskuuta 2016 kello 17.28 (EET)[vastaa]
Jep, eli jos järjestetään vaikka muokkaustapahtuma tai vaikka jokin projekti, niin säätiö halusi metriikoita siitä paljonko tapahtumassa oli osallistujia, paljonko siellä muokattiin, ladattiinko kuvia jne. Säätiö keräsi globaalisti kaikilta näitä ja käytti metriikoita projektien/hakemusten vaikuttavuuden vertailuun. Eli mittareilla mitattiin yhdistyksen toimintaa, ei Wikipedian kokonaisuudessa. --Zache (keskustelu) 14. marraskuuta 2016 kello 18.53 (EET)[vastaa]
Täsmennän tähän vielä selvyyden vuoksi vaikka offtopikkia onkin, ettei tuo koskenut pelkästään työtunteja vaan koski ylipäätänsä kaikkia tuollaisia juttuja joihin käytettiin säätiöltä saatua rahaa. --Zache (keskustelu) 14. marraskuuta 2016 kello 21.05 (EET)[vastaa]
On olemassa jo väärinkäyttösuodatin, jolla voidaan estää Otrfania väärinkäyttämästä yp-oikeuksiaa tällaiseen pointtaamiseen. Se nähdäkseni estää ylläpitäjää poistamasta sivuja eli delete-käsky ei toimi. Varmaan pitäisi panna päälle tässä vaiheessa, ennen kuin Otrfan aiheuttaa enempää vahinkoa taas kerran. --Pxos (keskustelu) 14. marraskuuta 2016 kello 17.54 (EET)[vastaa]
Jos kerran äänestyksessä päätetyt asiat voidaan Zachenkin mielestä ottaa myöhemmin uudelleen käsiteltäväksi (ainakin silloin kuin joku on äänestyksellä poistettu), niin sitten en ymmärrä koko keskustelunavauksen pointtia, ellei se ole sitten joku Inklusiumin vastaisku tyyliin "äänestyksellä säilytykset ovat pyhiä ja peruuttamattomia, mutta äänestyksellä poistot sopii tietenkin aina käsitellä uudestaan". Jottei Zachen kanta näyttäisi ihan noin tökeröltä inklubiakselta, niin sovitaanko että Zachelta pääsi vahingossa vähän ajattelematon keskustelunavaus, ja tarkemmin ajateltuna uudelleenkäsittely on sittenkin mahdollista, etenkin kun sille on niinkin hyvät perusteet kuin Htm tuossa yllä selitti, ja niihän täällä on tähän asti tosiasiassa kaiken aikaa tulkittukin. Aiheetta enempään, eiks je. --Jmk (keskustelu) 14. marraskuuta 2016 kello 19.07 (EET)[vastaa]
Oho onpa tässä jo ihan ruoririitelyksi menossa asia. Tuo "epävirallinen" palautuskeskustelu [9] on hauska: Annoin esimerkin siksi, että järkeäkin voi näissä tapauksissa käyttää. Kuka antaisi vastaavan esimerkin nyt? Seuraavaksi varmaan kommenttipyyntö Otrfanin poistosta? Sanoisin, että tässä tapauksessa sivun Anno 1503: The New World olemassaolo oli konkludenttisesti yhteisön hyväksymää, kun kerta uudelleenluonti eri sisältöisenä poistoäänestyksen jälkeen on huomattu jo 10 vuotta sitten ja asiaan ei ole silloin reagoitu. jni (k) 14. marraskuuta 2016 kello 20.33 (EET)[vastaa]
Tuollako sivulla päätetään poistettujen artikkeleiden palautuksesta? Kaksi käyttäjää sopii keskenään, että kuusi käyttäjää oli liian vähän päättämään asiasta? Siitä vain kommenttipyyntöä aloittamaan, eipä noita ole vähään aikaan ollutkaan. Ja ruoririitelykin loppui, kun Pxosin piti lähteä Alkoon. Itse en voi, kun pitää mennä aamulla töihin. --Otrfan (keskustelu) 14. marraskuuta 2016 kello 21.02 (EET)[vastaa]
Korjataanpa kaksi asiaa. Menen Alkoon vasta kun toiveeni toteutuu ja O saa täältä kenkää. Toiseksi, ruoririitelyn aloittaa ja lopettaa ainoastaan Otrfan, poikkeuksetta. Kukaan muu ei täällä ruoririitele. Otrfan ei välitä siitä, miten ruoririitely määritellään vai määritelläänkö sitä lainkaan. Kunhan viimeisen yp-toiminnon tahtonsa mukaan pääsee tekemään Otrfan, ei tietenkään ole mitään merkitystä sillä, onko jokin hassu käsite määritelty tai kielletty. --Pxos (keskustelu) 14. marraskuuta 2016 kello 21.32 (EET)[vastaa]
