Välijoki (Evijärvi)
| Välijoki Ähtävänjoki |
|
|---|---|
| Maat | Suomi |
| Maakunnat | Etelä-Pohjanmaa |
| Kunnat | Evijärvi, Lappajärvi |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Ähtävänjoen vesistö (47) |
| Valuma-alue | Ähtävänjoen keskiosan alue (47.02) |
| Pinta-ala | 1 602 km² (Välijoki) [1] |
| Pääuoman pituus | yli 180 km [a] |
| Pääuoman osuudet | Ähtävänjoki ←Evijärvi ←Välijoki ←Lappajärvi ←Kurejoki ←Kuninkaanjoki |
| Joen uoman kohteita | |
| Alkulähde | Lappajärvi, Lappajärvi [2] |
| Laskupaikka | Evijärvi, Evijärvi [3] |
| Läpivirtausjärvet | voimala-allas, Perälammi |
| Esteet | Hanhikosken voimalaitos [4] |
| Sivu-uomat | Varispuro |
| Taajamat | Jokikylä |
| Mittaustietoja | |
| Lähdekorkeus | 69,5 m |
| Laskukorkeus | 61,7 m |
| Korkeusero | 7,8 m |
| Pituus | 17 km [5] |
| Kaltevuus | 0,46 m/km |
| Muuta | |
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Välijoki on Etelä-Pohjanmaalla Lappajärvellä ja Evijärvellä virtaava 17 kilometriä pitkä joki, joka muodostaa lyhyen osuuden yli 180 kilometriä pitkästä Ähtävänjoen vesistön pääuomasta. Välijoki laskee Lappajärvestä Evijärveen.[3][2][6]
Joen nimi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Karttapaikassa käytetään joesta vain nimeä Välijoki, mutta vanhemmissa painetuissa peruskartoissa lukee vain Ähtävänjoki.[7][8][9] Muutos karttanimissä näyttää tapahtuvan vuoden 1960 ja 1977 peruskarttojen välissä.[10][11]
Joen kulku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Välijoki alkaa Lappajärven pohjoispäästä Niskasta, jossa sijaitsee joessa pohjapato säännöstelemässä järven vedenpintaa. Joen niskalla on pieni koski, mutta muuten joki on alussa hyvin leveä. Välijokeen tulee Kalettomanlahdelta kilometrin mittainen kanavamainen uoma. Lammin kylässä ovat metsäisen joen ensimmäiset rantaan ulottuvat peltomaat. Niiden takana aukeaa vasemmalle Perälammin lahti. Tämän jälkeen joki kapenee ja virtaa Ranta-ahon ja Koskelan ohi. Kun joki saapuu hiljentyneeseen Sirppikoskeen, levenee joki pari kilometriä pitkäksi ja lähes 500 metriä leveäksi patoaltaaksi. Altaan toisessa päässä Pukkilassa toimii Hanhikosken voimalaitos. Patoaltaan keskikorkeus on 68,5 metriä mpy., eli se on metrin verran alempana kuin Lappajärvi. Voimalan alla joki jatkaa kapeampana ja virtaa syvemmällä jokilaaksossaan. Se ohittaa Jokikylän länsipuolelta, ja Kirsilässä se muuttuu taas leveämmäksi. Joki laskee 1,5 kilometriä pitkään Evijärven lahteen, jonka pohjukkaa kutsutaan Jokisuuksi. Joensuulla on haara, jossa sijaitsee Jokisaari. Lahti on yleensä alle 1,5 metriä syvä, ja se on luonnonsuojelualuetta.[3][2]
Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Välijoen vuolaita koskia on käytetty vesimyllyjen vesivoimana. Joessa oli kuusi kilometriä pitkä koskien ja myllyjen koskijakso. Koskia kutsuttiin nimillä Lammi, Koirakoski, Sahikoski, Sirppikoski, Niemikoski, Hanhikoski, Akankoski, Kuusmanninkoski ja Kirsilän koski. Ähtävänjoen latvoilla poltettiin 1700-luvun lopulta alkaen tervaa, joka kuljetettiin tynnyreissä merenrannikolle veneisiin lastattuna. Pitkillä veneillä soudettiin järvenselät ja laskettiin jokien kosket alas. Yläjuoksulta matkansa alkaneella saattoi tulla yli 30 koskea vastaan. Samoissa koskissa uitettiin alajuoksulle myös tukkeja. Tukinuitossa liikkui suuret rahat ja niillä alettiin perkaamaan jokia uiton helpottamiseksi. Sotien jälkeen on myös Välijoen koskia perattu toistuvasti. Suomessa uitto loppui 1960-luvulla ja Välijoella alettiin rakentamaan vesivoimalaitosta, joka valmistui vuonna 1968. Voimalan yläpuolinen patoallas peitti alleen edellä mainitun koskijakson lähes kokonaan.[5]
Välijoen lähialue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Yleistä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Välijoen vesistöalue sisältyy Ähtävänjoen keskiosan alueeseen (47.02) ja se on jaettu kahteen toisen jakovaiheen alueeseen, Välijoen alaosan alue (47.022) ja Välijoen yläosan alue (47.023). Näiden välinen raja sijaitsee kartan mukaan Hanhikosken voimalaitoksella. Välijoen vesistöalueen lähialue muodostuu niistä ojista ja puroista, jotka laskevat suoraan Välijokeen. Tämä alue on 13 kilometriä pitkä ja sen leveys vaihtelee 7–10 kilometriä [b]. Välijoen sivu-uomat ovat tämän vuoksi lyhyitä ja vähävetisiä. Välijoessa on kuitenkin runsaasti vettä, sillä se sijaitsee Ähtävänjoen vesistön keskijuoksulla ja sen valuma-alueen pinta-ala on 1 602 neliökilometriä. Kun siitä vähentää lähdejärven valuma-alueen pinta-alan 1 530 neliökilometriä, jää Välijoen lähialueen pinta-alaksi 72 neliökilometriä.[6][4][12]
Sivujoet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Välijoen sivuojat ovat verrattain lyhyitä.[6] Etäisyys (*) on mitattu Evijärven rannasta.
