Täplähylje
| Täplähylje | ||||||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Uhanalaisuusluokitus: Puutteellisesti tunnettu [1] |
||||||||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||||||||||
| Phoca largha Pallas, 1811 |
||||||||||||||||||||||||
| Täplähylkeen levinneisyys | ||||||||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||||||||
| |
Täplähylje (Phoca largha) on pohjoisella Tyynellämerellä ja Jäämerellä tavattava hyljelaji.
Ulkonäkö [muokkaa]
Täplähyljeurokset ovat kooltaan 1,5–2,1 metriä pitkiä, kun taas naaraat jäävät pienikokoisemmiksi ja kasvavat korkeintaan noin 1,7 metrin pituisiksi. Täysikasvuiset yksilöt painavat noin 70–130 kg. Aikuisten täplähylkeiden paksun turkin pohjaväri on vaalean harmaa ja siinä on tummempia epämääräisiä pilkkuja. Kuuttien poikasturkki on väriltään valkeahko. Lajin raajat ovat melko lyhyet ja se käyttää eturaajojaan jäällä liikkumiseen ja takaraajoja uimiseen.[1][2]
Levinneisyys ja elintavat [muokkaa]
Täplähylkeitä tavataan Japaninmeren pohjoisosista, Beringinmereltä ja Pohjoisella jäämerellä Venäjän rannikolta Alaskaan ja Kanadaan. Täplähyljekannan koosta ei ole tarkkaa tietoa, mutta sen kooksi arvioidaan noin 400 000 yksilöä ja IUCN luokittelee sen puutteellisesti tunnetuksi lajiksi. Monet osapopulaatiot ovat taantuneet viime vuosina. Kantaa uhkaa metsästys sekä kaivos- ja öljynporaustoiminta.[1][2]
Täplähylkeen ravintoa ovat kalat, erityisesti seiti ja turska, äyriäiset sekä nilviäiset kuten mustekalat. Lajin ravinnonhakumatkat voivat olla useita satoja kilometrejä pitkiä.[1][2]
Naaraat tulevat sukukypsiksi noin 3–4 vuoden iässä. Lisääntymisaikana ja poikasten ollessa pieninä ne voivat kerääntyä jopa satojen yksilöiden ryhmiksi. Lisääntymiskausi on keväällä ja täplähylkeet ovat useimmiten yksiavoisia. Naaras synnyttää yhden poikasen jäälle ja huolehtii siitä neljästä viiteen viikkoa, kunnes niiden turkki on vaihtunut. Myös koiras osallistuu poikasen vartioimiseen. Täplähylkeet ovat hyvin pitkäikäisiä ja voivat elää 35 vuotta vanhoiksi.[1][2]