Saattohoito

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Saattohoidossa sekä potilas että omaiset voivat tarvita henkistä tukea.

Saattohoito on kuolevan ihmisen hoitoa hänen viimeisinä viikkoinaan tai kuukausinaan ennen kuolemaa. Saattohoitoa annetaan vakavasti sairaille potilaille, joiden sairaus on siinä vaiheessa, ettei sitä lääketieteen keinoin kyetä parantamaan. Saattohoidon tavoitteena on, että kuolema olisi potilaalle mahdollisimman kivuton ja että läheiset selviytyisivät potilaan menehtymisestä.

Saattohoitoa voidaan antaa kotona, terveyskeskuksen tai sairaalan vuodeosastolla sekä saattohoitokodeissa. Saattohoitokoteja on Suomessa tällä hetkellä neljä: Terhokoti[1] Helsingissä, Karinakoti[2] Turussa, Pirkanmaan hoitokoti[3] Tampereella ja Koivikko-koti[4] Hämeenlinnassa. Saattohoitokoteihin hakeudutaan aina lääkärin lähetteellä. Jos läheiset kykenevät hoitamaan potilasta kotona, tekee heille lääkäri tai kotisairaanhoitaja hoitosuunnitelman. Kotona pystytään hoitamaan hyvinkin heikkokuntoisia potilaita.

Saattohoitopotilaille ei tehdä ruumiinavausta, koska kuolinsyy on yleensä selvä. Ainoastaan ammattitautitapauksissa tulee tehdä oikeuslääketieteellinen ruumiinavaus.

Aiheesta muualla [muokkaa]

Viitteet [muokkaa]

  1. Terhokoti
  2. Karinakoti
  3. Pirkanmaan hoitokoti
  4. Koivikko-koti
Tämä lääketieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia tai samankaltaisia artikkeleita.