Sirovarpushaukka

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Sirovarpushaukka
Accipiter brevipes.jpg
Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen [1]
Elinvoimainen
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Eukaryootit Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Päiväpetolinnut Accipitriformes
Heimo: Haukat Accipitridae
Suku: Lintuhaukat Accipiter
Laji: brevipes
Kaksiosainen nimi
Accipiter brevipes
(Severtsov, 1850)
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Sirovarpushaukka Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Sirovarpushaukka Commonsissa

Sirovarpushaukka (Accipiter brevipes) on kaakkoiseurooppalainen petolintu.

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Linnun pituus on 32–38 cm, siipien kärkiväli 65–75 cm ja paino 150–275 g. Naaras on vain hiukan suurempi kuin koiras. Lintu muistuttaa varpushaukkaa, mutta sen siivet ovat pitemmät ja kapeammat ja pyrstö hieman lyhyempi, minkä takia se antaa siromman vaikutelman kuin varpushaukka. Aikuinen naaras on päältä tumman ruskeanharmaa, koiras siniharmaa, ja koiraan poski on myös siniharmaa, toisin kuin varpushaukkakoiraan, jonka poski on punertava. Nuori lintu on päältä ruskea ja alapuolelta voimakkaan juovikas.

Esiintyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sirovarpushaukka pesii hyvin laikuittaisesti Kaakkois-Euroopassa Balkanilla, Kreikassa ja Turkissa sekä lisäksi Irakissa. Yhtenäisen esiintymisen alue on Mustanmeren pohjoispuolella Ukrainasta Kaukasuksen itäosiin. Sen elinympäristön ala on noin 10 miljoonaa neliökilometriä ja maailman populaation koko on 10 000–100 000yksilöä. Se on muuttolintu, joka talvehtii pääosin Afrikassa. Lajia ei ole tavattu Suomessa.[2]

Elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laji on riippuvainen metsistä kuten muutkin varpushaukat. Se suosii lehtimetsiä, etenkin tammia, leppiä, haapoja ja kastanjoja kasvavia metsiä. Metsättömillä seuduilla se tyytyy jokivarsien metsiköihin ja pensastoihin, puutarhoihin ja puistometsiköihin. Se on alavien maiden lintu, ja sitä tavataan harvoin yli 1 000 m korkeudella vuoristossa.

Lisääntyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hatara risupesä on puun oksalla 5–10 m korkealla. Naaras munii 3–5 munaa, joita se hautoo 30–35 päivää. Poikaset kuoriutuvat eriaikaisesti ja ovat lentokykyisiä noin 40–45 päivää vanhoina. Sukukypsä yksivuotiaana.

Ravinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lajin ravinto koostuu enimmäkseen liskoista ja suurikokoisista hyönteisistä. Ruokalistalla on myös lintuja, pikkujyrsijöitä ja matelijoita.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Cramp, Stanley (päätoim.) 1980: Handbook of the Birds of Europe, the Middle East and North Africa. Vol. II. – Oxford University Press. Hongkong.
  1. BirdLife International: Accipiter brevipes IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.1. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, www.iucnredlist.org. Viitattu 6.10.2013. (englanniksi)
  2. Rariteettikomitea