Siellä päätetään järjen käytöstä, asia joka on nyt unohtumaisillaan tälläkin sivulla. Kyllä WP:IAR soveltuu tuollaisen uudelleenluomiseen, jos poistokeskustelussa ollut IARia tukevia seikkoja kuten selvästi käytäntöjen vastaista argumentointia, pitkä ajan kuluminen tai kuten olettaisin tässä, se on kohdistunut versioon artikkelista joka lähempänä "hauki on kala" tynkää kuin uusi, sen korvaava parempi versio. Ylempänä kommentoit: Itse olen sitä mieltä, että kaikkien poistoäänestystulosten tulisi vanhentua jossain vaiheessa riippumatta tuloksesta, mutta nyt teet WP:POINT ylläpitotoimen jota perustelet juuri päinvastaisesti? Vaikuttaa kovin ristiriitaiselta. Ystävällisesti, jni (k) 14. marraskuuta 2016 kello 21.50 (EET)[vastaa]
Täytyy kumma kyllä puolustaa vanhaa kehnoa. Otrfanin ristiriitaisuus on vain näennäistä, koska se on hänen keinonsa osoittaa Zachen argumenttien ristiriitaisuus. Asia ei olisi ongelma, jos Otrfanin toiminta jäisi puheen asteelle, mutta hän vie pointtinsa pitemmälle ja käyttää delete-oikeuttaan tai sillä uhkaamista oman näkökantansa vahvistamiseen. Tuossa on villakoiran ytimessä oleva Faust, jota vastustan. --Pxos (keskustelu) 14. marraskuuta 2016 kello 22.03 (EET)[vastaa]
Mikä tässä on oikein epäselvää? Säilytettäväksi äänestetyt artikkelit on aiemminkin laitettu uuteen poistoäänestykseen jos sille on löytynyt perustellut syyt. Sama käytäntö on poistettujen artikkeleiden kohdalla, joista muutama on muodostunut jopa surullisiksi tapauksiksi lukemattomien uusintaäänestyksen myötä, mutta näin tämä yhteisö toimii. Poisto- ja palautusäänestyksien tuloksia ei voida ja ei tule voida muuttaa ilman uutta äänestystä. Muilla keinoilla äänestystulosten kyseenalaistaminen ja poiston vaatiminen voi olla jopa vandalismia, ja hyvin moitittavaa jos ylläpitäjä ryhtyy poistamiseen ohi voimassa olevan säilytysäänestyksen. --Gurumasa (keskustelu) 15. marraskuuta 2016 kello 01.33 (EET)[vastaa]
Tuossa kai ylläpitäjä poisti päin vastoin vanhan poistoäänestyksen mukaisesti tapauksessa, jossa artikkeli oli luotu myöhemmin uudestaan vastoin vanhaa poistoäänestystä kiinittääkseen provosoivasti huomiota (vrt. WP:POINT) siihen, että hänen oman näkemyksensä mukaan nimenomaisesti vanhoja äänestyksiä tulisi perustellusti voida ottaa uudestaan käsittelyyn kumpaankin suuntaan tilanteessa jossa tuon nimenomaisen artikkelin uudellenluomisen aiheellisuudesta katsotiin joidenkin mielestä muodostuneen konsensus, vaikka se olikin luotu vastoin vanhaa äänestystä. (Tämän oli tarkoitus olla referaatti keskustelusta yllä, toivottavasti meni jotenkuten oikein.)--Urjanhai (keskustelu) 15. marraskuuta 2016 kello 02.51 (EET)[vastaa]
Mutta jos tuosta nyt tekee yhteenvetoa, mitä esitit, niin esitit siis että uudestaan on äänestetty enenkin kumpaankin suuntaan, ja että äänestyksen tulosta ei tule muuttaa ilman äänestystä. --Urjanhai (keskustelu) 15. marraskuuta 2016 kello 02.56 (EET)[vastaa]
Ja sehän taas on samansuuntainen kanta kuin esim. Otrfanilla yllä, sillä variaatiolla, että jos aiemmin äänestyksellä poistettu tai palautettava aihe otetaan uudestaan käsittelyyn, niin esität, että aiempaa tulosta ei tulisi voida kumota ilman uutta äänestystä. --Urjanhai (keskustelu) 15. marraskuuta 2016 kello 03.01 (EET)[vastaa]
