Paariakoira

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Intialainen paariakoira.

Paariakoira on alkukantainen koira, joka on säilynyt vuosisatojen ajan melko samanlaisena.

Tyypillisiä piirteitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paariakoirat ovat yleensä erittäin terveitä, itsenäisiä ja älykkäitä. Niille on tunnuspiirteistä vahva oma tahto, syvä kiintyminen yhteen isäntään ja reviiritietoisuus. Niistä saa usein hyviä vahtikoiria, mutta moni niistä soveltuu myös metsästykseen. Yleensä ne ovat hyvin aktiivisia ja niiden liikunnan tarve on melko suuri.

Dingoa, joka toisinaan luokitellaan villikoiraksi, toisinaan omaksi lajikseen, voidaan pitää paariakoiran prototyyppinä. Sillä ja suurella osalla muista paariakoirista on tiettyjä susimaisia ominaisuuksia: juoksuaika vain kerran vuodessa, haukkumattomuus yms. Viimeksi mainittu ominaisuus korvataan usein joko ulvonnalla tai omaperäisellä ääntelyllä, kuten basenjin jodlaus tai laulavan uudenguineankoiran erityislaatuinen ”laulu”.

Käyttäytyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paariakoirat ovat kärsineet modernista koulutuksesta vähemmän kuin useat muut rodut. Ne käyttäytyvät primitiivisemmin. Paariakoirilla on myös valppaat vaistot. Niiden kehonkieli on usein mahtipontinen ja susimainen.

Alkuperä ja levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paariakoiria pidetään usein puuttuvana linkkinä suden ja kesykoiran välillä. Moni villi tai puolivilli koira, kuten laulava uudenguineankoira, africanis, kaanaankoira, carolinankoira ja intianpaariakoira luetaankin paariakoiriin. Nykyisin paariakoiria ja niiden geneettistä perimää tutkitaan paljon siinä toivossa että ne antaisivat lisätietoa suden jalostamisesta koiraksi – mistä yhtenä esimerkkinä carolinankoiran alkuperää koskeva tutkimus.

Nykyisin paariakoiria esiintyy eniten Kaakkois-Aasiassa ja Etelä- ja Itä-Euroopassa. Aiemmin mainittujen rotujen lisäksi niihin kuuluu yleisimpien luokittelujen perusteella mm. koreanjindonkoira, vaikka FCI lukeekin ensiksi mainitun aasialaisiin pystykorviin eikä alkukantaisiin rotuihin.[1]

Paariakoira käsitteenä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nimitys juontaa juurensa Intian kastijärjestelmän alimmasta eli paarialuokasta, jossa sana paaria viittaa "hylkiöön". Englantilaiset siirtomaaisännät laajensivat sanan tarkoittamaan myös kaupunkien kodittomia kulkukoiria, jotka itsenäisyydestään huolimatta olivat riippuvaisia ihmisistä. Aiemmin ne oli tunnettu lähinnä katukoirina, "kerjääjäkoirina" (mendiants) tai "vaivaiskoirina" (pauvres).[1]

Nykyisin nimitys on omaksuttu laajempaan käyttöön rotuharrastajien keskuudessa, ja esimerkiksi United Kennel Club lukee sen yhdeksi rotukategorioistaan yhdessä vinttikoirien kanssa.

Karvattomat koirat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

FCI:n tunnustamia alkukantaisia karvattomia rotuja on kaksi, perunkarvatonkoira ja meksikonkarvatonkoira; molemmista on olemassa kolme eri kokomuunnosta. Kiinanharjakoiraa ja sen harvinaisempia sukulaisrotuja ei karvattomuudestaan huolimatta luokitella alkukantaiseksi roduksi. Lisäksi nykyisin esiintyviä harvinaisempia alkukantaisia karvattomia rotuja ovat argentiinankarvatonkoira "pila", boliviankarvatonkoira "khala", ecuadorinkarvatonkoira "perro calvo", inkojenkarvatonkoira "perro flora". Sukupuuttoon kuolleita rotuja ovat mm. afrikankarvatonkoira, ceyloninkarvatonkoira, egyptinkarvatonkoira, intiankarvatonkoira, izcuintli, izcuintlipotzotli ja mayojenkarvatonkoira.

Teoksessa Der Hund und seine Racen vuodelta 1876 mainittiin seuraavat karvattomat rodut (canis caraibaeus):[2]

  • eteläamerikkalainen karvatonkoira (canis caraibaeus meridionalis) - kattaen edellä luetellut eteläamerikkalaiset rodut
  • egyptiläinen koira (canis caraibaeus aegyptius) - mahdollisesti egyptinkarvatonkoira ja/tai afrikankarvatonkoira
  • karvaton vinttikoira (canis caraibaeus aegyptius turcicus) - mahdollisesti turkinvinttikoira (joka oli lähes karvaton rotu)
  • pitkäkorvainen egyptiläinen koira (canis caraibaeus aegyptius lasiotus) - mahdollisesti egyptinkarvatonkoira ja/tai afrikankarvatonkoira
  • egyptiläinen harjakoira (canis caraibaeus aegyptius cristatus) - mahdollisesti egyptinkarvatonkoira ja/tai afrikankarvatonkoira
  • amerikkalainen kyttyräkoira (canis caraibaeus hernandesii) - mahdollisesti izcuintlipotzotli

Rotuluettelot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Primitive and Aboriginal Dogs Society[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paariakoirista huolehtii kansainvälinen Primitive and Aboriginal Dogs Society -yhdistys (P.A.D.S.). Sen mukaan paariakoiriin luetaan kuuluviksi seuraavat rodut:[3]

Ryhmä A: Alkukantaiset ilman ihmistä elävät koirat

Ryhmä B: Alkuperäiset kyläkoirat

B1: Alkuperäiskoirat joita ihminen ei ole tarkoituksella muokannut

B2: Alkuperäiskoirat joita ihminen on jonkin verran tarkoituksella muokannut

United Kennel Club[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Amerikkalaisen United Kennel Club:n (UKC) mukaan paariakoiriin voidaan lukea seuraavat rodut (saman ryhmän Sighthounds and Pariahs vinttikoirarodut pois laskuista):[4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ a b Funk, Holger tri. The Primitive Shiba and the Japanese Wolf. The Shiba Dog Site, 2005. Haettu 18.10.2012.
  2. ↑ Fitzinger, Leopold Joseph. Der Hund und seine Racen, s. 12. 1876.
  3. ↑ List of primitive & aboriginal dogs. Primitive & Aboriginal Dogs Society. Haettu 30.6.2022.
  4. ↑ Breed Standards. UKC, 2012. Haettu 18.10.2012.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Paariakoira&oldid=22029315”