Sisältöstrategia
Sisältöstrategia on organisaation strategian mukaista markkinoinnin pitkäjänteistä kohdentamista halutuille ostajapersoonille. Sen pohjalta toteutetaan organisaation sisältömarkkinointia.
Määritelmiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomeksi termejä sisältöstrategia ja sisältömarkkinoinnin strategia käytetään osittain päällekkäin, mutta englanniksi termi content strategy on vakiintunut tarkoittamaan kaikkien sisältöjen suunnittelua ja tuottamista, kun taas content marketing strategy puolestaan tarkoittaa markkinoinnin tarpeisiin tuotettuja sisältöjä.[1] Sisältöstrategia on liiketoimintastrategiasta lähtevä työ jonka tehtävä on fokusoida sisältömarkkinointia yrityksen tai organisaation kasvun tueksi juuri oikeisiin kohderyhmiin ja heille tarpeellisiin sisältöihin.
Sisältöstrategia (tai sisältömarkkinoinnin strategia) määrittää organisaation sisältömarkkinoinnin ylätason puitteet ja antaa näin suuntaviivat operatiiviselle suunnittelulle, mutta jättää sen sijaan avoimeksi kaikki taktisen tason yksityiskohdat.[2] Sisältöstrategia määrittelee siis paitsi sisältöjen tavoitteet, myös sen, miten ne tukevat organisaation strategisia (esim. liiketoiminnan) tavoitteita. Lisäksi siinä määritellään kohderyhmät tai ostajapersoonat joihin halutaan vaikuttaa; se, miten näihin halutaan vaikuttaa; aiheet joista puhutaan; vaikuttamisen keinot ja kanavat sekä sisäiset prosessit.[3]
Sisältöstrategia on ajatusmalli ja työkalu yrityksen tapaan kohdentaa oikeanlainen, tavoitekohderyhmiä auttava sisältö. Se auttaa paikantamaan ne asiakaskohtaamispisteet (esim. organisaation verkkosivuilla tai sosiaalisessa mediassa), jotka ovat merkityksellisiä organisaation tavoitteiden saavuttamisen kannalta. Lisäksi sisältöstrategia auttaa määrittelemään, millaisia sisältöjä organisaation tulisi tuottaa näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.
Taustaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Verkkoon keskittyvät sisältöstrategiat alkoivat yleistyä 2000-luvun alussa kun sosiaalinen media yleistyi ja se tunnistetaan osaksi käyttäjälähtöistä verkkonäkyvyyttä. Taustalla on ajatus siitä, että verkossa tiedonhaku tapahtuu asiakkaan omilla ehdoilla, ja jotta organisaatio saisi viestinsä läpi, sen täytyy pystyä vastaamaan asiakkaiden tiedonhakutarpeisiin. [4]
Hyödyt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hyvin toteutetusta sisältöstrategiasta on useita hyötyjä organisaatiolle.[2] Se auttaa organisaatiota mm.
- kohdentamaan sisältöä tavoitekohderyhmilleen ja auttamaan asiakasta ostamaan [5]
- tuottamaan sisältöjä, jotka tuovat verkkosivuille oikeanlaisia kävijöitä esim. hakukoneista ja saavat nämä toimimaan halutulla tavalla (esim. tilaamaan uutiskirjeen tai ostamaan tuotteen verkkokaupasta)
- tehostamaan prosesseja, priorisoimaan resurssienkäyttöä ja valitsemaan ne toimenpiteet ja sisällöt, jotka parhaiten tukevat organisaation tavoitteiden toteutumista
- kehittämään organisaation sisäistä yhteistyötä, sillä kaikkien toimintojen apua tarvitaan yhtenäisen sisältöstrategian laatimiseksi ja tavoitteiden saavuttamiseksi [6]
- analysoimaan sisältöjen toimivuutta ja mittaamaan toimenpideiden tehokkuutta aiempaa systemaattisemmin
- saavuttamaan bränditavoitteet, esimerkiksi halutun tavoitemielikuvan tärkeän kohderyhmän keskuudessa, koska sisällöntuotanto ja siihen liittyvät toimenpiteet saavuttavat systemaattiseti halutun kohderyhmän oikealla viestillä ja oikeissa kanavissa
Strategiatyön tuloksena hahmotellut asiakaskohtaamispisteet voidaan määritellä esim. ns. sisältöpoluiksi, joiden tarkoituksena on ohjata tiedonhakija sisältöjä tuottaneen tahon haluamaan paikkaan verkossa.[7]
Toteutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Organisaation sisältöstrategian tekee tyypillisesti organisaation sisältöstrategiasta vastaava henkilö tai vaihtoehtoisesti ulkopuolinen ammattilainen yhteistyössä organisaation kanssa.
Sisältöstrategi-nimikkeellä toimivat henkilöilla on yleensä sisältömarkkinoijan, sisältösuunnittelijan, viestijän, toimittajan tai esimerkiksi copywriterin taustaa.[8] Usein sisältöstrategin toimenkuvaan kuuluvat myös toimituskäytäntöjen tuntemus, informaatioarkkitehtuuristen tavoitteiden määrittely ja saavuttaminen sekä erilaisten verkkotyökalujen ja -ohjelmien osaaminen.
Sisältöstrategiassa määritellyt toimenpiteet voi toteuttaa karkeasti kolmella tavalla:
- kokonaisuudessaan organisaation sisällä, jos organisaatiossa on tarpeeksi kyvykkyyttä ja resursseja
- strategisessa yhteistyössä siihen erikoistuneiden markkinointitoimistojen kanssa
- pitämällä strateginen suunnittelu talon sisällä, mutta ulkoistamalla sisältöjen suunnittelu ja tuotanto markkinointitoimistolle
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ How Content Strategy and Content Marketing Are Separate But Connected Content Marketing Institute. 16.10.2013. Viitattu 25.10.2018. (englanniksi)
- ↑ a b Anna Holopainen: Mikä on sisältöstrategia – ja miksi sen tekeminen kannattaa? blog.advanceb2b.com. Viitattu 25.10.2018.
- ↑ Keronen Kati; Tanni Katri: Sisältöstrategia: Asiakaslähtöisyydellä tulosta. Alma Talent, 2017.
- ↑ http://es.slideshare.net/VapaMedia/mit-on-sisltstrategia-14861771/
- ↑ Gartner Keynote: The New Imperative for B2B Sales and Marketing Leaders www.gartner.com. Viitattu 2.12.2019. (englanniksi)
- ↑ Katri Tanni: Asiakaslähtöisen myynnin ja markkinoinnin etulinjassa organisoidutaan uudelleen www.differo.fi. Viitattu 2.12.2019.
- ↑ https://www.differo.fi/blogi/miten-sisaltomarkkinointia-suunnitellaan-eri-ostajapersoonille-sisaltopolkujen-avulla/
- ↑ http://scattergather.razorfish.com/612/2009/05/29/what-makes-a-content-strategist/