Sananjalka
Wikipedia
| Sananjalka | ||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||||||
| Pteridium aquilinum (L.) Kuhn |
||||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||||
| |
Sananjalka (Pteridium aquilinum) on metsässä kasvava Etelä- ja Keski-Suomessa yleinen saniainen, ja se kasvaa yleensä synkissä puronvarsilehdoissa ja lehtomaisilla tuoreilla kankailla. Se on saanut nimensä juurakon poikkileikkauspinnan kirjoitusta muistuttavasta kuviosta. [1]
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Ulkonäkö ja koko
Sananjalan lehdet ovat kolmion muotoisia, 50–100 cm pitkiä ja nahkeita. Ne ovat kahteen kertaan kerrannaisia; sananjalkaa on joskus käytetty esimerkkinä fraktaalirakenteesta. Sananjalan juurakko leviää laajalle. Keväällä sananjalan nuoret lehdet näyttävät nyrkkiin puristuneilta ihmiskäsiltä, siksi sananjalkaa on kutsuttu myös kuolleenkouraksi.
[muokkaa] Levinneisyys
Sananjalkaa tavataan Euroopassa Keski-Suomesta etelään, ja paikoin Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa. [2]
[muokkaa] Käyttö
Kuivattuja sananjalkoja on käytetty patjojen täytteinä, eläinten kuivikkeina ja matojen tappamiseen."Kuolleenkoura"-vaiheessa se kelpaa laimeassa leivinsoodaliuoksessa keitettynä parsan korvikkeeksi.

