Tänään en halunnut tavata itseäni

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tänään en halunnut tavata itseäni
Heute wär ich mir lieber nicht begegnet
Müller, Tänään.jpg
Alkuperäisteos
Kirjailija Herta Müller
Kieli saksa
Genre romaani
Kustantaja Rowohlt
Julkaistu 1997
Sivumäärä 238
ISBN 3-498-04389-7
Suomennos
Suomentaja Tarja Roinila
Kansitaiteilija Markko Taina, Liam Norris
Kustantaja Tammi
Julkaistu 2010
Ulkoasu sid.
Sivumäärä 242 s.
ISBN 978-951-31-5557-5
Sarja: Keltainen kirjasto 411
Nuvola apps bookcase.svg
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta

Tänään en halunnut tavata itseäni on romanialais-saksalaisen kirjailijan Herta Müllerin romaani vuodelta 1997. Teoksen on suomentanut Tarja Roinila ja suomennoksen on julkaissut 2010 Tammi.

Müller kuvaa teoksessa jälleen vanhan kotimaansa niitä aikoja, jolloin diktaattori Nicolae Ceaușescu oli vallassa. Teos kuvaa näitä aikoja yleisemminkin Itä-Euroopassa monitasoisesti, päähenkilön, nuoren naisen omasta elämästään minä muodossa tekemien kautta ja myös Romaniasta pois muuttaneiden kautta. Teoksessa on ilkikurisuutta sen kuvatessa Romanian autoritaarisen hallintojärjestelmän ajoittain tragikoomisia piirteitä. Vaikka teos ottaa kantaa, se ei osoita sormella vaan esittämänsä kuvan kautta jättää tulkinnan lukijalle. Teos on kriitikon luonnehdinnan mukaan visuaalinen, hyvin elokuvamainen 1960-luvun kokeellisen elokuvan tapaan, ja kielellisesti selkeä, toisen kriitikon sanoin sen lauseet ovat täyteen lastattuja ja timanteiksi hiottuja.[1][2]

Müller menee niin syvälle totalitaarisen maan ankeuteen ja kurjuuteen ettei nykykirjoittajista siihen kukaan juuri ole ryhtynyt. Kaikesta raadollisuudestakin huolimatta hän löytää sieltä surrealistisia näkyjä, absurdia komiikkaa ja kielen rikkautta.[2]

Nainen on töissä farkkuja valmistavassa tehtaassa. Hän kirjoittaa Italiaan menevien housujen taskuun lappusia, joissa kertoo haluavansa naimisiin. Jäätyään kiinni hän on matkalla raitiovaunussa valtiollisen poliisin Securitaten kuulusteluun ja muistelee omaa elämäänsä maassa, jota pelko hallitsee mutta jossa on opittava sitä sietämään.[1][3] Kirjassa vallitsee suorastaan kafkamaiseksi luonnehdittava tunnelma.[4]

Kertomuksessaan Müller välttää sentimentaalisuuden ja pystyy kuvaamaan elämää sen kauniilta ja kauhealta puolelta samalta tasolta.[5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]