Samba

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee musiikkia ja tanssia. Tietokoneohjelmistosta katso Samba (ohjelmisto).


Samba on Rio de Janeirossa, Brasiliassa 1900-luvun alussa kehittynyttä tanssia ja musiikkia, jolla on portugalilaiset ja afrikkalaiset juuret. Portugalilaiset tutkimusmatkailijat löysivät eräällä retkellään kauniin paikan, jonka he nimesivät ”Tammikuun joeksi”, toisin sanoen Rio de Janeiroksi. Kolonialistit asettuivat paikoilleen ja orjia alettiin tuoda portugalilaisten alueilta Lounais-Afrikasta työskentelemään Bahian plantaaseille Etelä-Amerikan koillisosaan eli nykyiseen Brasiliaan. Orjat olivat tuoneet mukanaan batuque-rumpuja, ja sambatanssi alkoi kehittyä vastauksena rumpujen vahvalle rytmille – tanssia kutsuttiin sembaksi. Tanssin ja soiton avulla pystyi irrottautumaan arjen murheista. Edison Carneiron mukaan useimmat brasilialaiset populaaritanssit ovat kehittyneet juuri kyseisestä afrikkalaisesta rummuilla soitetusta batuquesta.

Samban musiikki lasketaan yleensä tavalla yks-ja-kaks-kol-ja-nel. Vuonna 1917 julkaistua "Pelo Telefonea" pidetään ensimmäisenä sambajulkaisuna. 1960-luvulla sambasta kehittyi sambarock, tyylilaji, jossa on vaikutteita soulista, funkista ja sambasta. Sambasta ja jazzista on kehittynyt tyylilaji nimeltään bossa nova.

Sambatanssi on suosittu tanssi, joka voidaan jakaa soolotanssiin (riolainen karnevaalisamba) sekä parisambaan, jotka tyylillisesti eroavat toisistaan.[1]

Tanssijoita Helsinki Samba Carnavalissa kesällä 2009

Sambatermistöä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • bateria = sambakoulun rytmi-/soitinryhmä
  • escola de samba = sambakoulu
  • samba = musiikki tai tanssi
  • sambar = tanssia sambaa[2]

Samban historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1500-luvun alussa, portugalilaisten yrittäessä löytää tietä Intiaan, he päätyivätkin nykyisen Bahian osavaltion etelärannikolle. Koska Portugali halusi pitää kiinni löytämästään siirtomaasta, kyseistä aluetta tuli alkaa asuttaa. Ensimmäinen kaupunki São Vicente (nyk. Santosin lähellä) perustettiin vuonna 1532 ja pikkuhiljaa syntyivät myös Bahia (1549), São Paulo (1554) ja Rio de Janeiro (1565). Paikka osoittautui hyväksi viljelysmaaksi, ja portugalilaiset tarvitsivat halpaa työvoimaa. Ensimmäinen orjalaiva saapui Bahian rannikolle vuonna 1538. Tästä seurasi satoja vuosia kestänyt liikenne ja kaupankäynti, jonka seurauksena miljoonia afrikkalaisia tuotiin orjiksi Brasiliaan. Bahia oli toiminut Brasilian pääkaupunkina, mutta se joutui luovuttamaan asemansa Rio de Janeirolle vuonna 1763 tuottavimman talouselämän siirtyessä etelään. Rio de Janeirossa sijaitsi merkittävä satama, josta kuljetettiin muun muassa läheisten kaivosten rikkauksia Lissaboniin.

1800-luvun alkuun mennessä orjakauppa kiellettiin useassa maassa. Brasiliassa orjien tuonti kiellettiin vuonna 1850 ja orjat vapautettiin 1888. Tämän jälkeen työvoimaksi otettiin siirtolaisia Etelä-Euroopasta.

Orjia yritettiin käännyttää kristinuskoon, mutta öisin orjat harjoittivat omaa uskontoaan ja vaalivat perinteisiä rituaalejaan yhteismajoissaan, joissa he maatiloilla asuivat. Uskonnollisia rituaaleja sai harjoittaa joskus julkisesti erityisinä juhlapäivinä. Afrikkalaiset kuitenkin huomasivat, että he pystyivät käyttämään hyväkseen katolilaisia tilaisuuksia, sillä uskonnollisissa tapahtumissa he pystyivät vapaammin tuomaan esiin omaa kulttuuriaan. Katolilaisille pyhimyksille nimitettiin afrikkalaiset vastineet, nagô-jorubalaiset orixát. Kyseinen uskonto, candomblé, on tärkeä osa samban kehitystä.

