Stout
Stout on tumma pintahiivaoluttyyppi, joka on portterin tapaan tehty samanlaisista maltaista, mutta yleensä käytetään myös paahdettua, mallastamatonta ohraa.[1] Guinness on maailmanlaajuisesti tunnetuin stout-tyyppinen olut. Guinness olikin ensimmäinen, joka valmisti Stout-Porteriksi kutsumaansa olutta vuonna 1820. Tätä ennen Guinness oli valmistanut englantilaistyylisiä ale-oluita. Guinness on kuuluisin irlantilainen kuiva stout.
Imperial stout, eli Russian Imperial Stout, oli alun perin Englannissa tehtyä olutta, jota vietiin Venäjälle tsaarin hoviin. Imperial stoutissa on korkea alkoholipitoisuus, jopa 9-17 %. Tämän ansiosta olut ei pilaantunut pitkän kuljetuksen aikana ja se sieti myös paremmin kylmää ilmastoa. Suosittuja imperial stouteja ovat muun muassa englantilainen Samuel Smith's Imperial Stout ja amerikkalainen North Coast Old Rasputin Russian Imperial Stout.
Milk stout on makeutettu laktoosilla eli maitosokerilla. Tämä on mahdollista, koska oluthiiva ei pysty hyödyntämään laktoosia käymisprosessissa. Milk stoutin idea on lähtöisin lontoolaiselta (Lincoln's Inn Fields) John Henry Johnsonilta, joka patentoi tuotteen reseptin vuonna 1875. Johnson ei omana aikanaan kuitenkaan saanut idealleen menestystä. Kaupallisen tuotannon aloitti Kentin Hythessa sijainnut Mackeson's Brewery, joka pani milk stoutia ensimmäisen kerran vuonna 1907 ja toi sen laajemmille markkinoille vuonna 1910. [2]
Sweet stoutissa käytetään suklaamallasta ja jos ohramaltaaseen lisätään kauraa, voidaan puhua oatmeal stoutista. Suosittuja esimerkkejä ovat englantilaisen Young's-panimon Double Chocolate Stout ja Oatmeal Stout.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Pieni juomaopas – Oluttyypit Alko. Arkistoitu 4.7.2011. Viitattu 8.9.2011.
- ↑ Keith Klemp: What is Milk Stout All About Beer Magazine. 1.7.2012. Viitattu 26.12.2019. (englanniksi)