Sen ehkä nyt voi lisätä, että kun tuolla sanotaan "tällä syyllä", niin muita syitä voi sen mukaan olla. Ja toisaalta vähän oudolta tuntuisi, jos säilytysäänestys kumottaisiin vain merkittävyyskeskustelulla. Toisaalta kun on vedottu tasapuolisuuteen suuntaan tai toiseen, niin pitäisi ilmeisesti vastaavasti arvioida myös poistoäänestyksen kumoamoinen vain merkityskeskustelulla. Siitä taas sanotaan, jos menee jonkun poistetun artikkelin sivulle, että "Wikipediassa on ollut tällä nimellä artikkeli, mutta se on äänestetty poistettavaksi. Artikkelin luonti uudelleen ei ole suositeltavaa ilman palautusäänestystä. Arkistoitu poistoäänestys löytyy sivulta...". Eli kuten uuden poistoäänestyksen kohdalla on "Artikkelin ehdottaminen poistettavaksi tällä syyllä uudelleen ei ole suotavaa ilman erityisiä syitä" niin tuossakin sanotaan "ei ole suositeltavaa". Mutta ei siis kategorisesti kielletä, minkä voi päätellä viittaavan siihen, että joskus perusteltuja syitä voi olla vaikka se yleisesti ei olekaan suositeltavaa. Oikeastaan jos tuosta jotain sanoisi, niin äänestyksen kumoaminen pelkällä merkittävyyskeskuselulla kumpaankin suuntaan voisi olla kai perusteltu vain täysin selvissä tapauksissa. --Urjanhai (keskustelu) 15. marraskuuta 2016 kello 03.26 (EET)[vastaa]
Ja kyllä kai uudestaankin pitää voida äänestää jos on uusia perusteita. Joskus aika tuo etäisyyttä, ja jos tästä päivästä katsotaan vuoteen 2006 niin siinä on myös hyppäys projektin alkuvaiheesta projektin vakiintuneempaan vaiheeseen, missä välissä myös esim. hyvän ja suositellun artikkelin kriteerit ovat tarkentuneet ja niistä on äänestetty jo vuosikaudet rutiininomaisesti uudelleen. Tosin niistä äänestys nyt on muutenkin kevyempi prosessi eikä niin lopullinen.--Urjanhai (keskustelu) 15. marraskuuta 2016 kello 03.32 (EET)[vastaa]
@Gurumasa:, siis kyllähän artikkeleiden vieminen uudelleen poistoäänestykseen on sallittua ja sitä on tehty aina. Se mistä älähdin tässä on, että artikkeleita jotka on äänestetty säilytettäväksi viedään merkittävyysarviointiin jossa ne muutaman päivän keskustelun jälkeen, jonka osaanotto on aika satunnainen, mahdollisesti poistetaan. --Zache (keskustelu) 15. marraskuuta 2016 kello 09.20 (EET)[vastaa]
Ja jos ne olisi viety suoraan uuteen poistoäänestykseen, olisi joku älähtänyt että miten voidaan viedä suoraan poistoäänestykseen ilman keskustelua, kyllä keskustella pitää ensin. Niin tai näin, aina väärin päin. --Jmk (keskustelu) 15. marraskuuta 2016 kello 09.44 (EET)[vastaa]
@Zache:, näin viestisi ymmärsin - kiitokset siitä, että havaitsit asian ja nostit sen esiin. Mikä äänestyksiin tulee niin viime vuosina itselläni on ollut ajatus ja tuntemus, että poistoäänestykset ovat "menettäneet asemaansa", koska aiemmin poistoäänestysten tuloksilla on luotu suuntalinjoja artikkeleiden merkittävyydessä ja näitä suuntaviivoja on jo lukuisia. Entisaikoina päätettäviä äänestyksiä ja poistettavia artikkeleita oli päivittäin useampia kappaleita. Olen Urjanhain kanssa samaa mieltä, etteivät käytännöt kategorisesti kiellä toimintaa ohi äänestämisen, kuten esimerkiksi merkittävyyskeskutelulla, mutta sitä ei todellakaan ole suotavaa tehdä, koska äänestykset on se yleinen näkyvä väylä jota kaikki (toivottavasti) seuraavat. Minusta merkittävyyskeskustelut on tilanteita, joissa keskustelu ja päätöksen tekeminen voi jäädä piiloon ja vaarana on juurikin tulos, jossa vain muutama käyttäjä tekee päätöksen merkittävyydestä. Muutenkin mikä yhteisön nykyiseen ilmapiiriin tulee niin yhteiset päätökset kannattaa tehdä "virallisen väylän" ja käytäntöjen mukaisesti, ihan meidän jokaisen ja ilmapiirin parhaaksi. --Gurumasa (keskustelu) 15. marraskuuta 2016 kello 19.27 (EET)[vastaa]
