Surf

Surf tai surf rock on 1960-luvun alussa Amerikassa syntynyt populaarimusiikin tyyli. Se on enimmäkseen instrumentaalimusiikkia, joka perustuu rock and rolliin ja nopeatempoisiin blues kappaleisiin^lähde?.Läheinen genre surf rockille on surf pop.

Tyypillistä surfille on jousikaiun (reverb) käyttö sähkökitarassa. Basson ja rumpujen lisäksi surfissa on mukana usein myös hillitysti käytettyjä torvisoittimia taustalla^lähde?.

Surf-musiikille sukua on Suomessa 1960-luvulla esitetty "rautalankamusiikki", mutta se otti runsaasti vaikutteita myös brittiläisestä instrumentaali-rockista ja suomalaisesta populaarimusiikista.

Surf-musiikin lähtölaukauksina on pidetty joko Duane Eddyn "Movin' and Groovin" -kappaletta taikka Dick Dalen singleä "Let's Go Trippin"^lähde?. Dick Dale on ollut vaikutusvaltaisin surf-kitaristi, ja juuri häneen liitetään kitaran jousikaiku-soundi sekä surf-musiikissa usein kuullut torviriffit ja melodioiden itämaiset vivahteet. 1960-luvun tunnettuihin surf-yhtyeisiin kuuluivat myös The Ventures ja The Chantays. 1990-luvun keskivaiheilla surf-musiikki koki jonkinlaista uutta tulemista useiden uusien yhtyeiden muodossa.

Kuuluisimpia surf-kappaleita ovat muun muassa Dick Dalen esittämä "Misirlou", jota on käytetty esimerkiksi Pulp Fiction -elokuvassa, sekä Surfaris -yhtyeen kappale "Wipeout". The Chantaysin "Pipeline" ja The Venturesin "Walk, Don't Run" kuuluvat niin ikään tunnetuimpiin surf -kappaleisiin. Samoin 1960-luvun James Bond -elokuvien teeman alku muistuttaa surfia. Sen sijaan The Beach Boys -yhtyeen varhaisilla levyillä on hyvin vähän tekemistä varsinaisen surfin kanssa, vaikka yhtye usein liitetään surf-musiikkiin. The Beach Boys edusti ennemminkin surf pop -genreä.