Stanimir Stoilov
| ||
| Henkilötiedot | ||
|---|---|---|
| Koko nimi | Stanimir Kolev Stoilov | |
| Syntymäaika | 13. helmikuuta 1967 | |
| Syntymäpaikka | Haskovo, Bulgaria | |
| Lempinimi | Murray | |
| Seura | ||
| Seura | avoin | |
| Tehtävä | Päävalmentaja | |
| Seurat | ||
| Vuodet | Seura | O (M) |
| –1990 1990–1992 1992–1993 1993–1994 1994–1995 1995–1997 1997–1998 1998–2003 |
 FK Haskovo PFK Levski Sofia Fenerbahçe SK TsSKA Sofia PFK Levski Sofia SC Campomaiorense PFK Slavija Sofia PFK Levski Sofia
|
|
| Maajoukkue | ||
| 1992–2000 | Bulgaria
|
14 (3) |
| Valmennusura | ||
| 2004–2008 2007 2008–2009 2009–2010 2010–2011 2012–2014 2014–2018 2018–2019 |
PFK Levski Sofia Bulgaria PFK Liteks Lovetš Bulgaria Anorthosis Famagusta PFK Botev Plovdid FK Astana Kazakstan
| |
|
Seurajoukkueuran tilastot kattavat vain kansalliset sarjat. | ||
Stanimir Stoilov (bulg. Станимир Стоилов) (s. 13. helmikuuta 1967) on bulgarialainen jalkapallovalmentaja ja entinen puolustaja.
Ura pelaajana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Stoilov aloitti jalkapallouransa pienessä kotikaupunkinsa seurassa FK Haskovossa. 1990 hän siirtyi suurseura PFK Levski Sofiaan, jossa pelasi kahden kauden ajan. 1992 hän siirtyi Turkkiin Fenerbahçeen, mutta palasi jo yhden kauden jälkeen takaisin kotimaahansa, tosin TsSKA Sofiaan. Yhden kauden jälkeen Stoilov palasi Levskiin, josta siirtyi 1995 portugalilaiseen SC Campomaiorenseen.
1997 Stoilov palasi Bulgariaan ja edusti yhden kauden PFK Slavija Sofiaa. 1998 hän palasi jälleen Levskiin, jossa pelasi uransa viimeiset vuodet päättäen aktiiviuransa vuonna 2003.
Bulgarian jalkapallomaajoukkuetta Stoilov edusti kahdeksan vuoden ajan. Hän pelasi kuitenkin vain 14 A-maaottelua ja tehden 3 maalia.
Meriitit pelaajana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Bulgarian mestaruus (4): 1995, 2001, 2001, 2002
- Bulgarian Cup (5): 1991, 1992, 2000, 2002, 2003
Ura valmentajana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Stoilov aloitti valmennusuransa jo pelaajavuosiensa lopulla toimien PFK Levski Sofian apuvalmentajana. Vuonna 2004 hän aloitti Levskin päävalmentajana ja johdatti seuraa menestyksekkäästi niin kotimaassa kuin eurokentilläkin. Stoilovin johdolla Levski eteni kaudella 2005/06 UEFA Cupissa puolivälieriin ja seuraavalla kaudella seurasta tuli ensimmäinen bulgarialaisseura Mestarien liigan lohkovaiheessa. Visiitti kansainvälisellä huipulla jäi kuitenkin lyhyeksi ja Levski olo lohkonsa jumbo jääden pisteittä. Tosin vastukset olivat huippuluokkaa Chelsean, FC Barcelonan ja SV Werder Bremenin muodossa.
Kotimaan kentillä Stoilov luotsasi Levskin mestariksi liigassa ja cupissa kahdesti. Hän toimi kesäkuussa 2007 myös lyhyen aikaa Bulgarian maajoukkueen valmentajana luotsaten joukkuetta kahdessa EM2008-karsintaottelussa Valko-Venäjää vastaan. Molemmat ottelut päättyivät Bulgarian voittoon.