Tuossa tarkoitin tuolla ei-suositeltavalla mutta mahdollisella "poistettavaksi ehdottamista", jota tällaisessa tapauksessa seuraisi äänestys, en siis poistoa merkittävyyskeskutelulla. Eli tulkitsin, että menettely jota tuossa ohjeessa oli tarkoitettu olisi se, ei poisto pelkällä merkittävyyskeskustelulla. Tosin kuten alempana todettiin, mallineteksteistäkin on eri versioita, enkä katsonut mitä versiota nuo satunnaisesti klikkaamani olivat.--Urjanhai (keskustelu) 16. marraskuuta 2016 kello 22.29 (EET)[vastaa]
Kävin löytämässä kaikki ne artikkelit, joiden keskustelusivulle on käyty jättämässä poistouhkaus 14. marraskuuta 2016. Ne on nyt merkitty mallineella "poistokeskustelu" ja sen ansiosta löytyvät luokasta Poistokeskustelussa. Aiemmin poistouhkaus ei ollut näin näkyvissä, vaan yp-oikeuksilla varustettu tunnus Otrfan oli vain käynyt jättämässä mustan merkkinsä keskustelusivuun. --Pxos (keskustelu) 16. marraskuuta 2016 kello 23.15 (EET)[vastaa]
Eli äänestyksessä kertaalleen poistetuista artikkeleista käydään erikseen poistokeskustelu ennen poistoa. Äänestyksessä säilytetyistä taas ei saa edes keskustella? Näinkö tämä nyt sitten menee jatkossa? Sopii minulle, jos niin tosiaan halutaan. --Otrfan (keskustelu) 17. marraskuuta 2016 kello 02.49 (EET)[vastaa]
Minulla on useita mielipiteitä Otrfanista, mutta typeränä en ole häntä koskaan pitänyt. Siksi annan hänen itsensä tehtäväksi päätellä, miksi tein poistouhkaukset näkyviksi panemalla sivuihin selkeän poistokeskustelumallineen enkä luottanut siihen, että sivujen poistaminen vähin äänin on Wikipedian edun mukaista. Tässä vaiheessa minulle riittää, että asian ymmärtävät muut kuin Otrfan ja Lax. --Pxos (keskustelu) 17. marraskuuta 2016 kello 12.42 (EET)[vastaa]
Ja siinä toinen "sankari"... Kun minut tuossa ylempänä vedettiin tähän mukaan ihan viitteen kera, niin kehotan wikipedistejä lukemaan kyseisestä keskustelusivusta myös viitattua kommenttia edeltävät kommentit yhteenvetoineen, jotta päästäisiin edes hieman lähemmäksi minua koskevan sivujuonteen oikeaa tolaa. Muilta osin en tähän sirkukseen osallistu. --Lax (keskustelu) 17. marraskuuta 2016 kello 14.40 (EET)[vastaa]
Pyydän myös wikipedistejä arvailemaan, mitä Lax kommenteillaan tarkoittaa, koska hänkään ei pyynnöstä huolimatta halua selventää näkemyksiään ollenkaan. Tuollaiset matalamieliset heittolaukaukset jäävät sitten vain esittäjänsä mielenmaiseman kuviksi. --Pxos (keskustelu) 17. marraskuuta 2016 kello 14.58 (EET)[vastaa]
Olisi lisäksi hyvä nyt yp-tasoisten käyttäjien tajuta, että – toisin kuin useimmilla muilla – heillä tosiaan on delete-nappulan käyttöoikeus. Otrfan on jo yhden sivun poistanut ja noille neljälle sivulle selkeästi kirjoittanut, että hän nimenomaan aikoo poistaa sivun, koska hänen mielestään sivu pitää poistaa. Yleensä poistoasioista ilmoitetaan selkeästi mallineilla ja lisäksi ilmoitetaan sivun aloittajalle asiasta. Ei riitä, että satunnaisten sivujen keskustelusivulle kirjoitetaan muun keskelle, että sivu joudutaan poistamaan, koska Otrfan niin aikoo. Jos edes muutama käyttäjä on ymmärtänyt tämän, se on hyvä. Surullista, että väärinymmärtäjät ovat nimenomaan ylläpitäjiä. Tällaisina hetkinä mietin, pitäisikö tosiaan fi-wikissäkin ylläpitäjyyden olla määräaikaista. Vaikkapa neljä vuotta, kuten ameriikan residentillä... --Pxos (keskustelu) 17. marraskuuta 2016 kello 12.55 (EET)[vastaa]
