Hoitotahto
Hoitotahto on henkilön tahdonilmaisu omasta hoidosta siltä varalta, ettei hän pysty osallistumaan hoitoratkaisujen tekemiseen tajuttomuuden, vanhuuden tai muun vastaavan syyn vuoksi.[1] Suomessa hoitotahto tehdään yleensä kirjallisena, jolloin siinä on tekijän omakätinen allekirjoitus ja päiväys. Asiakirja on voimassa ilman todistajia,[1] joskin todistajien käyttäminen on suositeltavaa.[2] Hoitotahto voidaan myös ilmasta suullisesti, mutta silloin se olisi syytä kirjata sairaskertomuksen, ja mikäli mahdollista, siihen tulisi saada allekirjoitus.[1]
Hoitotahto Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kirjallinen hoitotahto on Suomessa vapaamuotoinen asiakirja, jolla henkilö voi esimerkiksi ilmoittaa, haluaako hän elämäänsä keinotekoisesti jatkettavan (kuten pitämällä häntä hengityskoneessa onnettomuuden jälkeen, vaikka nopeaa toipumista ei olisi odotettavissa), annetaanko hänelle tehoelvytystä tai haluaako hän osallistua kokeellisiin hoitoihin. Hoitotahto varmistaa potilaalle, että hänen hoitoon liittyvä tahtonsa huomioidaan kaikissa tilanteissa, esimerkiksi äkillisessä onnettomuudessa tai tajuttomuuden aikana. Hoitotahdossa voidaan valtuuttaa joku toinen henkilö tekemään hoidollisia päätöksiä silloin, kun on itse kykenemätön tekemään niitä. Hoitotahdon voi laittaa sairaskertomuksen liitteeksi tai kulkemaan potilaan mukana, mutta jälkimmäisessä tapauksessa siitä tulee merkintä sairaskertomuksessa.[1]
Hoitotahdon noudattamatta jättämisestä tai sen vastaisesta toiminnasta voi tehdä kantelun ensisijaisesti aluehallitukselle. [3]
Hoitotahdon kirjallista muotoa voidaan kutsua myös hoitotestamentiksi.
Hoitotahtokortti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Apteekeista voi saada hoitotahtokortin[4]. Kyseessä on yksinkertainen ja käytännöllinen kortti, johon asianomainen kirjoittaa nimensä ja kertoo hoitotahdon olemassaolosta. Hoitava laitos voi sitten tarpeen vaatiessa pyytää sitä omaisilta tai muulta taholta, joka säilyttää hoitotahtolomaketta. Esimerkiksi onnettomuus- ja sairaskohtaustilanteissa hoitotahdon löytyminen on potilaan oikeusturvan kannalta tärkeää.
Elvytyskielto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pääartikkeli: DNR-päätös
Henkilö voi etukäteen päättää onko hoitotahtossa mainintaa elvytyskiellosta, joka tunnetaan kansainvälisestä lyhenteestä DNR (Do Not Resuscitate – Ei saa elvyttää) tai DNAR (Do Not Attempt Resuscitation). Tällöin hoitohenkilökunta ei edes yritä elvytystä[5].
Kuoleman lähestyessä omaisten ja potilaan kanssa voidaan kuolevan papereihin merkitä hoitolinjaus: papereihin voidaan kirjoittaa kirjaimet ”SLK” eli ”sallitaan luonnollinen kuolema” (tai "AND", "Allow Natural Death"), jolloin hoitohenkilökunta tietää, että omaiset tai kuoleva eivät halua voittaa muutamaa ylimääräistä elinpäivää raskailla hoidoilla. [6]
Potilaslaki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Potilaslain mukaan potilaalla on oikeus kieltäytyä hoidosta sen jälkeen, kun hän on saanut hoitohenkilökunnalta tiedon kieltäytymisen merkityksestä terveyteensä. Potilaskertomuksen merkinnöistä tulee ilmetä, että potilaalle on annettu riittävä selvitys niistä vaikutuksista, joita potilaan tahdon noudattamisella on. Henkilö voi hyvissä ajoin tallettaa kopion hoitotestamentista sairaanhoitopiirin häntä koskeviin tietoihin, jolloin ne ovat välittömästi saatavilla.
Elinluovutuskortti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pääartikkeli: Elinluovutuskortti
Hoitotahdolle läheistä sukua on elinluovutuskortti. Se on luottokortin kokoinen lompakossa tai muuten mukana kuljetettava kortti, jossa henkilö antaa luvan omien elintensä käyttöön kuolemansa jälkeen. Käytännössä se tarkoittaa myös sitä, että aivokuolleen henkilön elintoimintoja ei keinotekoisesti ylläpidetä, jos henkilön elimiä voidaan käyttää toisen henkilön hyödyksi elimen siirrossa.
Ruumiinluovutustestamentti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ruumiinluovutustestamentilla voi luovuttaa ruumiinsa tieteelliseen käyttöön. Lopuksi sen saanut laitos hankkii arkun ja huolehtii tuhkauksesta.[7]
Hautaustestamentti ja Hautaustahto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Henkilö voi myös tehdä hautaustestamentin, jossa hän ilmaisee tahtonsa hautaamisensa suhteen. Sekin allekirjoitetaan ja todistetaan oikean testamentin tapaan.[8]
Hautaamisesta ja hautajaisista voi Suomen Hautaustoimilain mukaan esittää toiveensa myös Hautaustahto-asiakirjalla. Laki oikeuttaa uskonnolliset ja uskonnottomat hautajaiset. Hautaustahto on mahdollista tehdä myös digitaalisesti, sähköisellä allekirjoituksella, eikä siten vaadi henkilökohtaista käyntiä esimerkiksi lakitoimistossa, mutta on juridisesti virallinen asiakirja. Hautaustahto.fi -palvelu on Suomen kansalaisille suunnattu palvelu.
»Ote laista potilaan asemasta ja oikeuksista:
8 § Kiireellinen hoito
Potilaalle on annettava hänen henkeään tai terveyttään uhkaavan vaaran torjumiseksi tarpeellinen hoito, vaikka potilaan tahdosta ei tajuttomuuden tai muun syyn vuoksi voi saada selvitystä. Jos potilas on aikaisemmin vakaasti ja pätevästi ilmaissut hoitoa koskevan tahtonsa, potilaalle ei kuitenkaan saa antaa sellaista hoitoa, joka on vastoin hänen tahtoaan. »
([9])
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d Kustannus Oy Duodecim: Hoitotahto – käytännön ohjeita Duodecim – Terveyskirjasto. Viitattu 26.5.2023.
- ↑ Hoitotahto – Ikääntyminen – THL Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 26.6.2019.
- ↑ Stt:n uutinen 10. maaliskuuta 2001
- ↑ Hoitotahtokortti (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Elvytyskielto duodecimlehti.fi (Archive.is)
- ↑ Mitä vaatii hyvä kuolema? Yle.fi/Akuutti (Archive.is)
- ↑ Ruumiin luovutus tieteelliseen käyttöön
- ↑ Hautaustestamentista (Arkistoitu – Internet Archive) Vapaa-ajattelijat.fi
Hautauksen ennakkosuunnittelu: Hautaustestamentti Hautaustoimistojenliitto.fi - ↑ Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (L785/92) FINLEX
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Vapaasti kopioitava täytettävä ja tulostettava Hoitotestamentti (Arkistoitu – Internet Archive) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
- Tulostettava elinluovutuskortti
- Hautaustahto-asiakirja
- Hoitotahtokortti (Arkistoitu – Internet Archive)