Wäinö Valkama

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Wäinö Aleksis Valkama (17. heinäkuuta 1877 Pusula12. kesäkuuta 1948 Kuusankoski) oli suomalainen kansakoulunopettaja, pankinjohtaja, kunnallisneuvos ja Suomalaisen puolueen ja kansallisen kokoomuksen kansanedustaja.[1]

Valkaman vanhemmat olivat kansakoulunopettaja Johan August Wallenius ja Matilda Charlotta Forsgrén. Hän kävi kansakoulun, alkukouluseminaarin ja valmistui opettajaksi 1900 Sortavalan opettajaseminaarista. Hän oli kansakoulunopettajana Loviisassa 1900–1902, Iitissä ja myöhemmin Kuusankoskella 1902–1937. Valkama oli Kansallis-Osake-Pankin Kuusankosken konttorin johtajana 1919–1948 ja hän toimi myös maanviljelijänä vuodesta 1912. Valkama toimi lisäksi useiden kuorojen ja soittokuntien johtajana. Hän sai kunnallisneuvoksen arvonimen 1937. [1]

Valkama oli kansanedustajana 1914–1917 ja 1917–1919 edustaen Uudenmaan läänin vaalipiiriä. Hän oli presidentin valitsijamiehenä vuoden 1931 presidentinvaalissa ja oli Iitin kunnanvaltuuston jäsenenä ja Kuusankosken kunnanvaltuuston varapuheenjohtajana.[1]

Wäinö Valkama oli naimisissa vuodesta 1905 Annette Wichtersteinin kanssa.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Wäinö Valkama Suomen kansanedustajat. Eduskunta.