Sisältömarkkinointi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Sisältömarkkinointi on internetin ja sosiaalisen median myötä syntynyt markkinointitekniikka, jossa tuotteen tai palvelun kohderyhmälle tuotetaan sen arvostamaa, sille hyödyllistä sekä jatkuvaa ja johdonmukaista markkinointiviestintää ja muuta mediasisältöä sen parhaiten tavoittavissa kanavissa. Sisältömarkkinoinnin tavoitteena on sitouttaa nykyisiä asiakkaita pysymään asiakkaina, hankkia uusia ja markkinoida kaikille kannattavasti.[1][2]

Sisältömarkkinoinnissa pyritään tuottamaan tai välittämään kohderyhmään kuuluville heitä kulloinkin kiinnostavaa sisältöä, kuten käyttövinkkejä, neuvontaa, tuotteeseen ja sen mahdollistamaan elämäntyyliin liittyviä mediajuttuja, videopätkiä, verkkosivustoja, blogeja, e-kirjoja, podcastejä,[1] markkinointikilpailuja, testejä, kyselyjä yms. Mitä yllättämpää, viihdyttävämpää tai hyödyllisempää sisältö on, sitä mieluummin kohderyhmän edustajat levittävät ja suosittelevat sitä keskinäisessä kanssakäymisessään, nykyään erityisesti sosiaalisessa mediassa (ks. viraalimarkkinointi). Kuluttajille markkinoivat yritykset, järjestöt ja julkisen sektorin palvelut suosivat Facebookia ja muuta ”vapaa-ajan sosiaalista mediaa”, yritysmarkkinoijat taas LinkedIn-palvelua.[3]

Sisältömarkkinointi ei siis ole yksisuuntaista, medioihin rahalla sijoitettua ja ajallisesti rajattuihin kampanjoihin jakautunutta perinteistä mainontaa, eikä myöskään sisällön systemaattista käyttöä hakusanamainontaan.[2] Sen sijaan sisältömarkkinointi muistuttaa usein asiantuntevan myyjän kanssakäymistä asiakkaansa kanssa (ks. osaamisen markkinointi), jossa hän pyrkii ottamaan selville tämän tilannetta, huolia, tarpeita, kiinnostuksen kohteita yms. voidakseen palvella tätä kulloinkin parhaalla tavalla. Sisältömarkkinointiin liittyy siis olennaisesti asiakaspalvelun näkökulma, sillä sisältöjä tuotetaan asiakkaitten tarpeista ja mieltymyksistä käsin.[2] Sisältömarkkinointi voi myös olla osa asiakkaiden aktiivisuuteen ja yrityksen helppoon löydettävyyteen perustuvaa inbound-markkinointia yhdessä muun muassa hakusanamainonnan, hakukoneoptimoinnin, RSS-syötteiden kanssa. Sisältömarkkinoinnin asiantuntija Joe Pulizzi kärjistää, että sisältömarkkinointi on sitä, mitä aletaan tehdä kun kohderyhmä on inbound-markkinoinnilla ensin saatu löytämään markkinoija verkosta.[4]

Sisältömarkkinoinnin tavoitteet ja strategia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sisältömarkkinoinnilla voi olla yrityksen muiden markkinointitapojen tapaan hyvin erilaisia tavoitteita, kuten:[4]

  1. brändin tunnettuuden lisääminen ja vahvistaminen;
  2. liidien eli myyntijohtolankojen jalostaminen myynniksi, eli esimerkiksi verkkosivuilla vierailijoiden tai Facebook-tykkääjien palveleminen ja sitouttaminen niin, että heistä saa ensin kokeilijoita ja lopulta pitkäaikaisia asiakkaita;
  3. asiakaspalvelu ja after sales -lisämyynti nykyisille asiakkaille;
  4. asiakas- ja merkkiuskollisuuden parantaminen asiakkaiden pitämiseksi;
  5. brändille uskollisten fanien "kasvattaminen" ja heidän tuottamansa verkkosisällön hyödyntäminen osana omaa markkinointia (ns. käyttäjien tuottama sisältö, user generated content, esim. tuotemerkin käyttäjien keskustelufoorumit).

Sisältöstrategia määrittelee miten organisaation sisällöntuotanto toimii ja miten se linkittyy suoraan yrityksen koko strategiaan ja liiketoimintaan. Sisältömarkkinointi on sisältöstrategian toteuttamista. Sisältömarkkinoinnin onnistumista mitataan jatkuvasti online-analytiikkaa hyödyntäen.

Yritysjournalismi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joidenkin alan keskustelijoiden mukaan yritysjournalismi on synonyymi käsitteelle sisältömarkkinointi.[5][6] Myös yritysjournalismi määritellään markkinoinnin keinoksi, jonka tavoite on kasvattaa yrityksen liiketoimintaa ja vaikuttaa ihmisten mielikuviin tuottamalla heille tietoa, jonka he kokevat arvokkaaksi. Esimerkkejä yritysjournalismista ovat muun muassa asiakas-, jäsen- ja henkilöstölehdet, verkkopalvelut sekä yritysten blogit. Hyvään yritysjournalistiseen tapaan kuuluu viestin lähettäjän ja hänen tarkoitusperiensä selkeä esiintuonti sekä viestin vastaanottajan mahdollisuus kieltäytyä vastaanottamasta viestiä.lähde?

Termin yritysjournalismi toi suomalaiseen markkinointiviestintäalan keskusteluun vuoden 2005 paikkeilla asiakaslehtien tekijäyritys Kynämies. Käsite herätti keskustelua, jossa monet saman alan yritysten edustajat ilmoittivat mieluummin käyttävänsä termejä yhteisö- tai sidosryhmäviestintä kuin journalismi.[7][8] Termi sisältömarkkinointi on kansainvälisestikin uusi, se alkoi yleistyä nopeasti vasta vuonna 2011.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Steimle, Joshua: What is Content Marketing, Forbes 19.9.2014. Viitattu 21.4.2015.
  2. a b c d Content marketing defined: a customer-centric content marketing definition, i-Scoop. Viitattu 21.4.2015.
  3. Linn, Michele: 10 Research-Driven Insights about Content Marketers in 2015, Content Marketing Institute 2014. Viitattu 21.4.2015.
  4. a b Pulizzi, Joe: The 7 Business Goals of Content Marketing: Inbound Marketing Isn’t Enough, 11.11.2011. Viitattu 21.4.2015.
  5. Snow, Shane: What journalists need to know about ‘content marketing’, Poynter 15.11.2014. Viitattu 21.4.2015.
  6. Janne Ansaharju: Avainsanat yritysjournalismi, Sisältömarkkinoinnilla on korkeampi moraali kuin journalismilla, Sisältömarkkinointi.fi 2.10.2012. Viitattu = 26.2.2014.
  7. Markku Niiniluoto: Viestintätoimistot ja asiakaslehdet lehdistöfreen suurin toimeksiantaja, Suomen freelance-journalistit ry 29.8.2007. Viitattu 26.2.2014.[vanhentunut linkki]
  8. Heidi Sadonoja: Yritysjournalismia, piilomainontaa vai journalismia yrityksistä? Auran yrittäjäyhdistyksen Yritteliäs Auranmaa -vuosijulkaisun analyysi, s. 7, 30. Opinnäytetyö. Turku: Diakonia-ammattikorkeakoulu, Viestinnän koulutusohjelma, 2009. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 26.2.2014).