| Sivu-uoman nimi |
Pääuoman kohta |
Etäisyys (km *) |
Pituus (km) |
Virtaama MQ (m³/s) |
Valuma- alue (km²) |
Lähteet | |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Välijoki laskee Evijärveen | |||||||
| Isonnevanoja | joensuu | 1 | 2,2,2,–,–,– | ||||
| Varispuro | Puroniemi | 1 | 2,2,2,–,–,– | ||||
| Riitaoja | Koski | 8 | 9 | 2,2,2,–,–,3 | |||
| Käyriäisenpuro | Lammi | 14 | 2,2,2,–,–,– | ||||
| Välijoki alkaa Lappajärven pohjoisrannasta. | |||||||
Lähteet: 1 = sivujoen oma artikkeli, 2 = Karttapaikan verkkopalvelu, 3 = katsottu Suomen ympäristökeskuksen VALUE-palvelusta ([13])
Järviä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Välijoen lähialueella sijaitsee muutamia järviä. Joenuomaan avautuva Perälammi (13 ha) ja voimalaitoksen patojärvi (45 ha) on jo edellä mainittu. Jokikylässä sijaitsee pieni Vähäjärvi (8 ha), joka laskee jokeen Varisojan kautta. Lammissa sijaitseva yhtä pieni Valkeisjärvi (8 ha) laskee Käyriäisjärven kosteikon läpi ja Käyriäisojan kautta jokeen.[6][3][2]
Huomioita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Pääuoman ja sen pituuden määrittäminen on selostettu artikkelin Ähtävänjoen vesistö kappaleessa Pääuoma.
- ↑ Ähtävänjoen alaosan alueen mitat on arvioitu Karttapaikan verkkopalvelun mittausvälineitä käyttäen hyödyntäen vertailussa Järviwikin valuma-aluekarttaa.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Välijoen valuma-alueen pinta-alamääritys, VALUE - Valuma-alueen rajaamistyökalu KM10, Suomen ympäristökeskus, viitattu 31.12.2022
- ↑ a b c d Lappajärvi, Lappajärvi (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 31.12.2022.
- ↑ a b c d Evijärvi, Evijärvi (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 31.12.2022.
- ↑ a b Uskollinen palvelija uudistuu – Kattilakosken voimalaa varustetaan uuteen aikakauteen 42 vuoden palvelun jälkeen (2/2021) katternodigital.fi. 2021. Katternö Group. Viitattu 31.12.2022.
- ↑ a b Orrenmaa, Anssi: Tervareitin melontaopas, s. 4, 36–39. Mustasaari: Järviseutu-Seura ry, 2015. ISBN 978-952-68286-1-9. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 31.12.2022).
- ↑ a b c d Ähtävänjoen keskiosan alue (47.02) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 31.12.2022.
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 2314 05 Viskarinmäki. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1954. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 31.12.2022)
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 2314 07 Lappajärvi. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1954. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 31.12.2022)
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 2314 08 Pitkäsalo. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1953. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 31.12.2022)
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 2314 05 Viskarinmäki. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1960. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 31.12.2022)
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 2314 05 Viskarinmäki. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1977. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 31.12.2022)
- ↑ Lappajärven valuma-alueen pinta-alamääritys, VALUE - Valuma-alueen rajaamistyökalu KM10, Suomen ympäristökeskus, viitattu 31.12.2022
- ↑ Ähtävänjoen valuma-alueen pinta-alamääritys, VALUE - Valuma-alueen rajaamistyökalu KM10, Suomen ympäristökeskus, viitattu 29.12.2022
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
