Suolaleinikki

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Suolaleinikki
Ranunculus cymbalaria 3.jpg
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Ranunculales
Heimo: Leinikkikasvit Ranunculaceae
Suku: Leinikit Ranunculus
Laji: cymbalaria
Kaksiosainen nimi
Ranunculus cymbalaria
Pursh
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Suolaleinikki Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Suolaleinikki Commonsissa

Suolaleinikki (Ranunculus cymbalaria) on monivuotinen, pienikokoinen leinikkikasvi. Muiden leinikkien tavoin suolaleinikki on myrkyllinen kasvilaji.[1]

Ulkonäkö ja koko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suolaleinikki on matalakasvuinen kasvi.

Suolaleinikki kasvaa vain 5–15 cm pitkäksi. Pitkärönsyinen, hento varsi on rento ja lähes kalju. Kasvin pituuteen nähden sen lehtiruodit ovat pitkiä, peräti 5–15 cm pituisia. Lehden lehtilapa on 0,7–1,5 cm leveä, pyöreähkö, hertta- tai tylppätyvinen ja nyhälaitainen. Varret ovat lehdettömiä ja tavallisesti 1–3-kukkaisia. 6–10 mm leveissä kukissa on kaksi kehäkiehkuraa. Terälehdet ovat mesikuopallisia, kapeita ja pituudeltaan verholehtien mittaisia. Suomessa suolaleinikki kukkii heinä-elokuussa. Pitkänomainen hedelmä koostuu noin 1,5 mm pitkistä, pitkittäisharjuisista ja lyhytotaisista pähkylöistä.[2]

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suolaleinikin kaksiosainen päälevinneisyysalue kattaa toisaalta suurimman osan Pohjois-Amerikkaa pohjoisimpia ja kaakkoisimpia osia lukuun ottamatta. Pohjois-Amerikasta laji on levinnyt myös Meksikoon ja Etelä-Amerikkaan. Toinen päälevinneisyysalue on Keski- ja Itä-Aasiassa, jossa lajin levinneisyys on varsin mantereinen. Sitä kasvaa muun muassa Venäjän Kaukoidässä, Itä- ja Etelä-Siperiassa sekä Pohjois- ja Keski-Kiinassa. Euroopassa suolaleinikki on hyvin harvinainen tulokaslaji, jota on tavattu vain Romaniassa, Etelä-Norjassa ja -Ruotsissa sekä Suomessa. Pohjoismaiden havainnot lajista ovat kaikki merenrannoilta, Romanian esiintymien ollessa sisämaasta. Eurooppaan laji on tullut Pohjois-Amerikasta.[3]

Suomessa suolaleinikki on vakinaistunut uustulokas, jota kasvaa Pohjanlahden rannikolla lähinnä Porin ja Kristiinankaupungin välisellä alueella.[1][4]

Elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa suolaleinikki on merenrantaniittyjen kasvi. Siellä se viihtyy erityisesti painanteissa matalaruohoisilla kohdilla.[1] Päälevinneisyysalueillaan laji on pääasiassa sisämaan laji.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Retkeilykasvio. Toim. Hämet-Ahti, Leena & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki 1998.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Retkeilykasvio 1998, s. 83.
  2. Retkeilykasvio 1998, s. 75, 83.
  3. a b Den virtuella floran: Bohusranunkel (myös levinneisyyskartat) (ruots.) Viitattu 19.12.2011.
  4. Lampinen, R. & Lahti, T. 2011: Kasviatlas 2010: Suolaleinikin levinneisyys Suomessa Helsingin Yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki. Viitattu 19.12.2011.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]