Urho Tuurala

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Urho Anshelm Tuurala (7. marraskuuta 1882 Virrat − 1943/1944 Sorokka) oli suomalainen opettaja ja kirjailija. 1920-luvulla Neuvostoliittoon muuttanut Tuurala kirjoitti Neuvosto-Karjalassa useita suomenkielisiä oppikirjoja eri kouluasteille.[1]

Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Virroissa syntyneen Tuuralan vanhemmat olivat talollinen Johannes Kustaa Tuurala ja Heta Kaarlentytär Kekola. Hän kirjoitti ylioppilaaksi Tampereen Reaalilyseosta ja suoritti hallintotieteiden kandidaatin tutkinnon Helsingin yliopistossa vuonna 1908.[2] 1900-luvun alkuvuosina Tuurala oli kiinnostunut teosofiasta ja perehtynyt itämaisiin uskontoihin. Hän kirjoitti muun muassa uskonnonvastaiseen Vapaa Ajatus -lehteen. Yhdessä Teosofisen Seuran sosialistisiipeen kuuluneiden Yrjö Kallisen ja Väinö Valvanteen kanssa hän peräänkuulutti materialistisen puoluepolitiikan tilalle ihmisläheisempää teosofian inspiroimaa ”parempaa sosialismia” ja kritisoi sosialismia puisevasta tieteellisyydestä. Tuurala ei kuitenkaan ollut Teosofisen Seuran jäsen.[3]

Opiskeluaikoinaan Tuurala asui Oulunkylässä kirjailija Hilda Tihlän ja tämän puolison postiekspeditööri Karl Nicklenin luona. Vuonna 1913 Tuurala, Tihlä ja hänen adoptiotyttärensä muuttivat Vihdin Otalammelle, jossa myös Niclen edelleen vieraili. Sisällissodan aikana Tihlä toimi Vihdin punakaartin naispataljoonan päällikkönä ja Tuurala pataljoonan kirjurina. Sodan päätyttyä Tuurala ja Tihlä piileskelivät viranomaisia kuuden vuoden ajan Miina Sillanpään avustuksella, kunnes vuonna 1924 siirtyivät Neuvostoliittoon Martta-tyttären kanssa. Vuonna 1925 Tuurala ja Tihlä solmivat Petroskoissa avioliiton Nicklenin kuoltua. Jatkosodan sytyttyä pariskunta evakuoitiin Vienenmeren rannalle Sorokkaan, jossa Tuurala kuoli vuonna 1943 tai 1944.[4]

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Alkeismaantiede : Sosialististen neuvosto-tasavaltain liitto ja katsaus rajavaltoihin. Moskova: Kansojen kustannusliike, 1925.
  • Tuurala, Urho ; Paavilainen, Jaakko: Nuori rakentaja. I osa, I:n asteen työkoulun II osastoa varten. Leningrad: Kirja, 1926.
  • Tuurala, Urho ; Gylling, Maija: Aapinen ja ensimäinen lukukirja. Petroskoi: Kirja, 1928.
  • Tuurala, Urho ; Paavilainen, Jaakko: Nuori rakentaja. I ja II osa, 1:n asteen työkoulun II osaston lukukirja. Leningrad: Kirja, 1928.
  • Työkoulun maantieto = Obŝaâ geografiâ dlâ trud.-školy. Leningrad: Kirja, 1930.
  • Tuurala, Urho ym.: Suomenkielen ohjelma ja metodisia ohjeita : alkukoulua varten. Petroskoi: Kirja, 1932.
  • Suomen kielen oppi- ja työkirja : IV oppivuosi. Petroskoi: Kirja, 1932.
  • Suomen kielen oppikirja vähänlukutaitoisten kouluille. Petroskoi: Kirja, 1932.
  • Suomen kielen oppikirja. I ja II kouluvuosi. Petroskoi: Kirja, 1933.
  • Suomen kielen kielioppi : keskikoulun oppikirja. Ensimmäinen osa, Muoto-oppi. Petroskoi: Kirja, 1934.
  • Suomen kielen oppikirja. Toinen osa, Lauseoppi : keskikoulujen oppikirja. Petroskoi: Kirja, 1934.
  • Suomen kielen oppikirja. III ja IV kouluvuosi. Petroskoi: Kirja, 1934.
  • Äidinkielen ja kirjallisuuden ohjelma : suomenkielisille keskikouluille. Petroskoi: Kirja, 1934.
  • Kieliopin harjoituksia : alkukoulun I ja II luokalle. Petroskoi: Kirja, 1936.
  • Kieliopin harjoituksia : vajaakeskikoulun ja keskikoulun V luokalle. Petroskoi: Kirja, 1936.
  • Suomen kielen oppikirja vähälukutaitoisten kouluille. Petroskoi: Kirja, 1936.
  • Tyyliopin harjoituksia : vajaakeskikoulun ja keskikoulun 5-7 luokille. Petroskoi: Kirja, 1936.
  • Suomen kielen kielioppi : vajaakeskikoulua ja keskikoulua varten. Ensimmäinen osa, Fonetiikka ja morfologia. Petroskoi: Karjalais-suomalaisen SNT:n valtion kustannusliike, 1940.
  • Suomen kielen oppikirja : vajaakeski- ja keskikouluille. II osa, Syntaksi. Petroskoi: Karjalais-suomalaisen SNT:n valtion kustannusliike, 1941.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Oppikirjojen sähköinen kokoelma Karjalan kansojen kielillä Karjalan tasavallan kansalliskirjasto. Viitattu 12.3.2022.
  2. ↑ 28085. Tuurala, Urho Anshelm (PDF) Ylioppilasmatrikkeli 1900-1907. Helsingin yliopisto. Viitattu 12.3.2022.
  3. ↑ Kemppainen, Mikko: Sosialismin, uskonnon ja sukupuolen dynamiikkaa : 1900-luvun alun työväenliikkeen naiskirjailijat aatteen määrittelijöinä, s. 346, 349-350, 354-355. Väitöskirja. Helsinki: Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura, 2020. ISBN 978-952-59768-7-8. Teoksen verkkoversio (PDF).
  4. ↑ Kemppainen 2020, s. 78, 81.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Urho_Tuurala&oldid=21286016”