Tokion rautatieasema

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
東京駅 Tōkyō-eki
Tokion rautatieasema
Kuva asemalta
Tokion rautatieaseman Marunouchin puolen rakennus valaistuna
Perustiedot
Sijainti  35°40′51″N, 139°46′01″E
Kunta  Chiyoda, Tokio
Valtio  Japani
Avattu  1914
Liikenne
Käyttäjiä   415 908 (JR Higashi-Nihonin aseman junaannousuja päivittäin vuonna 2013)
Operaattori(t)  JR Higashi-Nihon, JR Tōkai, Tōkyō Metro
Kaukoliikenne  Tōhoku Shinkansen (Yamagata Shinkansen, Akita Shinkansen, Jōetsu Shinkansen, Hokuriku Shinkansen), Tōkaidō Shinkansen
Paikallisjunat  Ueno–Tōkyō Line (Tōkaidō-päälinja, Utsunomiya-linja, Takasaki-linja, Jōban-linja), Keihin-Tōhoku-linja, Yamanote-linja, Chūō-linja, Sōbu-pikalinja, Yokosuka-linja, Keiyō-linja
Vaihtoyhteydet  Tōkyō Metron Marunouchi-linja
Asemarakennus
Suunnittelija  Kingo Tatsuno
Aiheesta muualla
Wikimedia Commons

Tokion rautatieasema (jap. 東京駅, Tōkyō-eki) on rautatieasema Marunouchin kaupunginosassa Chiyodan erillisalueella Tokiossa, Japanissa. Se on yksi Tokion ja koko maan vilkkaimmista rautatieasemista sekä Shinkansen-suurnopeusjunien lähtöpaikkana Tokion tärkein kaukoliikenteen asema. JR liikennöi asemalta lisäksi useita konventionaalisia kauko- ja paikallisjunalinjoja. Sieltä on myös vaihtoyhteys Tokion metroon.

Aseman länsipuoleinen, keisarillisen palatsin suuntaan katsova punatiilinen päärakennus on valmistunut vuonna 1914. Se on yksi Tokion tärkeimmistä historiallisista maamerkeistä, joka restauroitiin perusteellisesti vuosina 2007–2012.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Japanin ensimmäinen rautatielinja avattiin vuonna 1872 Shinbashin ja Jokohaman välille. Seuraavina vuosikymmeninä rautatieverkko pääkaupungin alueella laajeni nopeasti, mutta Shinbashin ja Uenon välinen osuus oli pitkään rakentamatta. Sen varrelle päätettiin suunnitella keskusrautatieasema, joka toimisi alueen rataverkon keskipisteenä. Uuden linjan suunnittelua valvomaan palkattiin saksalainen insinööri Franz Balzter, joka teki suunnitelman myös Tokion rautatieasemasta, mutta hänen visiotaan pidettiin nopeasti länsimaistuvassa maassa liian japanilaisena. Tehtävään valittiin hänen sijaansa japanilainen arkkitehti Kingo Tatsuno, joka piirsi Balzterin rakennesuunnitelmaan pohjautuen eurooppalaistyylisen rakennuksen. Suunnittelussa kesti kahdeksan vuotta ja aseman rakentamiseen osalistui noin 740 000 henkeä. Se valmistui lopulta vuonna 1914.[1]

Tokion rautatieasemalla tapahtui kaksi poliittista murhaa ennen toisen maailmansotaa: pääministeri Hara Takashi puukotettiin aseman eteläisellä sisäänkäynnillä vuonna 1921 ja pääministeri Osachi Hamaguchia ammuttiin aseman laiturilla vuonna 1930.[1]

Rakennus selvisi vuoden 1923 Kantōn suuresta maanjäristyksestä vähin vahingoin, mutta tuhoutui pahasti toisen maailmansodan pommituksissa. Sodan jälkeen aseman katto korvattiin nopeasti väliaikaisella, kulmikkaalla rakenteella, joka kuitenkin jäi paikoilleen 60 vuoden ajaksi. Asema nimitettiin lopulta tärkeäksi kulttuurikohteeksi vuonna 2003 ja päätettiin restauroida alkuperäiseen asuunsa. Korjaustyöt alkoivat vuonna 2007 ja saatiin päätökseen vuonna 2012. Vilkasliikenteinen asema oli käytössä korjaustöiden ajan, joten tietyillä alueilla töitä voitiin tehdä vain öisin muutama tunti kerrallaan. Restauroinnin jälkeen asema on noussut matkailukohteeksi ja työt ovat elävöittäneet myös ympäröivää kaupunkia.[1][2]

