Tutkimusalus Aranda
| Aranda | |
|---|---|
 Tutkimusalus Aranda |
|
| Tyyppi | Merentutkimusalus |
| Lippuvaltio | Suomi |
| Kotipaikka | Helsinki |
| IMO-numero | [1] 8802076[1] |
| Tunnuskirjaimet | OIRY |
| Omistaja | Suomen ympäristökeskus |
| Rakennustelakka | Wärtsilä Helsingin telakka, Suomi |
| Luovutettu | 1989 |
| Tekniset tiedot | |
| Pituus | 66,3 m |
| Leveys | 13,8 m |
| Syväys | 5 m |
| Uppouma | 420 t |
| Bruttovetoisuus | 1 969 brt |
| Koneisto | 1 × Wärtsilä Vasa 8R22 MD + 1 × Wärtsilä Vasa 12V22 MD |
| Koneteho | 3 000 kW |
| Akseliteho | 1 MW |
| Nopeus | 25 km/h |
| Nopeus | 13,5 kn |
| Miehistö | 12–13 |
Tutkimusalus Aranda on Suomen ympäristökeskuksen omistama merentutkimusalus. Aranda on rekisteröity Suomen lipun alle ja sen kotisatama on Helsinki. Alus on tutkimusaluskäytössä toinen ja kaikkiaan kolmas Aranda-nimellä kulkenut alus. Merentutkimuslaitoksen lakkauttamisen jälkeen vuonna 2008 alus siirtyi Suomen ympäristökeskuksen hallintaan.
Alus on suunniteltu pääasiassa Itämerellä tapahtuvaan tutkimustyöhön, mutta se pystyy operoimaan kaikkialla maailmassa. Jäävahvistuksensa ansiosta alus on tehnyt matkoja muun muassa Etelämantereelle ja Pohjoiselle jäämerelle.
Merentutkimusalus Arandan peruskorjaus aloitettiin kesällä 2017[2]. Peruskorjauksessa alusta pidennettiin seitsemän metriä ja tutkimus-, sekä laboratoriotiloja lisättiin. Lisämetrit mahdollistavat myös siirtymisen sähköiseen voimansiirtoon. Alus voi jatkossa kulkea lyhyitä matkoja pelkästään akkusähköllä, mikä vähentää aluksen mereen aiheuttamaa melua. Peruskorjaus suoritettiin Rauma Marine Constructionsin telakalla Raumalla[3]
Tekniset tiedot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Arandan runko on valmistettu teräksestä. Pituutta aluksella on 66,3 metriä, leveyttä 13,8 metriä ja syväys on 5 metriä. Laivan bruttovetoisuus on 1 969 tonnia ja nettovetoisuus 591 tonnia. Laivan huippunopeus on 13,5 solmua ja matkanopeus 10,5 solmua.[4]
Laivan pääkoneina on Wärtsilä Vasa 8R22 MD ja Wärtsilä Vasa 12V22 MD -dieselmoottorit, jotka yhdessä kehittävät 3 000 kilowatin tehon. Arandan päägeneraattoreina on kaksi Strömberg 1 570 kVA -konetta ja sähköisenä potkurimoottorina on Bakker 160-0-160 rpm.[4]
Itämeri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
M/s Aranda ajaa Itämerellä eri merentutkimuskohteita säännöllisesti.
| havaintopaikka | sijainti |
|---|---|
| BY1 | 55.000000, 13.300000 |
| BY2 Arkona Basin | 55.000000, 14.083333 |
| BY4 Christiansö | |
| BY5 Bornholm Basin | 55.250000, 15.983333 |
| BCS III-10 The South-East Baltic | |
| BY10 | 56.633333, 19.583333 |
| BY15 Eastern Gotland Basin | 57.320000, 20.050000 |
| BY20 Fårö Basin | |
| BY29 | |
| BY32 Norrköping Basin | 57.999833, 17.996833 |
| BY38 Karlsö Deep | 57.116667, 17.666667 |
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- S/S Aranda, ensimmäinen Aranda
- M/S Katarina, toinen Aranda
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Details for the ship Aranda Vesseltracker.com. Viitattu 19.1.2008. (englanniksi)
- ↑ https://yle.fi/uutiset/3-9765355
- ↑ http://www.syke.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Merentutkimusalus_Aranda_uudistuu_taysin(43991)
- ↑ a b Aranda » Laiva » Tekniset tiedot Suomen ympäristökeskus. Viitattu 7.12.2023.
- ↑ Suomen ympäristökeskus 13. lokakuuta 2014, raportti
- ↑ Sveriges meteorologiska och hydrologiska institut, Oceanographic Unit No 3, 14 – 19 March 2010, Algal situation in marine waters surrounding Sweden
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Tutkimusalus Aranda Wikimedia Commonsissa