Vilkaisit sitä jo, nyt suosittelen katsomista näkemällä. Hitto miten paljon ylimääräistä työtä sinä kehtaatkin teettää muilla! Olen pannut Amppareiden keskustelusivulle historialaatikon ja kirjoittanut oman tulkintani kommentiksi. Käy nyt vilkaisemassa sitä samalla tarkkuudella kuin olet muitakin artikkeleja vilkuillut. --Pxos (keskustelu) 17. marraskuuta 2016 kello 14.42 (EET)[vastaa]
Itse asiassa en kovin tarkkaan katsonut. Piti katsoa myöhemmin paremmalla aikaa. Ja eiköhän ylimääräistä työtä ole tullut siitä, että kaikkien pykälien mukaan poistettuja sivuja on alettu palauttelemaan miten sattuu. Ja päinvastoin. Kumma kun kukaan ei ole siitä kiinnostunut. --Otrfan (keskustelu) 17. marraskuuta 2016 kello 14.47 (EET)[vastaa]
Voisikohan Ortfan käydä ainakin perumassa poistouhkauksensa sivulta Keskustelu:Ampparit. Kun on jotenkin ihan järjetöntä, että siellä pitää ihmisten tuhlata aikaansa puolustaessaan artikkelia sen jälkeen, kun Otrfan on neljä päivää sitten vilkaissut asioita. Mietin sitäkin, voisiko tällaisten temppujen jälkeen O-tyyppinen ihminen pysyä ylläpitäjänä, jos olisimme ruotsinkielisessä tai englanninkielisessä Wikipediassa. Vaikea sanoa. --Pxos (keskustelu) 18. marraskuuta 2016 kello 16.00 (EET)[vastaa]
Ja vielä: kun yp-oikeuksilla varustettu tunnus käyttää yp-oikeuksia retorisena keinona, on syytä ryhtyä toimiin Wikipedian suojelemiseksi. On ihan eri asia, jos tavallinen käyttäjä kirjoittaa sivulle, että se pitää poistaa. Otrfan on ilmeisesti itse jotain mieltä, mutta koska hän halusi osoittaa Zachen olevan väärässä, hän toimi omaa mielipidettään vastaan ja kävi tekemässä poistouhkia monelle sivulle. Kyllä tällaista pitää hyvän ylläpitäjän käydä torjumassa täällä. Kyse ei siis ole siitä, että ottaisin omilla toimenpiteilläni kantaa sivujen kohtaloon. Nyt olisi lohduttavaa, jos edes yksi käyttäjä nostaisi kätensä pystyyn ja kertoisi, että on ymmärtänyt, mitä MINÄ ajan tässä takaa. --Pxos (keskustelu) 17. marraskuuta 2016 kello 13.15 (EET)[vastaa]
Olen toiminut lukemattomia kertoja omaa mielipidettäni vastaan, mm. poistanut sivuja joitan pidän merkittävinä, jos merkittävyyskeskustelussa on toisin todettu. Se kun en ole yksin minä joka päättää mikä on merkittävää. Ilmeisesti sinä haluat sen oikeuden minulle antaa? Mitäs muuten tehdään äänestyksessä säilytetyille sivuille, jotka sittemmin on poistettu? Arvioin merkittävyyden ihan itse, vaiko palautan artikkelin? --Otrfan (keskustelu) 17. marraskuuta 2016 kello 14.27 (EET)[vastaa]
On se ainakin satunnaisen Wikipedian käyttäjän kannalta harmillista, että selvästi merkittäviä artikkeleita on merkitty poistouhan alla oleviksi (perustuen johonkin sääntöön, ei tietenkään järkeen). Kynnys uusien harrastajien saamiseksi Wikipedia-yhteisöön nousee sellaisen pelleilyn takia valitettavan korkeaksi. --Maradona (keskustelu) 18. marraskuuta 2016 kello 09.54 (EET)[vastaa]
Kun viimeisin kommenttini ylempänä oli ilmeisesti liian epäselvä, niin teen ehdotuksen: Poistoäänestyksessä säilytetty artikkeli voidaan (tarvittaessa tähän voidaan lisätä: perustelllusti, jos esitetään hyviä syitä tms.) ottaa uudestaan merkittävyyskeskusteluun. Sitä ei kuitenkaan saa poistaa pelkällä merkittävyyskeskustelulla, vaan jos keskustelussa päädytään poiston kannalle, niin äänestetään poistosta uudestaan. Ja vastaavasti (kun on vaadittu symmetriaa): Poistoäänestyksessä poistettu artikkeli voidaan (tarvittaessa tähän voidaan lisätä: perustelllusti, jos esitetään hyviä syitä tms.) ottaa uudestaan merkittävyyskeskusteluun. Sitä ei kuitenkaan saa palauttaa pysyvästi (vrt. edellä symmetrisyysvaatimus) pelkällä merkittävyyskeskustelulla, vaan jos keskustelussa päädytään palautuksen kannalle, niin äänestetään palautuksesta uudestaan. En esitä tätä omana mielipiteenäni (so. että olisin täsmälleen tätä mieltä tai täsmälleen näiden muotoilujen kannalla) vaan keskustelun ja mahdollisen jatkokehityksen pohjaksi, kun symmetrisyysvaatimusta on keskustelussa kannatettu. --Urjanhai (keskustelu) 17. marraskuuta 2016 kello 15.46 (EET)[vastaa]
