Toivo J. Kuukkanen
Toivo Johan Kuukkanen (10. tammikuuta 1886 Jyväskylän maalaiskunta – 30. lokakuuta 1978 Helsinki) oli suomalainen ammattiyhdistysvaikuttaja, nykyisen Suomen Metallityöväen Liiton (SML) perustajajäsen ja sen liittovaltuuston pitkäaikainen puheenjohtaja.
Nuoruus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuukkasen vanhemmat olivat Oskari Kuukkanen ja Katariina, o.s. Juhontytär Emonen. Toivo Johan avioitui vuonna 1907 Klaara Siviä Marjosen (1889–1975) kanssa, joka oli kotoisin Jyväskylän Nyrölästä. Heillä oli lapset Kalervo, Jenny, Viljo, Väinö ja Meeri.
Toivo Johanin koulunkäynti jäi kansakouluun. Kaksitoistavuotiaasta alkaen hän kävi töissä tukkimetsässä. Klaaran kanssa avioon mennessään hän oli vielä tukkitöissä, mutta pääsi pian Väinölän konepajalle Jyväskylään. Siellä hän aloitti työuransa puusepänverstaassa. Sitten tuli muutto ensin Tampereelle ja sen jälkeen Kotkaan metallimiehen hommiin. Vuonna 1915 Kuukkanen muutti perheineen Helsinkiin, josta tuli hänen lopullinen kotikaupunkinsa; täältä hän myös lähti sisällissotaan punaisten puolella. Hän toimi muun muassa esikuntapäällikkönä Satakunnan rintamalla Noormarkussa ja osallistui Noormarkun–Harjakankaan taisteluun sekä myöhemmin pääkaupunkiin palattuaan Helsingin taisteluun, jonka yhteydessä hänet vangittiin senaatin tiloista. Helsingissä alkoi ura mallipuuseppänä Kone ja Sillassa ja jatkui Valimo Suomessa, jossa hän oli töissä malliveistäjänä noin 30 vuotta.[1]
Ammattiyhdistystoiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Toivo Kuukkanen oli yksi Suomen Metallityöväen Liiton perustajajäsenistä[2] ja hän toimi pitkään eri luottamustehtävissä. Hän oli liittotoimikunnan jäsen 1930–1934 ja 1940–1951, liittovaltuuston jäsen 1934–1940 ja 1951–1959 sekä liittovaltuuston puheenjohtaja 1934–1940 ja 1952–1959. T.J. Kuukkanen oli myös Helsingin Työväenyhdistyksen varapuheenjohtaja, osittain samaan aikaan SML:n Liittovaltuuston puheenjohtajan toimen kanssa, vuosina 1934–1957 [3] Eläkkeelle 1959 siirtyessään Kuukkanen oli osallistunut järjestön johtotyöhön 28 vuoden ajan.[4] Vuonna 1959 hänet nimitettiin Metallityöväen Liiton kunniajäseneksi.[5]
Metalliliiton piirissä Kuukkanen tunnettiin myös "pappa Kuukkasena" ja "isä Kuukkasena". Ensimmäinen nimitys johtui osin hänen iästään, toinen hänen pojastaan Viljo Kuukkasesta, joka samanaikaisesti loi uraa samassa liitossa. Toivo Kuukkanen tunnettiin lausunnoissaan ”harkitsevana ja varovaisena miehenä, mutta silti vankkumattomana ammattiyhdistysmiehenä ja sosialidemokraattina, jonka arvostelukykyyn aina voidaan luottaa”[6]. Ehkäpä juuri näistä syistä hän sai työväenliikkeessä runsaasti arvostusta ja merkittäviä tehtäviä. Hänellä oli myös luontaista karismaa.
