Sepelkyyhky

Wikipedia

Sepelkyyhky
Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen [1]
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya Kunta: Eläinkunta Animalia Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata Luokka: Linnut Aves Lahko: Kyyhkylinnut Columbiformes Heimo: Kyyhkyt Columbidae Suku: Columba Laji: plaumbus
Kaksiosainen nimi
Columba palumbus Linnaeus, 1758
Katso myös
Sepelkyyhky Wikispeciesissä   Sepelkyyhky Commonsissa

Sepelkyyhky (Columba palumbus) on Suomen suurin kyyhky, joka on viime vuosikymmeninä siirtynyt metsistä yhä enemmän kaupunkialueille. Sen ääni on kumea  huu huu huu hu huu^?, jota kokematon voi luulla pöllön huhuiluksi. Sitä on kutsuttu joskus myös toukomettiseksi (huhuilee toukokuisessa metsässä).

Sisällysluettelo 1 Koko ja ulkonäkö 2 Levinneisyys 3 Elinympäristö 4 Lisääntyminen 5 Ravinto 6 Metsästys 7 Aiheesta muualla 8 Lähteet

[muokkaa] Koko ja ulkonäkö

Pituus noin 43 cm ja paino 500 grammaa.

Sepelkyyhkyn väri on sinertävän harmaa ja sillä on siivissä valkea poikkijuova. Kaula on pitkä ja sen ympärillä on vaalea kaulus, sepel. Pyrstö on pitkä. Sepelkyyhky on selvästi isompi kuin pulu eli kesykyyhky. Sukupuolet ovat saman väriset. Nuori lintu saa valkoisen kaulasepelen syksyllä, muutaman kuukauden ikäisenä.

Ääni on kyyhkyille tyypillinen kujerrus. Koiras lentää reviirinsä yllä aaltoilevaa soidinlentoa, jonka ylävaiheessa se voi läpsäyttää lujaa siipiään. Varoitusäänenä toimii voimakas siipien läpsytys.

Vanhin suomalainen rengastettu sepelkyyhky on ollut 11 vuotta 9 kuukautta 11 päivää vanha. Euroopan vanhin oli 15 vuotta 11 kuukautta vanha brittiläinen sepelkyyhky.

[muokkaa] Levinneisyys

Sepelkyyhky pesii koko Euroopassa ja Länsi-Aasiassa. Pesimisalueensa pohjoisosissa se on muuttolintu. Suomalaiset sepelkyyhkyt talvehtivat Ranskassa ja Iberian niemimaalla. Kevätmuutto on maalis-huhtikuussa, syysmuutto syys-lokakuussa. Suomen pesimäkanta on noin 200 000 paria. Pohjoisimmassa Suomessa se on pesivänä satunnainen. Euroopassa pesii 9–12 miljoonaa paria, joista yli 3 miljoonaa Britteinsaarilla.

[muokkaa] Elinympäristö

Sepelkyyhky viihtyy sekä metsissä että kaupunkien puistoissa ja esimerkiksi hautausmailla. Kaupungistuminen alkoi Suomessa 1990-luvulla, ja nykyisin se voi pesiä pihapuussa vaikka parvekkeen edessä. Kaupunkisepelkyyhkyt ovat pelottomia, mutta metsissä pesivät ovat arkoja, ja hylkäävät helposti munapesänsä. Pesimiskauden ulkopuolella ne viihtyvät suurina parvina.

[muokkaa] Lisääntyminen

Sepelkyyhky munii kaksi munaa risuista tekemäänsä pesään. Haudonta kestää 2½ viikkoa, ja molemmat emot osallistuvat haudontaan. Poikaset siirtyvät pesäpuun oksille 3–4 viikon ikäisinä, ja lentoon ne lähtevät 4–5 viikon iässä. Sepelkyyhkyllä on 3–4-pesuetta vuodessa.

[muokkaa] Ravinto

Sepelkyyhky syö lähinnä kasvisravintoa, mieluiten siemeniä, herneitä ja nuoria versoja. Kyyhkysparvet voivat saada aikaan melkoista tuhoa viljelyksillä, ja niitä ammutaankin etelämpänä sekä ruoaksi että vahinkolintuina. Poikasille emot oksentavat kuvustaan niin sanottua kyyhkynmaitoa, joka on osittain sulanutta ravintoa.

[muokkaa] Metsästys

Sepelkyyhkyn metsästys alkaa Suomessa 10. elokuuta ja päättyy 31. lokakuuta, mutta riistanhoitopiirin luvalla sitä voi metsästää myös 1.6–9.8. Sen metsästyksessä voi käyttää houkutuslintua.^[2]

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Eskonen, Hannu & Marienberg, Mauri 1988: Sepelkyyhky talvehti Rääkkylässä. Lintumies 4/1988 s. 176. LYL.
• Sepelkyyhky Lintukuva.fi -verkkopalvelussa

[muokkaa] Lähteet