Jatkona: Kun yllä on mainittu tässä yhteydessä myös aikarajoja tai viitattu pitkään kuluneeseen aikaan, niin sitäkin voidaan pohtia. En kuitenkaan nyt ota kantaa pitäisikö vai ei olla jotain aikarajoja. Selvää ainakin on että nimenomaan verrattuna projektin alkuaikoihin (esim. 2006) yhteisön yleinen käsitys monista asioista on tarkentunut. Tämä muutos luultavasti on suurempi kuin esim. muutos viimeisen viiden vuoden aikana, koska projektin alkuvaiheessa kehitys on ollut nopeampaa.--Urjanhai (keskustelu) 17. marraskuuta 2016 kello 15.52 (EET)[vastaa]
No siis ei Wikipedian muutokset tapahdu mitenkään lineaarisesti tai välttämättä hallitusti. Esimerkiksi merkittävyyskäytännön sisältö sitä mitä Dilaudid sattui joskus kääntämään ja siitä tuli käytäntö sattumalta ja se hyvin nopeasti korvasi poistoäänestykset vakiokeinona poistaa juttuja. Lähinnä siksi, että sillä on huomattavasti helpompi poistaa asioita kuin poistoäänestyksellä jossa vaaditaan 70% kannatus poistolle kun taas merkittävyyskeskustelussa argumentointivelvoite on säilyttämistä kannattavalla ja kaikki arviointikriteerit ovat mielipidekysymyksiä. Toinen virheellinen käsitys on, että palautuksessa ja poistossa pitäisi olla symmetriset vaatimukset kannatukselle. Ei pidä. Jos ollaan, että palautusäänestyksellä on liian hankala palauttaa asioita sen jälkeen jos jokin aihe on äänestetty poistettavaksi, niin ihan hyvin voidaan helpottaa sitä palauttamista. --Zache (keskustelu) 17. marraskuuta 2016 kello 18.19 (EET)[vastaa]
Niin, tuohon symmetrisyysvaatimukseenhaan en esittänyt omaa kantaani enkä esittänyt sitä omana kantanani. Tuossahan on tosiaan yksi innovaatio, että joskus, niin kuin kerroit, huomattiin merkittävyyskäytäntö paremmaksi konsensuksellla tapahtuvan poiston työkaluksi kuin poistoäänestykset, jolloin taas poistoäänestys jäi niihin tapauksiin, joista käsittelyhetkenä ei ollut konsensusta. --Urjanhai (keskustelu) 17. marraskuuta 2016 kello 21.09 (EET)[vastaa]
Kirjoittelin kesällä 2015 Whitetaborille siitä miten poistokäytännöt ovat kehittyneet[10] ja ottaen huomioon miten merkittävyyskäytäntö on kirjoitettu, niin merkittävyysvaativuus jatkuvasti kiristyy eikä siinä ole symmetriasta tietoakaan sen välillä paljonko poista kannattavan ja vastustavan tarvitsee tehdä. Poistoa kannattavan tarvitsee toistaa mantraa, artikkeli tai sen lähteet eivät perustele merkittävyyttä ja kun artikkeliin lisätään lähteet tai sitä parannetaan niin jatkaa lauseilla annetut lähteet sivuavat vain aihetta tai, että aiheen saama kate antaa merkittävyydelle arvioimisen lähtökohdan, ei taetta. Sitten taas säilyttämistä kannattavan pitää tehdä tuntitolkulla töitä jos aihe on vähänkään harvinaisempi. --Zache (keskustelu) 18. marraskuuta 2016 kello 09.17 (EET)[vastaa]
Aika yllättävää, että tietosanakirja-artikkelin tekeminen edellyttää jopa tuntitolkulla töitä. Minäkin olen joskus tehnyt tietosanakirja-artikkeleita ja niihin täytyi tosiaan etsiä lähteitä, ja sitten vielä kirjoittaa niiden mukaisesti ja tietosanakirjaan sopivalla tavalla. Olis se helpompaa jos vois kirjoittaa mitä huvittaa. --Jmk (keskustelu) 18. marraskuuta 2016 kello 09.27 (EET)[vastaa]
