Smalahove

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Smalahove-annos perunoiden kera Vossissa Norjassa

Smalahove (uusnorjaksi Smalehovud) on norjalainen perinneruoka, joka on peräisin Vestlandetilta. Se valmistetaan lampaan päästä.[1]

Perinne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Smalahove on joulunodotusruokaa. Perinteisesti ensimmäinen smalahove-ruokailu vuodessa oli marraskuussa ja viimeinen smalahove-ateria syötiin viimeisenä adventtina ennen joulua. Kyseistä pyhäpäivää kutsuttiin lempinimellä likasunnuntai (norj. skittensøndag).[1]

Valmistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaupasta saa hankituksi sekä nyljettyä että nylkemätöntä lampaanpäätä. Aloittelijat tyytyvät nyljettyyn, kun taas kokeneemmat voivat suosia nylkemätöntä raaka-ainetta. Tyypillinen annos per ruokailija on puolikas päätä. Ruokalajia valmistetaan eri tavoin ja erilaisilla lisukkeilla. Yhden pään valmistamiseen käytetään kuusi litraa vettä, puolitoista kiloa suolaa ja 175 grammaa sokeria. Peruna ja lanttu sopivat lisukkeiksi.[1]

Villa voidaan myös polttaa pois lampaanpäästä

Pää puhdistetaan karvoista ja ihosta, halkaistaan kahtia ja liotetaan vedessä yön yli. Sen jälkeen sitä liotetaan suolaliuoksessa kolme vuorokautta. Sitten pää savustetaan ja kuivataan tilassa, jossa on hyvä ilmanvaihto. Päästä voi keittää keittoa ja tarjota smalahove keittämisessä syntyneen lihaliemen, perunoiden, lantun ja ohuen flatbrød-leivän kera. Liha on valmista, kun se irtoaa leukaluusta, mikä tapahtuu yleensä noin 2,5 tunnin keittämisen jälkeen.[1]

Smalahove voidaan vaihtoehtoisesti keittää vedessä tai höyryttää ritilällä tai tikun päässä. Perinteisesti sitä keitettiin tai höyrytettiin 4-5 tuntia, mutta nykyisin katsotaan jo 2,5 tunnin antavan hyvän tuloksen.[1]

Nauttiminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kun ruoka on valmista, voivat ruokailijat alkaa irrottaa lihaa päästä. Se kääritään ohueen vaaleaan leipään, joka kastetaan ensin liemessä. Olut ja akvaviitti ovat yleisiä ruokajuomia.[1]

Yleisimmin ruokalaji tarjoillaan keitettyjen perunoiden, keittovaiheessa syntyvän lihaliemen ja lanttusoseen kanssa. Se voidaan tarjoilla myös vihreiden herneiden ja pekonin kera.[1]

Syöminen aloitetaan korvasta, koska siinä on paljon rasvaa ja se kannattaa syödä lämpimimpänä. Sama koskee silmän nauttimista. Kallon leikkaaminen aloitetaan sen etuosasta, josta leikataan taaksepäin hampaiden välistä, jolloin leuka halkeaa ja silmä on helppo saada ulos. Silmä leikataan huolellisesti irti ja siitä raaputetaan varsinainen silmämuna irti. Jäljelle jäänyttä silmälihasta pidetään koko lampaan parhaana osana, kunhan se syödään lämpimänä. Silmä voidaan myös kastaa akvaviittiin, jossa sitä pidetään muutamia sekunteja, jonka jälkeen koko lasin sisältö kumotaan yhdellä ryypyllä. Kieli on myös monien herkkua. Lopuksi syödään jäljellä oleva liha kallosta kohti etuosaa, kunnes leuan ympärillä oleva liha, jossa on vähiten rasvaa, jää viimeiseksi.[1]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h Knut Pettersen: Smalahove, en førjulstradisjon med sterke meninger www.matoppskrift.no. 1. joulukuuta 2007. DatabaseSør. Viitattu 4.11.2008. (norjaksi)