Rakennus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tokion rautatieaseman vuonna 1914 valmistunut Marunouchin puoleinen Kingo Tatsunon suunnittelema päärakennus on kolmikerroksinen, 335 metrin pituinen[2] kupolein varustettu rakennus, joka katsoo suoraan Tokion keisarillista palatsia kohti. Aseman keskiosan pääsisäänkäynti onkin varattu alun perin keisarin käyttöön. Rakennuksen julkisivumateriaalina on käytetty punatiiltä ja kiveä. Aseman rakentamiseen käytettiin noin 8 miljoonaa tiiltä. Pohjois- ja eteläosan kahdeksankulmaiset rotundat on koristeltu kipsireliefein, joihin on kuvattu kiinalaisen horoskoopin eläimiä sekä kotka, kukka, feenikslintu ja miekka. Reliefeissä on kuitenkin vain kahdeksan kahdestatoista horoskooppimerkistä: loput merkit on kaiverrettu toiseen Tatsunon suunnittelemaan rakennukseen, porttiin Takeo onsenin kuumilla lähteillä.[1]

Korjaushankkeessa uudistettiin myös aseman itäinen Yaesun kaupunginosan puoleinen julkisivu. Tämä julkisivu on vanhasta punatiilirakennuksesta poiketen hyvin moderni ja urbaani: sitä reunustavat kaksi korkeaa GranTokyo-tornia, jotka yhdistää terminaaliin suurikattoinen kauppakeskus Gran Roof.[1] Korjaustyöt maksoivat noin 50 miljardia jeniä, mutta valtaosa kustannuksista katettiin myymällä käyttämättä jäänyttä rakennusoikeutta, noin 180 000 neliömetriä, ympäristön kiinteistöille.[2] Itse rautatieaseman kokonaispinta-ala on noin 182 000 neliömetriä.[1]

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tokion rautatieasema on yksi Japanin vilkkaimmista: päivittäin asemalta lähtee tai sinne saapuu yli 4 000 junaa.[1]

Tokion rautatieasemaa käyttävät linjat laitureittain
Laituri Linja Määränpää
Maanpäälliset laiturit
1・2 Chūō-linja OchanomizunShinjukunTachikawan suunta
Tokkyūt Azusa ja Kaiji
3 Keihin-Tōhoku-linja UenonŌmiyan suunta
4 Yamanote-linja (vastapäivään) Uenon・Ikebukuron suunta
5 Yamanote-linja (myötäpäivään) ShinagawanShibuyan suunta
6 Keihin-Tōhoku-linja KamatanKannain suunta
7・8 Ueno–Tōkyō Line
(Utsunomiya-, Takasaki- ja Jōban-linjat)
Uenon・Ōmiyan・UtsunomiyanTakasakinMiton suunta
Jōban-linjan tokkyūt Hitachi ja Tokiwa
Tōkaidō-linja Shinagawan・YokohamanOdawaranAtaminItōn suunta (osa junista laitureilta 7 ja 8)
Tokkyū Odoriko
Yöjunat Sunrise Izumo ja Sunrise Seto laiturilta 9
9・10
JR Tōkain Shinkansen-laiturit
14–19 ■ Tōkaidō Shinkansen NagoyanShin-Ōsakan suunta
JR Higashi-Nihonin Shinkansen-laiturit
20–23 ■ Tōhoku, Yamagata ja Akita Shinkansen Utsunomiyan・FukushimanSendainMoriokanHachinohenShin-AomorinYamagatanShinjōnAkitan suunta
■ Jōetsu ja Hokuriku Shinkansen Takasakin・Echigo-YuzawanNiigatanKaruizawanNaganonToyamanKanazawan suunta
Sōbu-linjan maanalaiset laiturit
1・2 Yokosuka-linja Yokohaman・ŌfunanKamakuranZushinYokosukanKurihaman suunta (osa junista laitureilta 3 ja 4)
Tokkyū Shiosai (Narita Express)
3・4 Sōbu-linja (kaisoku) KinshichōFunabashinTsudanumanChibanNaritan lentoaseman suunta (osa junista laitureilta 1 ja 2)
Tokkyū Narita Express
Keiyō-linjan maanalaiset laiturit
1–4 Keiyō-linja ja Musashino-linja MaihamaKaihin-MakuharinSoganNishi-Funabashin suunta
Tokkyūt Sazanami ja Wakashio laitureilta 1 ja 2

Kuvia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g Ito, Masami: Tokyo Station at 100: all change The Japan Times. Viitattu 3.5.2015.
  2. a b c Nakata, Hiroko: Tokyo Station’s Marunouchi side restored to 1914 glory The Japan Times. Viitattu 3.5.2015.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]