No jos satut muistamaan, että en pidä merkittävyyskäytännössä huonona sitä, että artikkelin tekeminen vaatii tuntitolkulla työtä (esim 1, esim 2) vaan mm. sitä että kannatuksen ja vastustuksen vaatima työmäärä ei ole missään suhteessa toisiinsa ja käytännössä säilytyksen vaatima työtä ei epävarmoissa tapauksissa kannata tehdä. --Zache (keskustelu) 18. marraskuuta 2016 kello 09.47 (EET)[vastaa]
No jos artikkelin kirjoittaja varmistautuisi aiheen merkittävyydestä etukäteen, ennen kuin tekee tuntikausia töitä artikkelin tekstin hiomiseen, niin varmaan työtä säästyisi. Ei kai siitäkään voida lähteä, että jos mä saan päähäni tehdä tuntikausia töitä kirjoittaakseni naapurin aidan kolmannesta laudasta, niin artikkeli tulee säilyttää koska olen tehnyt siihen niin paljon töitä, tai että sen poistajien pitää tehdä yhtä paljon töitä osoittaakseen miksi kolmannesta laudasta ei tarvita artikkelia. --Jmk (keskustelu) 18. marraskuuta 2016 kello 10.03 (EET)[vastaa]
No jos otetaan vaikka esimerkiksi nyt merkittävyyden kyseenalaistuksessa oleva Kortesjärvi-Seura, niin ei viisi vuotta sitten kukaan olisi kyseenalaistanut pitkään toimineen yhdistyksen jolla on pari omaa museota artikkelia jossa on lähteitä. Toinen esimerkki yhtyeet jotka ovat julkaisseet pitkäsoiton levy-yhtiön kautta ja niiden albumit. Nämä ovat säilyneet kautta linjan poistoäänestyksissä, asia on kirjattu suuntaviivoihin, aiheesta on ohje, mutta siitä huolimatta niiden säilyttämisestä saa vääntää merkittävyyden kyseenalaistuksissa. --Zache (keskustelu) 18. marraskuuta 2016 kello 10.28 (EET)[vastaa]
No mä en oikein äkkiseltään usko sun esimerkkeihin. Jos otetaan nyt vaikka nuo bändit, niin ne suuntaviivatkin sanovat "tunnetun levy-yhtiön kautta" eivätkä "levy-yhtiön kautta" kuten yllä kirjoitit. Suuntaviivoissa on pitkä lista esimerkkejä siitä, mitä on ennenkin poistettu. Jos nyt kyseenalaistuksissa on väännetty siitä onko yhtiö tunnettu, niin silloinhan on väännetty juuri suuntaviivojen mukaisesti, vaikka kirjoitit niin kuin aiemmista suuntaviivoista olisi ruvettu poikkeamaan. Ja miten nää pari esimerkkiä todistivat, että merkittävyyslinja on kiristynyt? Siihen tarvittaisiin näyttöä siitä, mikä linja on joskus aikaisemmin ollut. Minäpä veikkaan, että merkittävyyslinja ei ole mitenkään systemaattisesti kiristynyt, ja nykyään on ehkä jopa vaikeampi poistaa merkittävyyden rajoilla keikkuvia artikkelinkyhäelmiä kuin ennen. No se on minun arvaukseni ja sinulla on oma arvauksesi. --Jmk (keskustelu) 18. marraskuuta 2016 kello 10.37 (EET)[vastaa]
Siinä on näköjään joku aloittanut merkittävyyskeskustelun, ja keskustelun tuloksena artikkeli on säilytetty. Tämä osoitti merkittävyysrajan kiristymistä miten? Rajan kiristyminenhän olisi sitä, että poistetaan sellaista mikä on ennen säilytetty. On kai ennenkin merkittävyyksistä keskusteltu. --Jmk (keskustelu) 18. marraskuuta 2016 kello 10.49 (EET)[vastaa]
Juu, onhan se hienoa, että se vaatii pitkäaikaisen käyttäjän jolla on kokemusta merkittävyys-keskusteluista siihen, että saa artikkelin säilymään kun se on kyseenalaistettu aika mielivaltaisilla perusteilla. Mä haluaisin päästä tämänkaltaisesta argumentoinnista ylipäätänsä eroon. --Zache (keskustelu) 18. marraskuuta 2016 kello 10.54 (EET)[vastaa]