Candomblén tärkeimpiä soittimia olivat atabaquet eli rummut, jotka muistuttavat conga-, tumba- tumbadora- ja quinto-rumpuja. Atabaqueilla kutsutaan jumalia ja säestetään uskonnollisia rituaaleja ja tansseja. Yleisin tanssi ja rytmi on afrikasta peräisin oleva batúque, jolla on 6/8 tahtilaji. Myöhemmin batúqueta alettiin käyttää yleisinimikkeenä useille afro-bahialaisille rytmeille ja tansseille. Samban kehityksen kannalta tärkeimmät samban afrikkalaiset varhaismuodot olivat umbigada ja piirissä tanssittava samba de roda.

Sana samba juontuu sanasta semba, joka Afrikan Kongossa ja Angolassa tarkoitti edellä mainittua umbigadaa, jolla on pitkät perinteet. Umbigadassa tanssitaan piirissä ja taputetaan käsiä rytmisoittimien tahtiin. Piirin keskellä on soolotanssija tai -tanssijoita, jotka tanssivat vapaamuotoisesti. Keskellä tanssiva hakee piiristä toisen henkilön jatkamaan ja vaihdon merkiksi koskettaa valitsemaansa henkilöä vatsallaan. Kyseistä kosketusta kutsuttiin sembaksi.[3]

Sambakarnevaalit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rio de Janeirossa vietetään vuosittain helmikuussa neljä päivää ennen tuhkakeskiviikkoa suuria sambakarnevaaleja, joissa sambakoulut kilpailevat keskenään. Tuhkakeskiviikko on tasan 40 päivää ennen pääsiäistä ja se on ensimmäinen paastopäivä laskiaistiistain jälkeen.

Sambakarnevaalit ovat koko kansan juhla Brasiliassa. Karnevaaleja varten sävelletään joka vuosi oma musiikkinsa, jota sambakoulun soittajat (bateria) soittavat ja jonka tahdissa tanssijat esiintyvät. Mielikuvitukselliset asut ovat kiinteä osa sambakarnevaaleja. Kukin sambakoulu suunnittelee oman enredon eli tarinan, jonka kuvittaa kulkueessaan. Karnevaaleilla sambakoulut kilpailevat keskenään, joten jokaisen sambakoulun aihevalinta, kulkue ja esiintyminen arvostellaan. Myös Suomessa järjestetään joka vuosi Helsinki Samba Carnaval, jossa kilpaillaan samban suomenmestaruudesta. Suomen karnevaalit ajoittuvat kesäkuulle.

Suomessa toimii Suomen Sambakoulujen Liitto ry (SSKL), johon kuuluu seitsemän sambakoulua. Liiton tehtävänä on ylläpitää yhteistyötä Suomen sambakoulujen välillä ja edistää kiinnostusta Suomi-sambaan. SSKL:n kuuluvat sambakoulut ovat Império do Papagaio (Helsinki), Força Natural (Helsinki), Samba Carioca (Turku), Samba el Gambo (Kokkola), Samba Maracanã (Lahti), Samba Tropical (Seinäjoki) ja União da Roseira (Tampere). Lisäksi SSKL:n kuuluu Tanssikoulu Sambic.[4]

Parisamba[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Samba on myös yksi viidestä latinalaistanssilajista kilpatanssissa. Parisamban tempo on perinteistä karnevaalisambaa hitaampi. Kilpailussa soitettava musiikki on tempoltaan 50 tahtia minuutissa. Parisamban peruselementti on baunssi, rytmikäs jousto polvista ja nilkoista, mikä johtaa voimakkaaseen lantionliikkeeseen.

Sambasoittimia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Bottomer, Paul, 1997: Samba & Lambada. London: Anness Publishing Limited.
  2. Guillermoprieto, Alma, 1991: Samba. London: Bloomsbury Publishing Ltd.
  3. Koskiala, Matti & Häyrinen, Urpo, 1984: Samba ja Rion karnevaalit. Helsinki: Kirjayhtymä.
  4. http://www.samba.fi

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Bottomer, Paul: Samba & Lambada. Lontoo: Anness Publishing Limited, 1997. ISBN 1-85967-395-3.
  • Guillermoprieto, Alma: Samba. Lontoo: Bloomsbury Publishing Ltd, 1991. ISBN 0-7475-0801-1.
  • Koskiala, Matti & Häyrinen, Urpo: Samba ja Rion karnevaalit. Helsinki: Kirjayhtymä, 1984. ISBN 951-26-2432-X.
  • Laird, Walter: Paritanssit. Lontoo: Dorling Kindersley Limited, 1994. ISBN 951-0-21070-6.
  • Nascimento de Lima, Luiz Fernando: Live Samba: Analysis and Interpretation of Brazilian Pagode. Helsinki: International Semiotics Institute, 2001. ISBN 951-98654-9-7.
  • Schreiner, Claus: Música Brasileira: A History of Popular Music and the People of Brazil. New York / Lontoo: Marion Boyars Publishers, 1993. ISBN 0-7145-2946-X.