Kun Toivo Kuukkanen 28 vuoden jälkeen jätti luottamustoimensa, Metallityöväen Liitto myönsi hänelle eläkkeen, vaikka hän ei ollut koko aikana ollut järjestössä päivääkään töissä;[7] ainakin vuoteen 1969 mennessä menettely oli ainutlaatuinen.[1]
Poliittinen vakaumus ja ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Työväenliike tuli nuorelle Kuukkaselle tutuksi jo kotona, vaikka Oskari-isä ei liittoon tai puolueeseen kuulunutkaan. Toivo Johan seurasi työväen nuorisoseuratoimintaa, kunnes hänestä alkoi tuntua, että hän kuului siihen joukkoon. Väinölän konepajalla Toivo Johan sitten liittyi Sosialidemokraattiseen puolueeseen kirjoittautumalla Jyväskylän Jokivarren työväenyhdistyksen jäseneksi. Teoriaan hän perehtyi Jokivarren vuosina lähinnä lukemalla. Tampereen aikanaan Toivo Johan liittyi myös työväen ammattiliikkeeseen.[1]
Poliittisen uransa T.J. Kuukkanen aloitti Suomen Työläisliitossa (STL) toimimalla syksyllä 1929 perustetun metallityöläisten jaoston liittotoimikunnan jäsenenä.[8] Tässä ominaisuudessa hänestä tuli myös SAK:n perustajajäsen; hän kuului uuden keskusjärjestön perustavaan valiokuntaan.[9]
- Metallityöväen liiton perustajajäsen v. 1931.[10]
- SML:n liittovaltuuston jäsen 1934 – 1940, 1951 – 1959[11]
- SML:n liittotoimikunnan jäsen 1930 – 1934, 1940 – 1951[12]
Kuukkanen toimi SML:n edustajana Työväen Sivistysliitossa 1951–1959, Lomaliitossa 1953 ja Työväen matkailuliitossa 1952–1959.[13]
Harrastustoiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Toivo Kuukkanen oli vuokrannut kaupungilta siirtolapuutarhapalstan Kumpulasta. Hän oli mukana kevättalvena 1927 Kaisaniemen koululla järjestetyssä tilaisuudessa, jossa perustettiin toimikunta valmistelemaan Kumpulan Siirtolapuutarhayhdistyksen perustamista. T.J. Kuukkanen oli useita vuosia yhdistyksen jäsen ja rahastonhoitaja.[14] Myöhemmin puutarhanhoito siirtyi Tammelundiin (nykyinen Tammisalo), jonne T.J. Kuukkanen rakensi perheineen omakotitalon. Hän myös kalasti ja luki runsaasti kirjallisuutta.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Koivisto, Johan: Suomen Metallityöväenliitto 1899 – 1930. Suomen Metallityöväen Liitto, 1974.
- Kunnas, Karl, Gustaf: Suomen Metallityöväen Liitto 1930 – 1949. Suomen Metallityöväen Liitto, 1974.
- Koivisto, Johan: Metallityöväen Liitto 1950 – 1960. Suomen Metallityöväen Liitto, 1987. ISBN 951-9470-03-4.
- 70-v. syntymäpäivähaastattelu. Ahjo-lehti, 10.1.1956. Suomen Metallityöväen Liitto. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 6.2.2009. (Arkistoitu – Internet Archive)
- Metallityöväen Liiton verkkosivut (Arkistoitu – Internet Archive)
- Jaakkola, Helena: Kumpulan siirtolapuutarhan 75-vuotisjulkaisu. Juhlajulkaisu. Kumpulan siirtolapuutarha yhdistys r.y., 2002. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 6.2.2009).
- Työväen arkisto
- Tuomisto, Tero: Tienraivaajan osa. Satavuotta Helsingin Työväenyhdistyksen historiaa 1884-1984. Helsingin Työväenyhdistys, 1984. ISBN 951-99527-4-8.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Työväen arkisto Muistitietokokoelmat. Haastattelija Pulmu Manninen 7.3.1969
- ↑ Suomen Metallityöväenliitto 1899 – 1930, s. 243, 427, 435.
- ↑ Tienraivaajan osa. Satavuotta Helsingin Työväenyhdistyksen historiaa 1884-1984, s.403, s.486.
- ↑ Suomen Metallityöväen liitto 1950 – 1960
- ↑ Suomen Metallityöväenliitto 1950 – 1960 s. 401, 514.
- ↑ Ahjo 70v. syntymäpäivähaastattelu 10.1.1956
- ↑ Suomen Metallityöväen liitto 1950 – 1960 s.402
- ↑ Suomen Metallityöväen Liitto 1930 – 1949, s. 34–35.
- ↑ Suomen Metallityöväen Liitto 1930 – 1949, s. 37.
- ↑ Suomen Metallityöväenliitto 1930 – 1949, s. 45.
- ↑ Suomen Metallityöväen Liitto 1950 – 1960, s. 514. SML:n liittovaltuuston jäsenet.
- ↑ Suomen Metallityöväen Liitto 1950 – 1960, s. 514. SML:n liittotoimikunnan jäsenet 1950 – 1960.
- ↑ Suomen Metallityöväen Liitto 1950 – 1960, s. 540. SML:n edustajat kotimaisissa järjestöissä 1950–1960.
- ↑ Kumpulan siirtolapuutarhan 75-vuotisjulkaisu, s. 8, 10, 45.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kuukkanen, Hannu (toim.): Vilkas muistikuvitus. tekijä, 2012. Teoksen verkkoversio.
- Kuukkanen Hannu ; Koivisto, Johan: Isä, poika ja Metalliliitto. tekijä, 2015. ISBN 978-952-93540-9-5.