Santtu Tschernichin
Alexander (Santtu) Tschernichin-Tauro (1889 Kuopio – 28. joulukuuta 1960 Tampere) oli suomalainen kapteeni ja varhainen ilmailun pioneeri Suomessa. Hän oli myös yksi Suomen ilmavoimien ensimmäisistä lentäjistä. [1][2]
Santtu Tschernichin kävi Suomen Liikemiesten Kauppaopiston ja toimi sitten liikealalla. Hän innostui lentämisestä ja rakensi vuonna 1908 Kuopiossa lehdistä hankkimiensa tietojen avulla Suomen ensimmäisen liitolentokoneen (riippuliitimen), jolla hän teki liitolentokokeita lähtemällä lentoon kallionkielekkeeltä. Vuonna 1912 Tschernichin rakensi vielä toisen liitolentokoneen, jolla hän onnistui pysymään ilmassa 70 askeleen mittaisen matkan.[1][3][2]
Suomen sisällissodan aikana Tschernichin osallistui valkoisten puolella Kuopion, Varkauden ja Mäntyharjun taisteluihin. Hän liittyi sitten sodan aikana perustettuihin ilmavoimiin ja palveli tähystäjäoppilaana Antrean lentoasemalla. Sodan jälkeen Tschernichin jäi puolustusvoimien palvelukseen ja hän suoritti elokuussa 1918 ohjaajatutkinnon Libaun merilentokoulussa Saksassa. Hän palveli Sortavalan, Koiviston ja Viipurin lentoasemilla ja oli neljän vuoden ajan Sortavalan lentoaseman päällikkönä. Tschernichin osallistui lentäjänä Aunuksen retkeen. Hänen koneensa ammuttiin alas mutta hän vältti vangiksi joutumisen ja onnistui myös yön aikana hakemaan vihollisen puolelle jääneen koneensa takaisin. Tschernichin toimi sitten tiedustelulentäjänä Porajärven taisteluissa. [1][2]
Inkerin sotatoimien aikana syksyllä 1919 Tschernichin putosi pommilastissa olleella koneella maahan Perkjärvellä ja hän sai silloin vammoja, joista hän kärsi loppuikänsä. Koivistolla hänen koneensa putosi mereen mutta Tschernichin onnistui pelastautumaan uimalla. Tschernichin erosi puolustusvoimien palveluksesta vuonna 1929 ja työskenteli sitten liikealalla. Vuonna 1932 hän palasi puolustusministeriöön ja toimi taisteluvälineosaston tarkastajana. Sotavuosina Tschernichin oli ilmavoimain varikon päällikkönä Suinulassa. Hän muutti jatkosodan loppuvaiheessa Tampereelle ja asui siellä sitten loppuikänsä. [1][2]