Jos siirrytään siihen, että artikkelin tarve tutkitaan jo etukäteen ennen kuin joku näkee artikkelin kirjoittamiseen paljon vaivaa? Ymmärsin, että se kirjoittamisen vaivannäkö oli tässä se pääongelma. --Jmk (keskustelu) 18. marraskuuta 2016 kello 11.06 (EET)[vastaa]
Ainakaan tuo Kortesjärvi-Seuran (ja toisen vastaavan) kyseenalaistus ei mielestäni kerro mistään linjan kiristymisestä vaan että satunnaisia kyseenalaistuksia saatetaan tehdä puutteellisella perehtymisellä. Jos tuota lähtee pohtimaan mitä tahansa täällä yleensä noudatettua käytäntöä tai periaatetta vasten, niin muuta perustetta poistolle kuin "en tykkää" on vaikea löytää.--Urjanhai (keskustelu) 18. marraskuuta 2016 kello 12.57 (EET)[vastaa]
Huomasin muuten, että mielipidekirjoituksessa Wikipedia:Päivänkohtaisuus on mainittu "kymmenen vuoden testi", joka hauskasti viittaa kuluvaan vuoteen 2016 ja on tervehdys vuodelta 2007, jolloin mielipidekirjoitus aloitettiin. Jos palataan keskustelun alkuperäiseen aiheeseen, jota tehdyt poistouhkaukset ainakin minun mielestäni ajoivat pahasti suistumaan kiskoilta, kannatan tällaisia uudelleenarviointeja perustellusti. On siis hyvä, että joitakin artikkeleja mietitään uudestaan, kun on saatu asioihin perspektiiviä. --Pxos (keskustelu) 20. marraskuuta 2016 kello 15.40 (EET)[vastaa]
Ihmettelen kyllä, että miksi äänestyksessä poistettaviksi määrättyjen sivujen poistaminen on ongelma, mutta kukaan ei halua ottaa kantaa äänestyksessä säilytettyjen artikkeleiden poistamiseen. Useita sivuja on poistettu/muutettu uo:ksi ilman mitään keskustelua. Muistelen, että osan kohdalla tämä on tehty alle vuosi äänestyksen jälkeen, joten tuskin meidän käytäntömme kovin rankasti sinä aikana ovat ehtineet muuttua. Poistettuja sivuja tuskin kukaan luo uudelleen, kun sivujen yläreunassa väitetään virheellisesti, että sivu on äänestetty poistettavaksi. Tai eihän se ole näyttänyt kovin iso este olevan. --Otrfan (keskustelu) 27. marraskuuta 2016 kello 18.14 (EET)[vastaa]
Nyt pitää kiinnittää lukijoiden huomiota vielä siihen, että ohjesääntö "Elä äänestytä toiste, jos ei ole syytä" tulee ilmoituksena lähinnä mallineesta {{Säilytetty}}, johon se kirjoitettiin vuonna 2005 kun poistoäänestykset olivat ainoa keskustelutapa Wikipediassa. Niissä artikkeleissa, joissa käytetään uudempaa mallinetta {{Artikkelin historia}}, ei ole mitään varoitusta siitä, että pitää olla erityisiä syitä uuteen äänestykseen. Tahdon tällä sanoa, että monet Wikipedian käytännöt sisältävät erilaisia sedimenttikerroksia historiasta, ja voikin olla vaikea nähdä, mikä menettelytapa on enää kurantti tai hyödyllinen vuonna 2016. Lisäksi on aavistuksen verran satunnaista, missä artikkeleissa on vanha malline "Säilytetty" käyttäjävaroituksen kera ja missä on uudempi malline ilman varoituksia. Yleensä vanhoissa jutuissa on myös tuo vanha malline, mutta tämä ei ole varmaa. --Pxos (keskustelu) 16. marraskuuta 2016 kello 17.53 (EET)[vastaa]
Asiallinen merkittävyyden määrittely tuli Suomen Wikipediaan 14.6.2008 (vastasi hyvin sanamuodoltaan nykyistä, joka siis on =): ”Mikäli aihetta on käsitelty huomattavan laajasti aiheesta riippumattomissa luotettavissa lähteissä, sitä voidaan pitää merkittävänä.” Sitä ennen artikkelin merkittävyyden määrittely pystyi olemaan lähinnä mutuilua. Toki tällä hetkellä kaikkia muokkaajia sitovassa käytännössä merkittävyyden kriteerit ovat mielestäni täyttä komediaa liittyen siihen, miten toimitaan vs. mitä käytäntö vaatii riippumattomista luotettavista lähteistä. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 17. marraskuuta 2016 kello 12.56 (EET)[vastaa]
