Tamassos
| Tamassos | |
|---|---|
| Ταμασσός | |
| Sijainti | |
  Tamassos |
|
| Koordinaatit | |
| Valtio | Kypros |
| Paikkakunta | Politikó, Nikosia |
| Historia | |
| Tyyppi | kaupunki |
| Kulttuuri | antiikki |
| Alue | Kypros |
| Aiheesta muualla | |
Tamassos (m.kreik. Ταμασσός, myös Tamasos/Temesē, Ταμασός/Τεμέση, lat. Tamassus/Tamaseus/Tamesa) oli antiikin aikainen kaupunki Kyproksen saarella.[1][2][3] Se sijaitsi nykyisen Politikón kylän paikalla.[4]
Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tamassos sijaitsi lähes Kyproksen saaren keskellä Pediaíos-joen länsirannalla lounaaseen nykyisestä Nikosiasta. Sen kautta kulki tie Soloista Tremithukseen. Kaupunki oli suhteellisen suurikokoinen, ja nykyinen Politikón kylä kattaa vain osan sen alueesta. Tamassos tunnettiin erityisesti kuparistaan, sillä se sijaitsi yhdellä saaren tärkeimmistä kuparikaivosalueista. Kaupungin ympäristö oli hedelmällistä maaperää.[2][3][5]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tamassoksen syntyhistoriaa ei tunneta. Paikka on ilmeisesti asutettu hyvin varhain sen kupariesiintymien vuoksi. Pronssikaudella Tamassos oli ilmeisesti Kyproksen tärkeintä kuparin kaivamisen ja kaupan aluetta. Varhaisin maininta siitä tässä yhteydessä on Homeroksella nimellä Temesē. Assyrialaisissa lähteissä kaupungin nimi esiintyy oletettavasti muodossa Tamesu. Kaupungin nimen alkuperäksi on esitetty foinikian sana themaes, joka tarkoittaa ”sulattamista”. Myöhempi antiikin aikainen kaupunki seurasi pronssikautista asutusta samalla paikalla.[1][2][3][6]
Kaupungin varhaisin historiallisesti tunnettu tapahtuma ajoittuu 300-luvun eaa. puoleen väliin. Tuolloin Tamassoksen kuningas Pasikypros myi kuningaskuntansa 50 talentilla Kitionin kuninkaalle Pumiathonille ja vetäytyi eläkkeelle Amathukseen. Aleksanteri Suuri valtasi kaupungin ja antoi sen Salamiin kuninkaalle Pnytagoraalle. Kaupunki kukoisti edelleen hellenistisellä ja roomalaisella kaudella. Varhaiskristillisellä kaudella se toimi piispanistuimena.[2] Kaupungin kristillinen seurakunta oli oletettavasti saaren varhaisin.[1]
Rakennukset ja löydökset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tamassoksen kaupunki koostui akropoliista eli yläkaupungista sekä alakaupungista. Akropoliina toimi ilmeisesti kaupungin eteläosassa ollut kukkula. Kaupungin muureista on säilynyt joitakin jäänteitä.[2]
Kaupungin koillispuolelta Pediaíos-joen rannalta on löydetty Apollonille omistetun pyhäkön rauniot. Paikalta löydettiin vuonna 1836 Apollonin pronssipatsaasta peräisin oleva niin kutsuttu ”Chatsworthin pää”, joka on nykyisin British Museumissa. Kaupungin pohjoispuolelta on paikannettu Jumalten äidin pyhäkkö. Piirtokirjoitusten mukaan kaupungissa on ollut myös Afroditelle, Asklepiokselle, Artemiille ja Dionysokselle omistetut pyhäköt.[1][2]
Kaupungin hautausmaat on löydetty sen pohjois- ja länsipuolilta. Merkittävimpiin hautoihin kuuluvat kaksi niin sanottua kuningashautaa, joista toisessa on yksi ja toisessa kaksi hautakammiota. Alas kummallekin haudalle johtaa portaistettu dromos eli käytävä.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d Castrén, Paavo & Pietilä-Castrén, Leena: ”Tamassos”, Antiikin käsikirja, s. 556. Helsinki: Otava, 2000. ISBN 951-1-12387-4.
- ↑ a b c d e f g Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”TAMASSOS (Politiko) Cyprus”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ a b c Smith, William: ”Tamassus”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Tamassos Pleiades. Viitattu 1.2.2018.
- ↑ Ovidius: Muodonmuutoksia 10.644; Plinius: Naturalis historia 5.31, 7.195; Strabon: Geografia 14.684; Ptolemaios: Geografia 5.14.6.
- ↑ Homeros: Odysseia 1.184.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Tamassos Wikimedia Commonsissa
