Santalinkoira
| Santalinkoira | |
|---|---|
 |
|
| Avaintiedot | |
| Alkuperämaa |
 Intia |
| Määrä | Suomessa ei yhtään |
| Rodun syntyaika | hyvin vanha |
| Alkuperäinen käyttö | metsästyskoira |
| Nykyinen käyttö | metsästyskoira |
| Elinikä | 10–14 vuotta |
| Muita nimityksiä | Seuta, Kukur, Tuio, Santal Hound, Santhal, Indian Dingo, Santalhund, Indisk Dingo |
| FCI-luokitus | ei |
| Ulkonäkö | |
| Paino | 8–15 kg |
| Säkäkorkeus | 40–50 cm |
| Väritys | vaaleanruskea, punainen, ruskea, mustaan vivahtava tummanruskea |
Santalinkoira on intialainen koirarotu. Siitä huolta pitäviä yhdistyksiä ovat Indian Pariah Dog Club ja Primitive & Aboriginal Dog Society. Se esiintyy National Geographic'n videossa In Search of the First Dog.
Ulkomuoto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Santalinkoira on alkukantainen paariakoira, joka kuuluu niin sanottuun indo-polynesialaiseen ryhmään. Se muistuttaa sekä alkuperältään että ulkonäöltään dingoa, mutta on tätä pienikokoisempi ja kevyempi. Sen säkäkorkeus on 40-50 cm ja paino 8–15 kg. Rungonpituus on 70–90 cm ja hännänpituus 20–30 cm.
Silmät ovat väriltään kullanruskeat. Karvapeite on lyhyt, sileä ja ihonmyötäinen. Peitinkarva on jäykkää. Pääväri vaihtelee vaaleanruskeasta punaiseen ja lähes mustaan. Valkoiset käpälät ovat rodulle tunnusomainen piirre.
Luonne ja käyttäytyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Rotu on reviiritietoinen, mutta pennusta pitäen oikein sosiaalistettuna siitä saa kiltin ja seurallisen lemmikin. Toisin kuin 80 % lihaa syövällä dingolla, sen ruokavaliosta peräti 50 % koostuu kasviksista.
Alkuperä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tämä santal-heimon kehittämä rotu on kotoisin Pohjois-Jharkhandin Hazaribaghista, missä sitä käytettiin metsästykseen. Sitä tavataan eniten Jharkhandin, Biharin, Bengalin, Assamin ja eteläisen Nepalin alueella. Siitä toisinaan käytetty nimitys tuio tarkoittaa sakaalia. Vuonna 2000 tohtori Peter Savolainen tutki santalinkoiran karvanäytteitä ja DNA:ta Tukholman Teknologisessa Instituutissa, jolloin kävi ilmi ettei siinä ollut pystykorvien eikä pohjoisten koirien verta vaan se oli alkuperältään puhtaasti intialainen.
Rodun uskotaankin polveutuvan suoraan dingosta ja sitä pidetään intialaisista paariakoirista kaikkein lähimpänä dingoa olevana. Dingon vaeltaessa Aasiasta Australian 3500–5000 vuotta sitten osa populaatiosta jäi Intiaan ja kehittyi siellä omaksi linjakseen, joka tunnetaan nykyisin santalinkoirana. Anatomisen tutkimuksen mukaan se on vielä tänäkin päivänä lähes 100 % identtinen dingon kanssa.
Rotu on alkanut sekoittua jonkin verran muihin koiriin. Yleensä tummanruskeat silmät ja muut kuin valkoiset käpälät ovat sekarotuisen perimän merkkejä.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Primitive & Aboriginal Dog Society
- Landers-Cooke, Muriel: Dogs of All Nations Vol. II - Wild and Semi-Wild Varieties
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Indian Pariah Dog Club (Arkistoitu – Internet Archive)
- Morris, Desmond: Dog - The Ultimate Dictionary of Over 1000 Dog Breeds
