Vanja

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Vanja
Nimipäivä  
– suomenkielinen
– ruotsinkielinen
– ortodoksinen
Muunnelmia Wanja
Vastineita eri kielissä
Nimen alkuperä venäläinen muunnos nimistä Johannes ja Ivan(a)

Vanja on venäläislähtöinen etunimi, joka voi olla miehen tai naisen nimi. Venäjällä sitä käytetään hellittelymuotona Johanneksesta, Ivanista ja Ivanasta. Nimi tunnetaan varsinkin Anton Tšehovin näytelmästä Vanja-eno.[1][2]

Skandinaviassa Vanja on omaksuttu naisen etunimeksi, koska se päättyy a-kirjaimeen (kuten esim. Sonja). Nimestä on käytössä myös kirjoitusasu Wanja.[3]

Nimi Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Huhtikuuhun 2024 mennessä Vanja on Digi- ja väestötietoviraston mukaan ollut Suomessa virallisena etunimenä noin 120–140 naisella ja noin 30–50 miehellä.[4] Wanja-nimisiä henkilöitä on tilastoitu noin 30–60.[5]

Sanalla vanja on suomen kielessä merkitys ’venäläinen’. Nykyään tässä ilmauksessa on leikillinen sävy, mutta talvi- ja jatkosodan aikaan vanja oli neuvostoliittolaisista sotilaista käytetty haukkumanimi.[1][6]

Nimipäivät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vanjalla ei ole suomalaista, suomenruotsalaista eikä ortodoksista nimipäivää.[7]

Ruotsissa Vanjalla on nykyään nimipäivä 24. toukokuuta.[8] Vuosina 1986–1992 nimipäivä oli 22. tammikuuta ja vuosina 1993–2000 8. huhtikuuta.[9]

Norjassa Vanjan nimipäivä on 22. tammikuuta.[10]

Tunnettuja Vanjoja ja Wanjoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja, s. 508. Kolmas tarkistettu painos. Toim. Raisa Vuohelainen. Helsinki: WSOY, 2004. ISBN 951-0-29400-4.
  2. Saarelma-Paukkala, Minna: Etunimikirja. Suomalaiset nimitrendit 2000-luvulla, s. 134. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2017. ISBN 978-952-222-831-4.
  3. Kruken, Kristoffer & Stemshaug, Ola: Norsk personnamnleksikon, s. 299. 2. utgåva. Oslo: Norske Samlaget, 1995. ISBN 82-521-4483-7. (norjaksi)
  4. Nimipalvelu: Etunimihaku (hakusana ”Vanja”) 22.4.2024. Digi- ja väestötietovirasto. Viitattu 27.4.2024.
  5. Nimipalvelu: Etunimihaku (hakusana ”Wanja”) 22.4.2024. Digi- ja väestötietovirasto. Viitattu 27.4.2024.
  6. Kielitoimiston sanakirja (hakusana ”vanja”) 19.3.2024. Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 27.4.2024.
  7. Nimipäivähaku (hakusana ”Vanja”) Yliopiston almanakkatoimisto. Viitattu 27.4.2024.
  8. Alla namn i almanackan isof.se. 15.5.2020, päivitetty 12.3.2024. Institutet för språk och folkminnen. Viitattu 27.4.2024. (ruotsiksi)
  9. Lindgren, Birgitta: Namnlängden och namnens placering under olika tider. – Namnlängdsboken. Historien bakom namnen i almanackan, s. 133. Redaktör Eva Brylla. Stockholm: Norstedts Ordbok, 2000. ISBN 91-7227-204-X. (ruotsiksi)
  10. Alhaug, Gulbrand: Vanja Store norske leksikon. Päivitetty 29.12.2023. Viitattu 27.4.2024. (norjaksi)