S/S Aranda
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
S/S Aranda oli alun perin Vulcan Oy:n telakalla Turussa rakenteilla ollut venäläinen miinanraivaaja, jonka runko jäi suomalaisten haltuun keskeneräisenä venäläisten poistuessa itsenäistyneestä Suomesta. Siitä päätettiin tehdä jäävahvistettu matkustaja-alus, koska sellaisella olisi eniten tarvetta. Aluksen mitat olivat 46,3 x 8,5 x 3,4 metriä, uppoama 350 tonnia ja höyryhiilikoneiston teho 650 hevosvoimaa. Nimeksi sille annettiin Aranda. Aluksen osti telakalta vuonna 1920 turkulainen Meritoimi Oy, joka käytti sitä Tukholman liikenteessä.
Helmikuussa 1921 Turun saariston yhteysalukseksi vuokrattu S/S Dragsfjärd upposi yllättäen Turun satamaan. Saman vuoden heinäkuussa valtioneuvosto myönsi määrärahan, jolla voitaisiin ostaa tarkoitukseen sopiva matkustaja-alus, ja valinta osui Arandaan.
Arandassa oli matkustajia varten erikseen herrojen ja naisten salongit ja lisäksi seitsemän neljän hengen hyttiä, ruokasali ja kahvila - aikakauteensa nähden poikkeuksellisen hyvin varustettu aluslähde?. Aranda liikennöi Turun ja Maarianhaminan väliä myös kelirikko-oloissa ja poikkesi lukuisiin laitureihin pitkin reittiä; sen siis voidaan sanoa olleen ensimmäisiä kelirikkoaluksista.
Alus oli mukana panssarilaiva Ilmarisen tuhoksi koituneessa operaatio Nordwindissä. Se oli ensimmäisiä sotakorvaukseksi valittuja aluksia, ja se toimitettiin Neuvostoliittoon syksyllä 1944.
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- M/S Katarina eli toinen Aranda
- Tutkimusalus Aranda eli kolmas Aranda.
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Auvinen, Visa, Laurell, Seppo & Säteri, Kai: Leijonalippu merellä. Turku : Eita, 1983. ISBN 951-95781-1-0.