Timo Penttilä

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Timo Jussi Penttilä (16. maaliskuuta 1931 Tampere25. helmikuuta 2011 Helsinki)[1] oli Suomen merkittävimpiä modernistisia arkkitehteja.

Elämä ja ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Penttilän vanhemmat olivat karjanjalostuksessa ansioitunut[2] maanviljelysneuvos Arvo Mikko Penttilä ja Ester Elviira Matinheimo.[3] Penttilä valmistui ylioppilaaksi Tampereen yhteiskoulusta vuonna 1950 ja arkkitehdiksi Teknillisestä korkeakoulusta vuonna 1956. Vuosina 1957−1959 hän työskenteli Aarne Ervin arkkitehtitoimistossa ja perusti tämän jälkeen oman toimiston. Hänen läpimurtotyönsä oli vuonna 1958 suunniteltu ja 1960 valmistunut Tampereen työväenopiston talo Sampola, jonka hän suunnitteli yhdessä Kari Virran kanssa. Seuraavana vuonna hän voitti Helsingin kaupunginteatterin arkkitehtuurikilpailun, joka nosti hänet maan eturivin arkkitehtien joukkoon. Kaupunginteatterissa hän vaihtoi varhaisten töidensä betonipinnan vaaleisiin kaakelilaattoihin sekä siirtyi ankarasta rationalismista ekspressiivisemmän ilmaisun suuntaan.[1] Kaupunginteatteri on esimerkki Penttilän pehmeästä, ihmisläheisestä modernismista, jossa on samankaltaisuuksia Reima Pietilän ja Alvar Aallon kypsimpiin töihin.

Penttilä suunnitteli myös tiukan rationaalisia rakennuksia, muun muassa Helsingin Hanasaaren B -voimalaitoksen, joka on saanut ammattipiireissä arvostusta alusta lähtien. Siinä raskaat rakennusmassat on saatu sommittelulla näyttämään keveämmiltä. Vuonna 1967 valmistunut Ratinan stadion Tampereella taas edustaa 1960-luvun niin sanottua betonibrutalismia, jossa raskaat betonirakenteet jätettiin näkyviin hallitsevaksi arkkitehtoniseksi elementiksi. Rakennuksessa on nähty vaikutteita myös italialaisen modernistin Pier Luigi Nervin töistä.[1][4] Uransa aikana Penttilää kritisoitiin ammattikunnan sisällä liiasta kokeilunhalusta ja modernismin tiukkoja sääntöjä kunnioittamattomasta ekspressiivisestä arkkitehtuurista (eli modernistin perisynnistä, formalismista). Arkkitehtikunnan ulkopuolella esimerkiksi J. P. Roos on arvostellut häntä terävästi liian tinkimättömästä modernista otteesta[5].

Penttilä oli Suomen rakennustaiteen museon esimiehenä vuodet 1976–1980 ja kirjoitti myös ahkerasti ja poleemisesti Arkkitehti-lehteen. Hän voitti 1970-luvun lopulla useita kulttuurirakennusten suunnittelukilpailuja Lähi-idässä – Bahrainin kulttuurikeskus 1976, kilpailuehdotukset Iranin kansalliskirjastosta Teheranissa 1978 ja Yhdistyneiden Arabiemiraattien ulkoministeriöstä 1979[1] – mutta ne eivät toteutuneet. Hänen viimeisiksi töikseen Suomessa jäivät muutamat Espoon Tapiolan keskustaan sen täydennysrakentamisen yhteydessä 1980-luvun alussa suunnitellut toimistotalot sekä Heikki Saarelan ja Kari Lindin kanssa suunniteltu Helsingin Salmisaaren B-voimalaitos, joka valmistui 1985.[3][4]

Penttilä toimi Berkeleyn yliopiston vierailevana luennoitsijana 1968–69 ja siirtyi vuonna 1980 arkkitehtuurin mestarikoulun professoriksi Wienin taideakatemiaan. Hän jäi eläkkeelle 1996.[4]

Tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helsingin kaupunginteatterin suunnittelua helmikuussa 1964: vasemmalta Jukka Siivola, Pekka Salminen ja Timo Penttilä.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Artikkelit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Timo Penttilä Suomen arkkitehtimuseon sivuilla. Viitattu 10.7.2011.
  2. Maanviljelysneuvos Arvo Penttilä Talouselämän vaikuttajat. Biografiakeskus, SKS.
  3. a b Keinänen, Timo: Penttilä, Timo (1931–2011). Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 25.6.2011. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
  4. a b c Manninen, Antti: Helsingin kaupunginteatteri oli uran läpimurto. Helsingin sanomat, 17.3.2011, s. C7. Artikkelin verkkoversio.
  5. Roosin artikkeli

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Penttilä, Timo: Oikeat ja väärät arkkitehdit: 2000 vuotta arkkitehtuuriteoriaa. Toimittaneet Kari Lind, Ulla Markelin ja Jorma Mukala. Helsinki: Gaudeamus, 2013. ISBN 978-952-495-311-5.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]