Toukokuussa 2008 Stoilov sai potkut Levski Sofiasta seuran jäätyä liigakakkoseksi. Pian potkujensa jälkeen Stoilov siirtyi PFK Liteks Lovetšin päävalmentajaksi. Tammikuussa 2009 hän allekirjoitti sopimuksen Bulgarian jalkapalloliiton kanssa ja hän luotsaa Bulgarian maajoukkuetta MM2010-karsintojen loppuun saakka. [1]
Elokuussa 2009 Stoilov jätti tehtävänsä Liteks Lovetšin päävalmentajana seuran pudottua UEFA Europa Leaguen lohkovaiheesta. [2]
Bulgaria lähti Stoilovin johdolla myös EM2012-karsintoihin, mutta sen hävittyä kahdessa ensimmäisessä ottelussa Englannille (4–0) ja Montenegrolle (0–1) Stoilov erosi tehtävistään. [3]
Joulukuun lopussa 2010 Stoilov teki kauden loppuun ulottuvan sopimuksen kyproslaisen Anorthosis Famagustan kanssa. [4] Hän sai potkut tehtävästään syyskuussa 2011. [5]
Joulukuussa 2012 Stoilovista tuli Bulgarian liigassa pelaavan PFK Botev Plovdidin päävalmentaja. [6] Stoilovin johdolla Botev eteni kaudella 2013/14 Bulgarian cupin finaaliin, mutta hävisi sen PFK Ludogorets Razgradille. Kesäkuussa 2014 Stoilov siirtyi FK Astanan päävalmentajaksi.[7] Stoilovin johdolla seura nousi Kazakstanin liigassa kolmossijalta mestariksi. Astana eteni Eurooppa-liigassa karsintojen viimeiseen vaiheeseen, mutta hävisi Villarrealille. Kaudella 2015/16 Astana raivasi ensimmäisetä kertaa tiensä Mestarien liigan lohkovaiheeseen pudottamalla karsinnoissa HJK:n, APOELin ja NK Mariborin.[8] Astana oli vahva kotijoukkue ja pelasi kotonaan tasapelit Galatasarayta, Atlético Madridia ja SL Benficaa vastaan. Pisteet eivät kuitenkaan riittäneet lohkon viimeistä sijaa korkeammalle. Kaudella 2015 Stoilov johdatti Astanan myös toiseen perättäiseen Kazakstanin mestaruuteen. Stoilovin johdolla Astana voitti kaikkiaan neljä perättäistä Kazakstanin mestaruutta, kunnes bulgarialainen jätti seuran kauden 2017 jälkeen.[9]
Maaliskuussa 2018 Stoilovista tuli kaksivuotisella sopimuksella Kazakstanin jalkapallomaajoukkueen päävalmentaja.[10] Hän jätti tehtävänsä tammikuussa 2019.[11]
Meriitit valmentajana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kazakstanin mestaruus (4): 2014, 2015, 2016, 2017
- Kazakstanin cup: 2016
- Kazakstanin supercup: 2015
- Bulgarian mestaruus (2): 2006, 2007
- Bulgarian Cup (3): 2005, 2007, 2009
- Bulgarian Supercup (2): 2005, 2007
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Auf Markov folgt Stoilov
- ↑ Stoïlov quitte le Litex Lovech (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Stoilov wirft das Handtuch
- ↑ Stoilov looks to lift Anorthosis
- ↑ Levski coach fired by Anorthosis
- ↑ Le Botev Plovdiv vire son coach
- ↑ New coach of FC Astana named (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Мъри за втори път влезе през парадния вход в ШЛ
- ↑ Stoilov to leave Astana despite Europa League progress
- ↑ Bulgarian Stoilov named Kazakhstan coach
- ↑ Kazakhstan turn to ex-Czech Republic coach Bilek to replace Stoilov
| Edeltäjä: Hristo Stoitškov Plamen Markov |
Bulgarian maajoukkueen päävalmentaja 6/2007 1/2009–9/2010 |
Seuraaja: Dimităr Penev Lothar Matthäus |
| Edeltäjä: Slobodan Krčmarević |
Anorthosis Famagustan päävalmentaja 12/2010–9/2011 |
Seuraaja: Ronny Levy |
| Edeltäjä: Aleksandr Borodjuk |
Kazakstanin maajoukkueen päävalmentaja 3/2018–1/2019 |
Seuraaja: Michal Bílek |