Ruth Matso

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Usko Meriläinen ja Ruth Matso lastensa Lenan ja Arin kanssa 1960-luvun alussa.

Ruth Matso (oik. Meriläinen; 7. joulukuuta 1931 Tampere1. maaliskuuta 2020 Helsinki[1]) oli suomalainen tanssija ja koreografi, tamperelaisen taidetanssin uranuurtaja. Hän yhdisti koreografioissaan tanssia ja nykymusiikkia.

Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Matso syntyi suomenjuutalaiseen perheeseen.[2] Hänen puolisonsa oli säveltäjä Usko Meriläinen.[3] Heidän tyttärensä on näyttelijä Lena Meriläinen ja poikansa tuottaja Ari Meriläinen, joka on kirjailija ja poliitikko Rosa Meriläisen isä.[1]

Matso on haudattu puolisonsa viereen Hietaniemen hautausmaan Taiteilijainmäelle.

Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Matso opiskeli Liisi Hallaksen (1941–1953), Kari Karnakosken ja Elsa Sylvesterssonin balettikouluissa 1953–1954 ja lisäksi hän opiskeli ulkomailla Pariisissa, Zürichissä, Tukholmassa ja Lontoossa tunnettujen taiteilijoiden johdolla.

Matso aloitti tanssijauransa tamperelaisissa teattereissa sekä Svenska Teaternissa Helsingissä, mutta siirtyi sitten koreografiksi ja opettajaksi.[2] Hän toimi Tampereen ylioppilasteatterin liikunnanohjaajana. Hän teki myös musikaali- ja teatterikoreografioita. Hänellä oli oma balettikoulu Tampereella 1957–1982. Koreografina hän käytti usein musiikkina suomalaisten säveltäjien, kuten Erik Bergmanin ja puolisonsa Usko Meriläisen sävellyksiä.[2]

Matsolle myönnettiin Pro Finlandia -mitali 1985.

Koreografioita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kaamos ja yötön yö (1978)
  • Virta (1979)
  • Ku-gu-ku (1980, säv. Usko Meriläinen)
  • Psyche (säv. Usko Meriläinen)
  • Alasin (säv. Usko Meriläinen)
  • Suden vuosi (1982)
  • Oratorio Picassolle ja kolmelle naistanssijalle (1984)
  • Pidetään pitkiä pitoja (1985)
  • Rakkautta (1990)

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Kangasniemi, Sanna: Tanssitaiteilija Ruth Matso on kuollut Helsingin Sanomat. 1.3.2020. Viitattu 1.3.2020.
  2. a b c Järvi, Antti: Sota-aika antoi sysäyksen tanssiin. (80-vuotishaastattelu.) Helsingin Sanomat 7.12.2011, s. C 5.
  3. Räsänen, Auli: Usko Meriläinen. (Muistokirjoitus.) Helsingin Sanomat. 12.11.2004. Arkistoitu 24.4.2014. Viitattu 14.3.2023.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Hirvonen, Maritta: Aikaviivoja, rakkautta: Ruth Matson ja Usko Meriläisen tarina. Helsinki: Stresa, 2022. ISBN 978-952-7369-08-1.
  • Jyrkkä, Hannele (toim.): Tanssintekijät.